18.06.2025 | Järjestölähtöisen päihdetyön kehittäminen
Läheisiä koskettaa päihderiippuvuuteen kytkeytyvä häpeäleima
Suomessa noin kaksi miljoonaa kohtaa lähipiirissään päihteiden ongelmakäyttöä. Etenkin huumeriippuvuuteen liittyvä assosiatiivinen stigma on yhä voimakas.
Stigmatisoitua henkilöä ei nähdä yhteisön arvokkaana jäsenenä. Sen sijaan henkilöön liitetään negatiivisia ominaisuuksia. Stigman yksi seuraus on terveydellinen epätasa-arvoisuus. Terveydellinen epätasa-arvoisuus tarkoittaa esimerkiksi heikkolaatuisen hoidon tarjoamista tai hoidon tarpeetonta viivästyttämistä.
Assosiatiivisessa stigmassa on kyse stigman “tarttumisesta”. Usein assosiatiivisesta stigmasta puhutaan, kun stigmatisoidun ihmisryhmän kanssa työskentelevä tai stigmatisoidun henkilön kanssa läheisissä tekemisissä oleva, joutuu osalliseksi stigmasta.
Tutkimusten mukaan etenkin vanhemmalla, jonka lapsi sairastaa huumeriippuvuutta, on suuri todennäköisyys kohdata syyllistämistä ja saada osakseen jyrkkiäkin mielipiteitä. Moni huumeriippuvaisen läheinen tunnistaa kokemuksen erilaisuudesta ja häpeästä. Erilaisuuden kokemus voi syntyä, kun muut puhuvat lapsien valmistumisesta ja ulkomailla tehdyistä reppuretkistä, mutta itse pelkää poliisin tulevan ovelle kertomaan suru-uutista.
Erilaisuuden kokemusta luo myös se, että huumeiden käyttöön liittyvä todellisuus on jotain aivan muuta, kuin mihin esimerkiksi työyhteisössä on totuttu. Työkaverit puhuvat terveellisistä elämäntavoista ja ihannoivat päihteettömyyttä. Läheisen päihderiippuvuus on saattanut radikaalistikin muokata elämän kiintopisteitä.
“Tuntui hirveältä se ajatus, että mä oon ihan erilainen.”
Vanhemmat kertovat vastuun taakasta, joka saa heidät tuntemaan epäonnistuneensa vanhemmuudessa.
“Kun läheiset tulee sinne [vertaistukiryhmiin], he kertovat ajatelleensa tämän koskevan vain niin sanotusti huonoja perheitä. Tai perheitä, jossa ei ole välitetty lapsesta. Ajatus on sellainen, että huumeidenkäyttäjien läheiset on roskasakkia.”
“Kyllähän siinä on paljon sellaisia ajatuksia, että teinkö itse väärin, kun erosin hänen isästään.”
Häpeä ja syyllisyys haittaa myös omaisen avunhakemista
Päihdeomaiset kuvailevat lähipiirin päihderiippuvuuden aiheuttavan tunteiden vuoristorataa ja ristiriitaisia tunteita. Häpeä on monelle omaiselle tuttu tunne. Ristiriitaisia tunteita herättävät muun muassa tilanteet, joissa omaiset joutuvat hakemaan lähestymiskieltoa tai huumeita käyttävä läheinen joutuu vankilaan.
“Vertaisryhmissä käy todella vähän ihmisiä, mikä on mun mielestä aika jännä juttu. Se on ihmisille niin suuri häpeä. He eivät halua kuulua siihen porukkaan.”
Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta saattaa puuttua osaamista päihdesairauksista. Läheiset ovat kertoneet kohtaavansa toisinaan ammattilaistenkin taholta ennakkoluuloja koskien itseään tai päihdesairasta.
“Osa hoitohenkilökunnastakaan ei pidä päihdesairaita ihmisinä tai sen arvoisina, että heitä pitäisi hoitaa. Saattaa olla ajatus, että ei kannata tehdä mitään, kun ei hän kuitenkaan toivu.”
