Moduuli 4: Ravintolisien riskien arviointi ja tunnistaminen

Ravintolisien käyttöön liittyy riskejä, joista urheilijoiden ja aktiiviliikkujien on tärkeää olla tietoisia. Erityisen tärkeä tiedostettava riski on ravintolisien mahdollisesti sisältämät epäpuhtaudet ja dopingriskit. Tutkimuksissa merkittävä osa verkosta tilatuista ravintolisätuotteista on voinut sisältää dopingaineita tai muita terveydelle haitallisia aineita. Australialaisessa Barker et al. (2025) tutkimuksessa 200:sta verkosta tilatusta ravintolisästä 35% sisälsi Maailman antidopingtoimisto WADA:n kielletyksi aineiksi/ dopingaineiksi luokittelemia aineita, joista suurin osa oli stimulantteja. Riskituotteita ovat olleet erityisesti ’pre-workoutteina’, rasvaa polttavina tai lihasmassaa kasvattavina markkinoidut valmisteet.

Ravintolisään liittyvän tiedon luotettavuuden arviointi

Tarkista löytyykö ravintolisästä seuraavat tiedot esimerkiksi pakkauksesta tai tuoteselosteesta:

• Täydellinen ainesosaluettelo
• Tarkka annostus
• Suositeltu päivittäinen saanti
• Sivuvaikutukset ja muut varoitukset
• Parasta ennen / Viimeinen käyttöpäivä sekä erä- tai valmistusnumero
• Valmistajan ja maahantuojan tiedot

Ulkomaisista verkkokaupan tuotteista, tarkista erityisesti:

• Onko tuote kolmannen osapuolen testaama: mikä erä testaus ja testitulokset
• Onko tuotteella voimassaoleva kolmannen osapuolen sertifikaatti
• Ostopaikka/-lähde ja sen luotettavuus

Kolmannen osapuolen testaus

Eri maissa on käytössä erilaisia ravintolisien laadunvarmistus- ja sertifiointiohjelmia. Osa niistä keskittyy testaamaan, sisältääkö tuote dopingaineiksi luokiteltavia aineita kontaminaationa / epäpuhtautena. Toiset taas kiinnittävät enemmän huomiota myös tuotteen kokonaislaatuun eli siihen, sisältääkö tuote sitä, mitä sen ilmoitetaan sisältävän. Sertifiointiohjelmien tarkoituksena on usein erityisesti minimoida tahattoman dopingrikkomuksen riski (huom. eivät voi taata) keskittymällä urheilussa kiellettyjen aineiden analysointiin, mutta samalla näillä ehkäistään myös ravintolisien epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä. Sertifiointiohjelmia ovat esimerkiksi:

• Informed Sport (Iso-Britannia)
• Informed Choice (Kansainvälinen)
• NSF Certified Sport (Yhdysvallat)
• BSCG Certified Drug Free (Yhdysvallat)
• HASTA Certified (Australia)
• NZVT (Hollanti)
• Cologne List (Saksa)

Korkean riskin ravintolisiin liittyvät varoitusmerkit (’red flags’)

• Liioiteltu tai harhaanjohtava markkinointi
• Epärealistiset tai lääkkeiden kaltaiset väitteet vaikutuksista
• Puutteellinen ainesosaluettelo
• Viittaukset dopingaineisiin, hormoneihin, kehonkuvaa ja ulkonäköä muokkaaviin aineisiin
• Dopingia käyttävien ihmisten hyödyntäminen markkinoinnissa
• Pistettävät aineet tai muuten kuin suun kautta otettavat ravintolisät

Korkean riskin ravintolisälistat

Korkean riskin ravintolisistä on olemassa myös julkisia listoja, jotka kokoavat esimerkkejä tuotteista, joissa on havaittu epäpuhtauksia tai virheellisiä väitteitä. Näitä ovat esimerkiksi yhdysvaltalaiset lähteet: USADA:n ylläpitämä Supplement Connect (High Risk List) sekä FDA:n Health Fraud Product Database. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kumpikaan lista ole täydellinen ja markkinoilla voi olla myös useita riskituotteita, joita ei ole vielä tunnistettu tai lisätty listoille.

Ravintolisien luotettavat tietolähteet

Etsi näyttöön perustuvaa tietoa asiantuntija- ja tutkimuslaitoksista (esim. THL, Ruokavirasto) ja vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista (esim. Elsevier).

Konsultoi pätevää terveydenhuollon ammattilaista:

• Löytyykö ammattilaiselta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyys? Tarkista: https://julkiterhikki.valvira.fi/
• Onko ammattilaisella erikoiskoulutusta urheiluravitsemuksesta?

Näyttöön perustuvat ravintolisät:

• Kansainvälinen olympiakomitea (IOC) on laatinut asiantuntijoiden lausunnon näyttöön perustuvista ravintolisistä: Maughan, R. J., Burke, L. M., Dvorak, J., Larson-Meyer, D. E., Peeling, P., Phillips, S. M., Rawson, E. S., Walsh, N. P., Garthe, I., Geyer, H., Meeusen, R., van Loon, L. J. C., Shirreffs, S. M., Spriet, L. L., Stuart, M., Vernec, A., Currell, K., Ali, V. M., Budgett, R. G., … Engebretsen, L. (2018). IOC consensus statement: dietary supplements and the high-performance athlete. British Journal of Sports Medicine, 52(7), 439–455. https://doi.org/10.1136/bjsports-2018-099027
• Lisäksi australialainen ’Australian Institute of Sports’ (AIS) on laatinut viitekehyksen eri ravintolisien näytönasteesta käyttäen ABCD-luokitusta: https://www.ausport.gov.au/ais/nutrition/supplements
  • A = Vahva tieteellinen näyttö B = Kehittyvä tieteellinen näyttö, mutta vaatii lisätutkimusta C = Puutteellinen tutkimusnäyttö tai ei ollenkaan näyttöä hyödyistä D = Korkea kontaminaation tai urheilussa kiellettyjen aineiden riski