Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Käyttötiloissa päihdettä käytetään terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa. Valvottu käyttö ja tarjotut palvelut vähentävät tutkitusti huumekuolemia ja terveyshaittoja sekä säästävät terveydenhuollon kustannuksia.

Käyttötilat huumekuolemien ehkäisykeskuksena

Huumeiden valvottu käyttötila auttaa huumeitä käyttäviä henkilöitä sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin sekä varmistaa turvallisen käytön ja ennaltaehkäisee huumekuolemia. Selvä enemmistö suomalaisista hyväksyy niiden perustamisen. Huolellisesti toteutettujen käyttötilojen on osoitettu rauhoittavan lähiympäristöä ja vähentävän rikollisuutta sekä terveydenhuollon kustannuksia. Pelkästään pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan noin 8000 pistämällä huumeita käyttävää henkilöä.

Location

Suomalaisista käyttötilat hyväksyy

65 %

Location

Pk-seudulla pistämällä huumeita käyttää noin

8000 henkilöä

Location

Käyttötiloissa on saatavilla yli

10 palvelua

Terveyshaittojen ja huumekuolemien ehkäisy


  • Tilassa ei jaeta huumeita ja pistäminen tapahtuu terveydenhuollon ammattilaisen läsnä ollessa.
  • Tilassa on terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste. Puhtaita käyttövälineitä jakamalla vähennetään vakavia komplikaatioita ja tulehduksia. Varsinkin C-hepatiittitartuntojen osuus pistettäviä huumeita käyttävien keskuudessa on hyvin korkea. Myös hiv-tartunnat ovat huolestuttavassa kasvussa.
  • Lakimuutoksella voidaan mahdollistaa huumausaineiden sisällön analysointi käyttöhuoneissa, jotta ihminen saisi varmuuden aineen laadusta: kadulta tai internetistä ostetut huumeet eivät aina vastaa luvattua.
  • Valvottu käyttö vähentää huumekuolemia sekä pistoinfektioita ja mahdollisia amputaatioon johtavia komplikaatioita. Varovasti arvioiden tämä tarkoittaisi vuositasolla satojen tuhansien eurojen säästöä erikoissairaanhoidossa.

Ohjaus palveluihin


  • Huumeiden valvottu käyttötila tavoittaa myös palveluiden ulkopuolella eläviä ihmisiä, joiden kynnys hakea apua on muutoin todella korkea.
  • Huumeita käyttävät ihmiset saavat matalalla kynnyksellä kontaktin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jolloin esimerkiksi vieroitus- ja korvaushoitojen aloittaminen helpottuu.
  • Ohjaus muihin sote-palveluihin on käyttötilojen keskiössä: huumeiden käyttäjillä on usein myös asumiseen, oman terveyden hoitoon ja talouteen liittyviä vakavia ongelmia. Tarvittaessa näihin palveluihin voidaan konkreettisesti saattaa asiakkaita.

Talousvaikutukset ja vaikutukset lähiyhteisöihin


  • Huumeiden valvottu käyttötila rauhoittaa naapurustoja, kun huumeiden käyttö siirtyy julkisista ja epähygieenisistä paikoista turvalliseen ja puhtaaseen valvottuun tilaan. Tämä vähentää myös käyttövälineiden päätymistä kaduille, leikkipuistoihin ja julkisiin wc-tiloihin.
  • Montrealissa käyttötilojen perustamisen on todettu olevan yhteydessä lähialueiden asuinkiinteistöjen arvonnousuun.
  • Valvottuja käyttötiloja on ollut Euroopassa 1980-luvulta saakka. Tutkimusten ja kokemusten perusteella ne eivät ole lisänneet huumekauppaa tai rikollisuutta lähiympäristössä. Käyttöhuoneet voivat lisätä turvallisuuden tunnetta niin huumeita käyttävillä ihmisillä sekä alueen asukkailla ja yrittäjillä.
  • THL:n tilastoraportin (15/2023) mukaan jo 65 % suomalaisista hyväksyy käyttötilojen perustamisen täysin tai osittain.