Hämmentävät ja voimakkaat tunteet sekä elämän isot tapahtumat jäävät jakamatta, jos omainen kokee ulkopuolisten reaktioiden tuovan pikemminkin pahaa mieltä.
“Mä oon joskus ollut töissä kahvipöytäkeskustelussa, jossa joku on sanonut, että päihderiippuvuus lapsella on hirveintä, mitä vanhemmalle voi tapahtua. Mun on tehnyt mieli sanoa, että niin, mulla on niitä kaksi.”
“Siinä menee monella äkkiä pulla väärään kurkkuun. Se keskustelu on monesti enemmän tuomitsevaa ja naureskellaan toisten ahdingolle.”
Ihmiset pyrkivät luontaisesti välttelemään häpeää. Kokemukset tuomituksi tulemisesta ajaa eristäytymään ja vetäytymään ihmissuhteista ja yhteisöstä. Stigma vaikuttaa myös omaisten kykyyn hakeutua avun piiriin.
“Oli mulla aikamoinen kynnys hakea apua. Miten sisäänrakennettua se on, kun on kuunnellut, kuinka tuolla ne narkkarit menevät ja miltä ne näyttävät.”
Stigmalta pyritään suojelemaan päihdesairasta
Vaikka kaikki eivät koe stigman vaikeuttavan omaa elämää ja asioista puhuminen tuntuu luonnolliselta, saattaa ikävät asenteet päihderiippuvaisia kohtaan silti mietityttää. Läheiset saattavat pelätä päihderiippuvaisen leiman seuraavan mukana läpi elämän.
“Monella suhtautuminen ja asenne on niin ikävä. Mulla on ollut pitkään sellainen pelko, että jos puhun lapseni sairaudesta ja hän parantuukin ja haluaa töitä. Sitten kaikki tietävät mun kautta ja ajattelevat, että ei, tuota ei kannata ottaa töihin.”
Lainaukset ovat vuonna 2025 kerätystä haastatteluaineistosta huumeriippuvuutta sairastavien läheisiltä.
Lisätietoa
Flensburg O., Richert T. & Fritz M. (2023) Parents of Adult Children with Drug Addiction Dealing with Shame and Courtesy Stigma. Drugs: Education, Prevention and Policy 30:6, 563-572.
Jones A., Sharples D., Burton S., Montgomery C. & Rose A. (2024) The Associations Among Perceived Courtesy Stigma, Health and Social Behaviours in Family Members and Friends of People Who Use Substances: An Ecological Momentary Assessment Study. Substance Use & Misuse 59:9,1440-1445.
Jurvansuu, S. & Tourunen, J. (2019) Myös omainen voi paremmin, kun tukea tarvitseva läheinen saa apua. Tiimi 5/2019: 22–23.
Jurvansuu, S. & Ringbom, H. (2020) Mielenterveys- ja päihdeomaisten saama sosiaalinen tuki ja sen yhteydet mielen hyvinvointiin. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2020, 1–13.
Kontula, A., Aleskerov, T. & Neuvonen, R. (2020) Tampereen päihdepalvelut päihderiippuvaisten silmin. Tampere: Sosiaaliasema X.
McCann T. & Lubman D. (2018) Stigma Experience of Families Supporting an Adult Member with Substance Misuse. International Journal of Mental Health Nursing 27:2, 693-701.
Rovamo, E. & Toikko, T. (2019) Päihde- ja mielenterveystyöhön kohdistetut negatiiviset asenteet ja assosiatiivinen stigma. Yhteiskuntapolitiikka 84:3, 281-291.
Tainio, E. (2024) Perheenjäsenten assosiatiivinen stigma – psyykkinen sairaus perheessä. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland Dissertation in Social Sciences and Business Studies; 341.
Päihderiippuvuus ja läheiset | Kuivin jaloin
Päihderiippuvaisen läheinen tarvitsee tukea. | Yle Areena
Stigma hankaloittaa avun saamista ja hakemista päihdeongelmiin – A-klinikkasäätiö
Tykkää, jaa