09.09.2020 | Näkökulma
Tarja Virolainen
Rahoitukseen suunnitellut leikkaukset vaarantaisivat palvelumme
Veikkauksen tuottojen laskua ei saa maksattaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla. Näin sote-järjestöjen rahoitukseen suunnitellut leikkaukset vaikuttaisivat A-klinikkasäätiön palveluihin.
Ensi viikon alussa hallitus aloittaa vuoden 2021 budjettineuvottelut. Valtionvaranministeriön budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ehdotetaan leikattavan 127 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi 33 prosentin leikkausta nykyiseen verrattuna. Siis joka kolmatta euroa.
A-klinikkasäätiö tuottaa lukuisia palveluja, jotka tukevat ja auttavat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Työskentelemme monilla saroilla ehkäisevän ja haittoja vähentävän päihdetyön parissa. Matalan kynnyksen tuen lisäksi tuotamme tutkimusta, tietoa ja koulusta ammattilaisten käyttöön.
Jos palveluidemme rahoituksesta leikattaisiin joka kolmas euro, se tarkoittaisi monien tukimuotojen katoamista tai vakavaa heikkenemistä. Säätiön digipalvelut tukevat sitä, että mahdollisimman monet ihmiset pysyvät kiinni ja jaksavat pidempään työelämässä – ja pääsevät siitä osalliseksi. Matalan kynnyksen palveluiden supistaminen tarkoittaisi väistämättä, että haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten syrjäytyminen sekä henkinen ja fyysinen pahoinvointi lisääntyisi. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaisi erikoissairaanhoidon kulujen kasvua, ympäristön turvattomuutta ja häiriökäyttäytymisen lisääntymistä. Leikkaukset merkitsisivät siis vähintään vastaavaa kulujen kasvua sosiaali- ja terveysalan sekä poliisi- ja turvallisuusalan kustannuksiin.
1. Lasinen lapsuus
Lasinen lapsuus joutuisi lopettamaan kaikki Lasisen lapsuuden ja siihen kuuluvan Varjomaailman ammattilaisten ohjausta ja vertaisten tukea tarjoavat matalan kynnyksen chat-palvelunsa ja osan vertaisryhmätoiminnastaan. Viimeisen vuoden aikana Lasisen lapsuuden chateissa on käyty 288 keskustelua vanhempien alkoholinkäytöstä vakavia haittoja kokeneiden kanssa. Monelle kohdatulle se on ollut ensimmäinen askel avun piiriin ja tarjonnut välitöntä helpotusta omaan elämäntilanteeseen.
2. Päihdelinkki
Päihdelinkki on Suomen suurin päihde- ja muihin riippuvuuksiin tietoa, neuvontaa ja keskusteluapua tarjoava verkkopalvelu. Yli 300 000 kävijää kuukausittain tavoittava palvelu heikkenisi huomattavasti ja moni apua tarvitseva ihminen ja hänen läheisensä jäisi ilman tarvitsemaansa tietoa ja tukea. Sivuston kehittäminen loppuisi ja neuvontapalvelua supistettaisiin tai se loppuisi kokonaan. Uusia tukimuotoja päihdehaitoista kärsiville ja heidän läheisilleen ei voitaisi kehittää.
3. Nuortenlinkki
Nuortenlinkille leikkaus tarkoittaisi verkkosivuston alasajoa. Yli 31 000 nuorta jäisi kuukausittain ilman elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin hakemaansa tukea ja tietoa. Neuvontapalveluun on tänä vuonna tullut 392 kysymystä, jotka koronaepidemian aikana kertovat kasvavasta hädästä. Tätä palvelua ei enää voitaisi tarjota. Nuortenlinkin verkkosivusto on myös tärkeä vertaistuen kanava, jonka ylläpito lakkaisi. Sivustolla on tänä vuonna jaettu 156 nuorten kirjoittamaa tarinaa, joita on kommentoitu 437 kertaa.
4. Völjy
Tampereella toimivan Völjyn työ rampautuisi henkilöstövähennysten seurauksena. Völjy tukee vuosittain noin 50 huumeita käyttävää ihmistä asumisen pulmissa, jotta he eivät menetä kotejaan. Neljä kertaa viikossa toimivassa matalan kynnyksen asumisen tuen ja osallistavan päivätoiminnan toimipisteessä käy vuodessa noin 220 ihmistä. Asiakastyö olisi enää lähinnä ohjausta ja neuvontaa. Päivätoiminnan pyörittäminen olisi käytännöllisesti katsoen mahdotonta tai aukioloja olisi rajattava niin, etteivät matalan kynnyksen periaatteet toteutuisi. Tämä vaikuttaisi myös asumisen tuen toteuttamiseen.
