Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

03.09.2020 | Yleinen

Tarja Virolainen

Chatissa saa puhua juuri ne asiat, joista puhuminen on muuten vaikeaa

SÄÄNNÖLLISIN väliajoin ympäri Suomen useat lasisen lapsuuden kokeneet aikuiset hiljentyvät digilaitteidensa äärelle ja kirjautuvat nimimerkein ryhmächattiin keskustelemaan tunteistaan ja ajatuksistaan. Jotkut heistä kertovat ensimmäistä kertaa ulkopuoliselle kokemuksiaan lasisesta lapsuudestaan. Toiset osallistuvat ryhmächattiin ensimmäistä kertaa, toiset taas kirjautuvat sinne säännöllisesti.

Kyse on A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -työn järjestämistä chateista. Näitä ryhmächatteja järjestetään tänäkin syksynä kolmen viikon välein.

Tarve chateille ilmeni Lasisen lapsuuden työntekijöille jo vuonna 2015.

Keväällä 2015 Yle esitti kuusiosaisen dokumenttisarjan Pullopostia lapsuudesta. Lasisen lapsuuden työntekijät toimivat Ylen verkkosivuilla kriisipäivystäjinä kunkin jakson jälkeen.

”Keskustelumahdollisuus sai heti kiitosta, ja lupasimme siltä istumalta, että perustamme keskustelualustan Facebookiin”, kertoo Lasisen lapsuuden kehittämiskoordinaattori Janne Takala.

Ohjelman jälkeen syntyi Facebookiin Pullopostia lapsuudesta -yhteisö. Siihen kuuluu nyt lähes 2 600 jäsentä ja keskustelu alustalla on edelleen vilkasta. Ryhmän ylläpitäjinä toimivat Takalan lisäksi Lasisen lapsuuden kehittämiskoordinaattori Laura Barck ja Pullopostia lapsuudesta -sarjan toinen ohjaaja Heidi Richert.

Ensimmäinen ryhmächat Lasisen lapsuuden alustalla järjestettiin kesäkuussa 2018. Sillä haluttiin tarjota vertaistuen mahdollisuus myös heille, jotka eivät halua osallistua aihepiirin keskusteluihin omilla nimillään Facebookissa tai rekisteröityä nettipalvelun käyttäjiksi.

”Chattien tarkoituksena oli mahdollistaa vertaistuki mahdollisimman keveällä rakenteella. Keskusteluun osallistuminen ei vaatinut rekisteröitymistä tai minkään henkilötiedon jakamista chatin ylläpitäjille tai ryhmäläisille”, Takala kertoo.

ELOKUUSSA 2020 näiden ryhmässä toteutettavien kaksituntisten chattien rinnalle on tullut myös ennakkoon varattava yksilöchatti, joka kestää 45 minuuttia. Aikoja on tarjolla Lasisen lapsuuden työntekijälle ja vertaiskeskustelijalle. Yksilöchatissa osallistuja saa itse valita, mistä hän haluaa keskustella.

Aiheina voivat olla vanhempien alkoholinkäytön vaikutukset omaan elämään, selviytymiskeinot, myönteiset lapsuusmuistot, yhteydenpito ikääntyvän vanhemman kanssa, vanhemman päihdekuolema ja ylisukupolvisten ketjujen katkaiseminen.

Chateissa keskustellaan kirjoittamalla. Chatin vastaanottajan kanssa voidaan pohtia myös erilaisia apu- ja tukikanavia, joita on tarjolla lapsuuden kokemusten käsittelyyn ja oman hyvinvoinnin parantamiseen.

Ryhmächateissa keskustelu kanavoidaan enemmän ennakkoon valitun teeman ympärille.

”Emme kuitenkaan pidättele keskustelun luisumista sivuraiteillekaan. Kohtaamisessa on tärkeää, että puhutaan niistä asioista, joita osallistujilla on sydämellään. Keskustelu palautetaan alkuperäisiin uomiinsa, kun ihmiset ovat saaneet jaettua itselleen tärkeät asiat”, Takala tarkentaa.

Ryhmächatissä läsnä oleminen yhtä aikaa luo yhteishenkeä.

Usein tulevien chattien aiheet nousevat keskusteluun osallistujien ehdotuksista. Ohjaajat osaavat myös katsoa mahdollisesti pinnan alla kyteviin asioihin ja kysyä keskustelijoilta haluavatko he jatkaa keskustelua tietystä aihepiiristä omana aiheenaan tulevassa chattikokoontumisessa.