Käyttötila on monipuolinen terveysneuvontapiste

Puhtaiden käyttövälineiden jakaminen ja vaihto

Neulojen ja ruiskujen lisäksi jaossa:

  • pumpulisuodattimia
  • sterifilttereitä
  • klikkikuppeja
  • kiristyssiteitä
  • desinfiointilappuja
  • kuivalappuja
  • laastareita
  • riskijäteastioita
Ehkäisy
  • Kondomien ja liukuvoiteiden jako
  • Ehkäisykapselien asennus
  • Seksuaaliterveysneuvonta
Terveysneuvonta ja ohjaus
  • Turvallisempien pistotapojen opettaminen ja turvallisempiin käyttötapoihin ohjaaminen
  • Kertominen eri huumausaineiden yliannostus- ja terveysriskeistä sekä keinoista niiden minimointiin
Ainetunnistus

Nykyinen lainsäädäntö asettaa ainetunnistuksen toteutukselle merkittäviä haasteita ja käyttötilojen sallimisen yhteydessä lainsäädäntöä voisi täydentää myös ainetunnistuksen eduksi.

 

Huumeen koostumusta on usein mahdotonta tietää varmasti. Aineita esimerkiksi jatketaan erilaisilla yhdisteillä, joista osa voi olla käyttäjälle hengenvaarallisia. Myös vaikuttavan aineen pitoisuudessa voi olla suurta vaihtelua, mikä lisää yliannostuksen riskiä.

 

Ainetunnistuksen avulla käyttäjät voivat välttää käyttämästä epäpuhtaita aineita ja huomioida käyttöannoksissa ja -tavoissa mahdolliset sivuvaikutukset ja huumeiden sekä lääkeaineiden yhteisvaikutukset. Ainetunnistuspalvelua tarjoava taho voi nopeasti tiedottaa käyttäjille liikkeellä olevista vaarallisista huume-eristä.

Infektioiden ja ihon hoito

Ihon ja pehmytkudosten infektiot ovat yleisiä huumeidenkäyttäjillä. Osa infektioista rajoittuu ihon pintakerroksiin, mutta osaan kehittyy absessi tai ne leviävät viereisiin kudoksiin. Infektioiden tunnistaminen ja hoitaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästää terveydenhoidon kustannuksia.

 

Hengitystieinfektioiden todennäköisyyttä huumeidenkäyttäjien keskuudessa lisäävät tupakoinnin yleisyys, ahtaat asuinolot, päihtymyksen aiheuttamaan tajunnanheikentymiseen liittyvä aspirointi ja mahdollisesti huumeiden käyttö inhaloimalla. Pitkällä aikavälillä polttaminen/inhaloiminen lisää myös riskiä COPD:n kehittymiseen.

 

Myös akuutit hepatiitit ovat huumeiden käyttäjillä yleisiä. Hepatiitin aiheuttaja on tavallisesti A- tai B-hepatiittivirus.

 

Huumeidenkäyttäjän joutuminen sairaalahoitoon infektion takia on tavallista. Käyttötiloissa infektiot voidaan havaita aikaisessa vaiheessa ja tarvittaessa aloittaa esimerkiksi antibioottihoito. Tämä vähentää päivystykseen ja/tai erikoissairaanhoitoon hakeutuvien käyttäjien määrää.

Raskaustesti

Päihteet aiheuttavat merkittävän riskin sikiölle. Raskauden mahdollisimman varhaisella tunnistamisella voidaan auttaa asiakkaita ei-toivottujen raskauksien keskeytyksissä, ehkäistä vakavia sikiöön ja lapseen kohdistuvia vaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä ja ohjaamalla päihteettömyyttä tukeviin palveluihin ja hoitoon.