5. Osis
Helsingin Hakaniemessä toimivan Osiksen matalan kynnyksen Tsemppis-kahvilan toiminta jouduttaisiin leikkausten seurauksena lakkauttamaan. Tämä tarkoittaisi Osiksen tarjoaman vertaistoiminnan päättymistä 15 vertaiselle. Lisäksi noin sata ihmistä vuodessa jäisi vaille Osiksessa toteutettavia palveluohjauksia ja tukikeskusteluita. Osiksen etsivää työtä jouduttaisiin supistamaan, jolloin kuukausittain 160 ihmistä jäisi vaille kentälle vietäviä palveluita.
6. Katuklinikka
Katuklinikka kohtasi vuonna 2019 Helsingissä, Tampereella ja Oulussa 1 860 ihmistä, joita julkiset palvelut eivät tavoita. Suuri joukko heistä jäisi leikkausten vuoksi kokonaan vaille apua. Tehtyjen HIV- ja C-hepatiittitestien määrä (800 testiä vuonna 2019) laskisi rajusti. Myöskään puhtaita välineitä ei voitaisi enää jakaa huumeita käyttäville ihmisille Helsingissä, Tampereella ja Oulussa kuten aiemmin (vuonna 2019 yhteensä 176 680 ruiskua ja 187 863 neulaa).
7. Puheeksioton verkkokurssit
Puheeksioton ilmaiset verkkokurssit ovat tavoittaneet yli 5 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja opiskelijaa. Puheeksioton verkkokurssi soteammattilaisille edistää merkittävästi kansalaisten – ja koko yhteiskunnan – hyvinvointia. Jos rahoitus poistuu, päihdetyöhön on odotettavissa merkittävä vaje osaamisen kehittämisessä, niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä kuin alan opinnoissa. Myös digisisältöjen ja -työkalujen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen asiakkaille kärsisi.
8. Dopinglinkki
Leikkaukset rampauttaisivat myös Dopinglinkin verkkosivuston toimintaa. Sivusto on tänä vuonna tavoittanut 153 000 kävijää. Dopinglinkin neuvontapalveluun on tullut 101 dopingaineiden käyttöön ja vaikutuksiin liittyvää kysymystä. Leikkauksen myötä Dopingaineiden käyttäjät ja heidän läheisensä saisivat apua hitaammin terveyteen liittyvissä kiireellisissä kysymyksissä. Dopinglinkin toiminta on ainutlaatuista Suomessa – vastaavaa toimintaa ole muilla järjestöillä tai julkisella sektorilla.
9. Verkko-Vinkki
Suomessa on 16 000 pistämällä huumeita käyttävää henkilöä, joille terveysneuvontapisteet tarjoavat palveluita. Verkko-Vinkki tuottaa ja lähettää maksutta opetusmateriaalia kaikkiin Suomen terveysneuvontapisteisiin. Materiaali ohjaa sekä henkilökuntaa että asiakkaita huumeiden pistokäyttöön liittyvässä tartuntatautien, yliannostusten ja pistosinfektioiden välttämisessä. Leikkaukset pakottaisivat hankkeen lopettamaan materiaalin tuotannon ja jakamisen.
10. Tietopuu
Tietopuun erityisesti päihde- ja mielenterveystoimijoille ja -järjestöille tarkoitettu käytännönläheinen tutkimus- ja ajankohtaistieto vähenisi merkittävästi. Tietopuu sisältää vertaisarvioituja tutkimusjulkaisuja sekä katsauksia ja puheenvuoroja. Julkaisukantaan lisätään vuosittain vähintään 20–30 tutkimusjulkaisua. Kansainvälistä tutkimustietoa tehdään saavutettavammaksi julkaisemalla vuosittain 15–20 suomenkielistä tutkimustiivistelmää, joissa avataan tutkimustulosten käytännön hyötyä päihde- ja järjestötyölle.
Koronaepidemia kärjisti hätää
Mipa-tutkimusohjelman vuoden 2017 järjestökyselyyn vastanneissa 199 päihde- ja mielenterveysyhdistyksessä toimi 3 500 vapaaehtoista, 5 600 vertaista ja 1 000 kokemusasiantuntijaa. Koronapandemian aiheuttama poikkeustila korosti järjestöjen matalan kynnyksen ja jalkautuvan työn merkitystä.
A-klinikkasäätiön tutkijat haastattelivat kevään aikana 15 työntekijää 10 järjestössä. Haastatteluista ilmeni järjestöjen tuottaman matalan kynnyksen toiminnan ja jalkautuvan työn suuri merkitys:
”Poikkeustila osoitti, että järjestöjen matalan kynnyksen lähipalvelut ovat monille päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville välttämättömiä elämän perustarpeiden tyydyttämisen kannalta. Järjestöjen palveluilla ja vertaistyöllä on myös suuri merkitys niihin osallistuvien päihteiden käytön hallinnassa ja mielen hyvinvoinnin ylläpidossa. Myös omaisten mielen hyvinvointi vahvistuu, kun heidän päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät läheisensä saavat riittävästi tukea. Palvelujen leikkaukset lisäävät väistämättä omaisten huolta ja taakkaa.”
Tykkää, jaa, kommentoi