Ravintolisien käyttöön liittyy riskejä, joista urheilijoiden ja aktiiviliikkujien on tärkeää olla tietoisia. Erityisen tärkeä tiedostettava riski on ravintolisien mahdollisesti sisältämät epäpuhtaudet ja dopingriskit. Tutkimuksissa merkittävä osa verkosta tilatuista ravintolisätuotteista on voinut sisältää dopingaineita tai muita terveydelle haitallisia aineita. Australialaisessa Barker et al. (2025) tutkimuksessa 200:sta verkosta tilatusta ravintolisästä 35% sisälsi Maailman antidopingtoimisto WADA:n kielletyksi aineiksi/ dopingaineiksi luokittelemia aineita, joista suurin osa oli stimulantteja. Riskituotteita ovat olleet erityisesti ’pre-workoutteina’, rasvaa polttavina tai lihasmassaa kasvattavina markkinoidut valmisteet.
Tarkista löytyykö ravintolisästä seuraavat tiedot esimerkiksi pakkauksesta tai tuoteselosteesta:
Ulkomaisista verkkokaupan tuotteista, tarkista erityisesti:
Eri maissa on käytössä erilaisia ravintolisien laadunvarmistus- ja sertifiointiohjelmia. Osa niistä keskittyy testaamaan, sisältääkö tuote dopingaineiksi luokiteltavia aineita kontaminaationa / epäpuhtautena. Toiset taas kiinnittävät enemmän huomiota myös tuotteen kokonaislaatuun eli siihen, sisältääkö tuote sitä, mitä sen ilmoitetaan sisältävän. Sertifiointiohjelmien tarkoituksena on usein erityisesti minimoida tahattoman dopingrikkomuksen riski (huom. eivät voi taata) keskittymällä urheilussa kiellettyjen aineiden analysointiin, mutta samalla näillä ehkäistään myös ravintolisien epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä. Sertifiointiohjelmia ovat esimerkiksi:
Korkean riskin ravintolisistä on olemassa myös julkisia listoja, jotka kokoavat esimerkkejä tuotteista, joissa on havaittu epäpuhtauksia tai virheellisiä väitteitä. Näitä ovat esimerkiksi yhdysvaltalaiset lähteet: USADA:n ylläpitämä Supplement Connect (High Risk List) sekä FDA:n Health Fraud Product Database. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kumpikaan lista ole täydellinen ja markkinoilla voi olla myös useita riskituotteita, joita ei ole vielä tunnistettu tai lisätty listoille.
Etsi näyttöön perustuvaa tietoa asiantuntija- ja tutkimuslaitoksista (esim. THL, Ruokavirasto) ja vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista (esim. Elsevier).
Konsultoi pätevää terveydenhuollon ammattilaista:
Näyttöön perustuvat ravintolisät:
1. Australian Institute of Sport. (2026). Supplements. AIS. https://www.ausport.gov.au/ais/nutrition/supplements
2.Barker, L., Cawley, A., Speers, N., Knowler, K., & Chilman, K. (2025). Sports Supplement Analysis Survey for the Prevalence of WADA Prohibited Substances in the Australian Online Marketplace. Drug Testing and Analysis, 17(10), 1857–1864. https://doi.org/10.1002/dta.3893
3. Jeukendrup, A. (2025, December 7). Protecting athletes from the risks of supplements. Mysportscience. https://www.mysportscience.com/post/protecting-athletes-from-the-risks-of-supplements
4. Maughan, R. J., Burke, L. M., Dvorak, J., Larson-Meyer, D. E., Peeling, P., Phillips, S. M., Rawson, E. S., Walsh, N. P., Garthe, I., Geyer, H., Meeusen, R., van Loon, L. J. C., Shirreffs, S. M., Spriet, L. L., Stuart, M., Vernec, A., Currell, K., Ali, V. M., Budgett, R. G., … Engebretsen, L. (2018). IOC consensus statement: dietary supplements and the high-performance athlete. British Journal of Sports Medicine, 52(7), 439–455. https://doi.org/10.1136/bjsports-2018-099027
5. IRIS Project. (2024-2026). Improving athletes’ risk appraisal and informed decision-making towards nutritional supplement use in recreational and competitive sport. https://irisproject.phed.auth.gr/