 

Sukupuolitautitestit

Huumemaailman elämäntavassa muun muassa suonensisäinen huumeiden käyttö, salakuljetus ja prostituutio ovat riskejä tartuntatautien leviämiselle. Myös läheiset ovat riskissä saada tartunnan.

 

Huumeiden käyttäjillä on kohonnut riski sairastua erilaisiin sukupuolitauteihin ja ruoansulatuskanavien kautta tarttuviin tauteihin. Näihin riskeihin voidaan varautua käyttötiloissa A- ja B-hepatiittirokottein sekä HIV-, hepatiitti- ja sukupuolitautitestein.

 

Pistämällä huumeita käyttävät henkilöt ovat erityisen suuressa riskissä saada virushepatiitti ja HIV. Myös suojaamaton seksi ja tatuoinnin tai lävistyksen ottaminen epäpuhtaissa olosuhteissa, kuten vankiloissa, altistavat veren välityksellä tarttuville taudeille. HIV tarttuu helposti sukupuolikontaktissa. C-hepatiitti tarttuu erittäin helposti, jos käyttää samoja pistosvälineitä tartunnan saaneen kanssa.

Päihdehoitolähete

Hoitoonohjaus on menettely, jossa päihdeongelmainen ohjataan hänelle sopivaksi katsottuun päihdehoitoon. Käyttötiloissa asioi ihmisiä, jotka ovat pudonneet kaikkien yhteiskunnan turvaverkkojen ja palvelujen ulkopuolelle. Hoitoon hakeutuminen oma-aloitteisesti ei ole aina mahdollista, koska ihmisen toimintakyky laskee usein siten, ettei päihderiippuvainen kykene sitoutumaan hoidontarpeen arviointiin. Käyttötiloissa tavoitetaan ja kyetään auttamaan myös ihmisiä, jotka eivät pysty hakeutumaan hoitoon muiden sote-palvelujen kautta.

Opioidiriippuvaisen korvaushoitoarvio

Opioidikorvaushoidon tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltainen kuntoutuminen ja päihteettömyys tai päihteiden käytöstä johtuvien haittojen vähentäminen. Haittojen vähentäminen on tavoitteena henkilöillä, jotka eivät todennäköisesti lopeta kokonaan huumeiden käyttöä, mutta joiden elämän laatua voimme parantaa ja muun muassa ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja muita terveyshaittoja.

 

Todennäköisyys kestävälle huumekäytöstä irtautumiselle on korvaushoidossa monin verroin parempi kuin ilman korvaushoitolääkitystä, koska käyttöä jatkava riippuvuus saadaan sopivalla lääkehoidolla hallintaan. Toipumispolut ovat kuitenkin yksilöllisiä, mikä tulee huomioida hoitopolkua suunniteltaessa asiakasta kuunnellen.

 

Suomessa korvaushoidon ulkopuolella kuolee etenkin alle 25-vuotiaita. Nuorista vainajista alle prosentti oli ollut kuollessaan tai viimeisen elinvuotensa aikana korvaushoidossa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Suomessakin valtaosa opioidien päihdekäyttöön liittyvistä kuolemista tapahtuu opioidikorvaushoidon ulkopuolella. Tämä vahvistaa kansainvälisissä tutkimuksissa todettua käsitystä, että korvaushoito pelastaa henkiä ja korvaushoitoon pitäisi päästä nykyistä matalammalla kynnyksellä. (THL ja Claudia Mariottini (HY)).

Terveydentilan seuranta

Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Tärkeä työkalu huumeongelman hoidossa on avoin ja luottamuksellinen hoitosuhde, joka on helpompi saavuttaa käyttötiloissa kuin muissa sote-palveluissa.

 

Huumeongelmaisen terveyden hoitaminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin hoidotta jättäminen. Somaattisten sairauksien hoidon lisäksi huumeongelmaisen potilaan psyykkiset oireet (unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus, persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet jne.) kannattaa diagnosoida ja hoitaa huolellisesti. Muissa sote-palveluissa päihteiden käyttäjät eivät aina saa tasa-arvoista kohtelua ja tarvitsemaansa hoitoa.