CHATEISSA käsitellään vaikeitakin aiheita.

Chattien teemoina on tähän mennessä ollut esimerkiksi avun hakemisen haasteet, pysyvien ihmissuhteiden luominen, ylivastuullisuus, sisarussuhteet, yhteydenpito ikääntyviin vanhempiin, häpeä ja itsekriittisyys, itsemyötunto, huoli omasta juomisesta sekä menetetyt lähimmäiset.

”Kuhunkin näistäkin aiheista liittyy lasisen lapsuuden eläneillä erityisiä kokemuksia. Näiden kokemusten käsittely hyväksyvässä ilmapiirissä toisten tuntemuksia omakohtaisesti ymmärtävien ihmisten kesken on usein erittäin lohdullista, voimaannuttavaa ja toiveikkuutta rakentavaa”, kuvaa Takala vertaiskeskustelun hyödyllisyyttä.

Luottamuksellisen ilmapiirin luomiseksi chatti tarvitsee kokeneita ohjaajia.

Keskustelu aloitetaan aina selkeillä teemaan liittyvillä kysymyksillä, joista liikutaan osallistujien kokemuksiin.

”Usein sanoitamme asioita yhdessä, haemme parhaita ilmaisuja kokemuksille ja niihin liittyville tuntemuksille. Nämä liittyvät usein lapsuuden aiheuttamiin haasteisiin, mutta sanoitamme todemmaksi – ja siten toivoaksemme muutamme konkreettisemmaksi – myös vahvuuksia ja myönteisiä asioita.”

Lasisen lapsuuden muistoista keskustellaan, mutta niihin ei jäädä vellomaan liian pitkäksi aikaa.

”Pyrimme aina siihen, että chatin loppupuolella osallistujat olisivat läsnä tässä hetkessä, keskustelemassa konkreettisista asioista, joilla lähitulevaisuudesta voi tehdä hivenen valoisamman”, Takala painottaa.

Ryhmächattien suurin hyöty on vertaistuki: kokemuksien jakaminen ja sen ymmärtäminen, että moni muu jakaa samoja kokemuksia. Takala kertoo monen keskustelijan sanoittavan tämän chattien aikana.

”Sitä seuraa usein helpotuksen tunne ja se muuttaa suhtautumista omaan itseen ja vaikeuksiin armollisemmaksi. Osallistujat saavat paljon myös konkreettisia vinkkejä toisiltaan ja ohjaajilta. Chatit ovat esimerkiksi rohkaisseet menemään omalla paikkakunnalla alkoholistien aikuisten lasten eli AAL -ryhmään ja kertomaan myöhemmin toisille osallistujille chatissa, että kokemus oli myönteinen uuden alku.”

Chatit tavoittavat myös ihmisiä, jotka eivät ole muun avun tai tuen piirissä.

Chatin anonyymi luonne mahdollistaa turvallisuuden tunteen, jolloin moni on uskaltautunut kertomaan ensimmäistä kertaa ulkopuoliselle lasisesta lapsuudestaan.

Ryhmächateissa keskustelu voi olla nopeaa. Joskus jopa 500 viestin sisäistäminen kahden tunnin aikana voi olla joillekin osallistujille liian nopea tahti. Ryhmächattien nopean viestimisen vastapainona yksilöchateissa voidaan keskittyä tukemaan hitaampaa etenemistä toivovan ja ryhmässä epävarmuutta kokevan henkilön huoliin ja kysymyksiin. Osallistujien palaute molemmista chattimuodoista on ollut positiivista ja kiittävää.

”Chatissa saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Siinä saa puhua juuri ne asiat, joiden puhuminen on muualla vaikeata. Chattien vetäjät ovat kokeneita joko ammatillisesti tai omien elämänkokemusten pohjalta, joten monenlaisia käytännön keinoja oman voinnin parantamiseksi voidaan miettiä yhdessä”, Takala summaa.

Yksilöchatteja voi varata Lasisen lapsuuden yksilö-chat sivuilta.

Ryhmächattien päivämäärät ja teemat löytyvät Lasisen lapsuuden sivuilta.
Seuraavan ryhmächatin teema on viha ja se järjestetään 10.9.2020.

Kuva: Janne Takala

Anna arvio sisällöstä

This field is hidden when viewing the form
Voimakkaasti eri mieltäEri mieltäNeutraaliSamaa mieltäVoimakkaasti samaa mieltä
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon
Lue lisää