Sosiaaliohjaus

Sosiaaliohjauksessa asiakkaalle kartoitetaan palvelujärjestelmän tarjoamat tukimuodot kokonaisvaltaisesti. Henkilöille, joilla on päihdeongelma ja siitä johtuvia vaikeuksia sosiaalisessa toimintakyvyssä sekä elämänhallinnassa, tarjotaan tarpeisiin sopivia yleisiä sosiaalipalveluja. Tällä tavoin pyritään huolehtimaan siitä, että päihdeongelmaisilla henkilöillä, joilla on ongelmallista päihteiden käyttöä, toteutuu perustuslain mukainen välttämätön huolenpito. Tällaisia yleisiä sosiaalipalveluja ovat muun muassa päivätoiminta, asumisen tukeminen eri keinoin sekä perheneuvonta.

Lääkärin konsultointi ja vastaanotto

Käyttötiloissa voidaan järjestää myös lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottoja. Vaikeasti päihderiippuvaisilla on myös päihteidenkäytöstä riippumattomia perussairauksia, tapaturmia tai sairastumisia kuten kenellä tahansa. Vaikeasti päihderiippuvaisilla on usein vakaviakin sairauksia, jotka jäävät diagnosoimatta ja hoitamatta, mikä lisää erikoissairaanhoidon kustannuksia myöhemmässä vaiheessa. Käyttötiloissa ajoissa aloitetulla infektioiden hoidolla voidaan välttyä raskailta ja kalliilta leikkauksilta sekä pitkiltä osastohoitojaksoilta erityisesti silloin, kun asiakas on kykenemätön tai haluton hakeutumaan hoitoon ajoissa.

HCV-hoito

Hepatiitti C (HCV) on yleinen infektio suonensisäisten huumeiden, erityisesti opioidien, käyttäjillä. Suomessa valtaosa tartunnan saaneista on käyttänyt huumeita pistämällä. Hepatiitti C -vasta-aineiden esiintyvyyden arvioidaan olevan ruiskuhuumeita käyttävien keskuudessa erittäin korkea (noin 75 %). Korkeasta esiintyvyydestä johtuen tartuntojen vähentäminen tässä ryhmässä ei onnistu nykyisillä ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmilla.

Rokotteet

Pistämällä huumeita käyttävillä on keskimääräistä korkeampi riski saada B-hepatiitti, A-hepatiitti tai jäykkäkouristus. C-hepatiittia vastaan ei ole tällä hetkellä olemassa rokotetta, eli jos C-hepatiittia sairastava käyttäjä saa myös A- tai B-hepatiitin, niin C-hepatiitin eteneminen nopeutuu ja hänen sairastavuutensa pahenee. Joillain huumeiden käyttäjillä voi olla ikänsä, elämäntapansa tai HIV-tartunnan vuoksi korkeampi riski sairastua influenssaan tai keuhkokuumeeseen. Näitä vastaan on kuitenkin saatavilla tehokkaita rokotteita.

Palveluihin saattaminen

Useat tärkeät palvelut eivät ole vaikeasta päihderiippuvuudesta kärsivälle saavutettavia: välimatkat esimerkiksi terveysasemalle tai sosiaalipalveluihin voivat olla liian pitkiä, sovituista aikatauluista voi olla vaikea pitää kiinni tai asiakkaan palvelutarvetta ei ymmärretä oikein. Saattamalla käyttötilojen asiakkaita palveluihin voidaan parantaa heille kuuluvien sosiaalietuuksien, asumispalvelujen ja terveydenhoidon toteutumista. Näiden palvelujen alikäyttö johtaa usein tarpeettomaan kärsimykseen ja on esteenä elinolosuhteiden kohentamiselle.

Asiantuntijalausunnot

Inari Viskari

Asiantuntija, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, THL

Keskustelussa tuntuu välillä unohtuvan se, että moni toipunut ihminen on todennäköisesti jossain vaiheessa käyttänyt haittoja vähentäviä palveluita. Motivaatio käytön vähentämiselle tai lopettamiselle voi tapahtua kolmannella käyntikerralla tai se voi tapahtua parin tuhannen käyntikerran jälkeen. On tärkeää pitää ihmiset elossa, niin että toipuminenkin voisi olla mahdollista.

Kimmo Nuotio

Rikosoikeuden professori, Helsingin yliopisto

Monissa meille tutuissa maissa on vuosien ja vuosikymmenienkin kokemus käyttötiloista. Eivät ne kaikkia maailman asioita tietenkään ratkaise, mutta olisivat varmasti yksi hyvä keino lähentää suonensisäisesti huumeita käyttäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään.

Heikki Mäkiprosi

Vanhempi konstaapeli, Helsingin poliisin ennalta estävä toiminta

Vaikka oman päihteiden käytön seurauksena olisi päätynyt kadulle, on sieltä oltava oikean kokoiset portaat takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Käyttötila tarjoaisi välttämättömimmät palvelut ihmisille elämänlaadun parantamiseksi ja vähentäisi julkisella paikalla tapahtuvaa huumeiden käyttöä. Turvallisuus Suomessa sisältää vahvasti yhteisesti jaetun ajatuksen sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Poliisin lakisääteisenä tehtävänä on pitää yllä turvallisuutta ja sen tehtävän tueksi käyttötila olisi hyvin tarpeellinen Helsingissä.

Margareeta Häkkinen

THL:n ja A-klinikka Oy:n ylilääkäri

Valvottujen käyttötilojen kokeilua varten tulisi säätää erillislaki, jolla mahdollistetaan käyttötilojen kokeilu. Käyttöhuonekokeilusta saataisiin tärkeää tietoa, miten palvelu vaikuttaa huumekuolemiin ja huumeiden julkisesta käytöstä koituviin haittoihin. Käyttöhuone voi toimia tärkeänä matalan kynnyksen reittinä palveluihin niille ihmisille, jotka eivät vielä ole päihdehoidon tai muiden palvelujen piirissä.

Ulriika Sundell

A-klinikka Oy:n lääketieteellinen johtaja

Käyttötilat ovat yksi osa vastuullista ja tasa-arvoista päihdehoitomallia ja päihdepoliittista linjausta. Ne mahdollistavat syrjäytyneimpienkin huumausaineriippuvaisten henkilöiden pääsyn avun ja hoidon piiriin ja vähentävät yliannoskuolemien ja pistoinfektioiden lisäksi laittomien päihteiden käyttöön liittyviä ympäristöhaittoja. Muualta Euroopasta kantautuvien viestien perusteella käyttötilatoiminta onnistuu kuitenkin vain, jos se lähtee päättäjien lisäksi myös ympäristön asukkaiden tahdosta liikkeelle.

Käyttötilat mediassa

Katujen armoilla
Ilta-Sanomat 15.10.2023

Talven tulo tarkoittaa hengenvaaraa heille, joilla ei ole kotia. A-klinikkasäätiön asiantuntijan mukaan Helsingissä on yhä enemmän alle 25-vuotiaita asunnottomia.

Lavuaarin tasolla lojuu huumeruisku ja annoskuppeja sekä pussi, jossa on ollut jotain ainetta. Lattialla lojuu valtava määrä ruiskujen kuoria, sterifilttereiden päitä ja neulojen tuppeja. Näky on karu, muttei tavaton. Käytetäänköhän keskustan vessoja lainkaan siihen tarkoitukseen, mihin ne on tehty? – Huvittavaa, että ihmiset vastustavat sitä, että käyttötiloja tulisi heidän kotinurkilleen, kun todellisuudessa niitä on jo, Putkonen sanoo.

Miksi kokenut huumepoliisi kannattaa käyttöhuoneita Suomeenkin?
Apu 11.10.2023

Pitkän uran huumepoliisina tehnyt rikoskirjailija Kale Puonti kannattaa Suomeenkin käyttöhuoneita, joissa voisi käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. – Missä on parempi ottaa HIV-testi kuin kentällä? Puonti kysyy.

Pitkän uran huumepoliisina tehnyt rikoskirjailija Kale Puonti on ehdottomasti sitä mieltä, että huumeiden käyttöhuoneet pitäisi ottaa käyttöön myös Suomessa. – Olen ihan ensimmäinen puhumaan käyttöhuoneiden puolesta. En ymmärrä, miksei niitä otettaisi käyttöön esimerkiksi sellaisina kuin Tanskassa.

”Voimme valita, ovatko huumeiden käyttötilat päiväkotiemme tiloja, kuten tänään” – kansalaisaloite jakoi mielipiteitä eduskunnassa

Demokraatti 13.9.2023

Huumeiden valvotut käyttötilat jakoivat mielipiteitä eduskunnassa, kun kansanedustajat keskustelivat keskiviikkona asiaa koskevasta kansalaisaloitteesta.

Kesäkuussa eduskunnalle jätetyssä kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että Suomessa käynnistettäisiin lainvalmistelu mahdollistamaan huumausaineiden käyttötilakokeilu. Kansalaisaloite sai kannatusta eduskunnan istuntosalin vasemmalta laidalta, kun taas salin oikealla laidalla ja hallituspuolueiden keskuudessa siihen suhtauduttiin selvästi nihkeämmin.

Virkamiehet selvittivät, minkälaisia lakimuutoksia tarvittaisiin, jos Suomessa päätettäisiin kokeilla huumeiden käyttöhuoneita
Sosiaali- ja terveysministeriö 9.2.2023

Tuore virkamiesselvitys kuvaa, minkälaisia lainsäädäntömuutoksia vaadittaisiin, jos Suomessa päätettäisiin kokeilla huumausaineiden käyttöhuoneita. 

Käyttöhuoneella tarkoitetaan tiloja, joissa täysi-ikäiset, huumeita ongelmallisesti käyttävät ihmiset voivat käyttää huumausaineita terveydenhuollon ammattihenkilön valvonnassa hygieenisesti sekä turvallisemmin kuin esimerkiksi kaduilla. Koska huumausaineiden käyttö ja hallussapito on Suomessa kiellettyä ja rangaistavaa, kokeilu edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön.

Tutkimus, selvitykset ja suositukset

THL:n julkaisussa Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli (7.9.2023) esitettiin ja arvioitiin 12 keinoa vähentää huumekuolemia, joista yksi on käyttötilojen perustaminen. THL:n mukaan valvottujen käyttötilojen kokeilua varten tulisi säätää erillislaki, jolla mahdollistetaan käyttötilojen kokeilu.

Helsingin kaupunki on suunnitellut käyttötilaa ja kaupunginhallitus on tehnyt valtioneuvostolle lainsäädäntöaloitteen huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämisestä. Selvitystyöryhmä totesi, että valvottu huumeidenkäyttötila todennäköisesti vähentäisi huumeiden käytöstä aiheutuvia suoria terveyshaittoja ja oheissairastavuutta, lisäisi huumeidenkäyttäjien terveystaitoja ja sosiaalista osallisuutta sekä vähentäisi alueellisesti huumeiden käytöstä aiheutuvia häiriöitä. Selvityksessä arvioitiin myös käyttötilojen perustamisen aiheuttamia kustannuksia.



Montrealissa, Kanadassa, kilometrin säteellä käyttötiloista sijaitsevien asuinkiinteistöjen arvo nousi tarkastelujaksona 0,6 %/kk nopeammin kuin vastaavilla alueilla, joihin käyttötiloja ei perustettu. Käyttötilojen läheisyydessä asuinkiinteistöjen arvonnousu vuosien 2014 ja 2021 välillä oli lähes 30 000 € enemmän kuin vastaavilla alueilla keskimäärin. (medRvix, 6.9.2023: Evaluating the effects of supervised consumption sites on housing prices in Montreal, Canada using controlled interrupted time series and hedonic price models)


Yhdysvalloissa selvitettiin myös epävirallisten käyttötilojen vähentävän selvästi terveydenhoidon rasitusta: verrattuna muihin huumeiden käyttäjiin käyttötilojen asiakkailla oli 54 % vähemmän päivystyskäyntejä, 32 % matalampi todennäköisyys joutua sairaalahoitoon ja 50 % vähemmän sairaalavuorokausia. (Journal of General Internal Medicine, 12.1.2022: Reduced Emergency Department Visits and Hospitalisation with Use of an Unsanctioned Safe Consumption Site for Injection Drug Use in the United States)

Seattlessa tehdyn analyysin mukaan käyttötilaohjelma säästäisi henkiä ja johtaisi huomattaviin terveyshyötyihin ja kustannussäästöihin: käyttötilan arvioitiin tuottavan 5,2 miljoonan dollarin säästöt käyttötilan vuosikustannusten ollessa 1,2 miljoonaa dollaria. Tutkijat esittävät, että jokaisella käyttötiloihin sijoitetulla dollarilla saavutetaan yli neljän dollarin säästö, joka koostuu pääosin vältetyistä ensiapu- ja sairaanhoitokustannuksista. (International Journal of Drug Policy, 1.5.2019: The projected costs and benefits of a supervised injection facility in Seattle, WA, USA)


New Yorkissa arvioitiin yhden käyttötilan vähentävän 19-37 opiaattiyliannostusta vuosittain, mikä vastaa 6-12 %:ia alueen yliannoskuolemista. Neljällä optimaalisesti sijoitetulla käyttötilalla arvioitiin estettävän 68-131 huumekuolemaa. Yhden käyttötilan laskettiin säästävän terveydenhoidon kustannuksia vuosittain 0,9-1,6 miljoonaa dollaria ja neljän käyttötilan 2,9-5,7 miljoonaa dollaria.

Hepatiitti c -tartuntojen pikatestaus valvotuissa käyttötiloissa Kanadassa nosti hoitoa saavien asiakkaiden määrää ja paransi heidän pysymistä hoidossa. (The Lancet Regional Health, 17.1.2023: Rapid hepatitis C virus point-of-care RNA testing and treatment at an integrated supervised consumption service in Toronto, Canada: a prospective, observational cohort study)

New Yorkissa toteutettu tutkimus osoitti, että käyttötilojen perustaminen oli yhteydessä paitsi yliannostusriskin pienenemiseen myös julkisen huumeiden käytön vähenemiseen. (JAMA Network, 15.6.2022: First 2 Months of Operation at First Publicly Recognized Overdose Prevention Centers in US)

San Franciscossa käyttötilojen perustaminen ei lisännyt huumeiden käytön ja asunnottomuuden näkymistä katukuvassa. (Drug and Alcohol Dependence, 20.9.2023: Impact of a high-volume overdose prevention site on social and drug disorder in surrounding areas in San Francisco)

Epävirallisen käyttötilan avaaminen laski tilastoitua rikollisuutta viiden vuoden seurantajakson aikana. (Drug and Alcohol Dependence (1.3.2021): Impact of an unsanctioned safe consumption site on criminal activity, 2010–2019)

Huumeiden käyttäjien läheiset kannattavat käyttötilojen perustamista, koska ne vähentävät haittoja, ehkäisevät kuolemia ja mahdollistavat toipumisen myöhemmässä vaiheessa. Läheiset kokevat käyttötilojen lieventävän heidän jatkuvasti kokemaansa huolta. (Harm Reduction Journal 29.8.2022: ‘Why would we not want to keep everybody safe?’ The views of family members of people who use drugs on the implementation of drug consumption rooms in Scotland)