Mitä fysioterapeutti oppi kuntodopingista ja addiktioista

Olen koulutukseltani fysioterapeutti ja tehnyt alan töitä lähes kymmenen vuotta. Fysioterapeutin työssä olin jo aiemmin tutustunut jonkin verran A-klinikkasäätiön toimintaan. Järjestötyö on näyttäytynyt minulle tärkeänä osana kansanterveyden edistämistä: se tavoittaa ihmisiä, nostaa vaikeita ilmiöitä näkyviin ja tuo tietoa sinne, missä sitä tarvitaan.

Kun tuli aika hakeutua harjoitteluun, A-klinikkasäätiö ja Dopinglinkki tuntuivat luontevalta valinnalta. Kuntodoping on aiheena sekä tärkeä että ajankohtainen. Se liittyy kehoon, suorituskykyyn, ulkonäköpaineisiin, terveysriskeihin ja myös siihen, millaisiin yhteisöihin ja tietolähteisiin ihmiset hakeutuvat vastauksia etsiessään.

Tutkittu tieto pitää saada ihmisten käyttöön

Kuntodoping näkyy yhä vahvemmin niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ilmiö elää erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa tieto on usein kokemuspohjaista ja vaihtelevan tasoista. Käyttöön voi liittyä vakavia terveysriskejä, mutta samalla aiheeseen liittyy paljon stigmaa. Se voi estää ihmisiä kysymästä apua tai kertomasta käytöstään ammattilaiselle.

Harjoittelun aikana pääsin syventymään kuntodopingin maailmaan ja yhdistämään aiempaa osaamistani tuki- ja liikuntaelinvaivoista dopingin käyttöön liittyviin kysymyksiin. Tein laajemman tieteellisen katsauksen, mutta yhtä tärkeää oli oppia muotoilemaan tutkittua tietoa ymmärrettävään ja helposti lähestyttävään muotoon Dopinglinkin verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan.

Se oli harjoittelun keskeisiä oppeja: tieto ei riitä, jos se jää vain asiantuntijoiden käyttöön. Sen pitää olla saavutettavaa, selkeää ja sellaista, että ihminen voi sen avulla tehdä omaa terveyttään koskevia päätöksiä.

Asiantuntijuus ei ole vain vastaanottohuoneessa tapahtuvaa työtä

Harjoittelu sai minut pohtimaan asiantuntijuutta uudella tavalla. Fysioterapeuttina oma osaamiseni on näkynyt ennen kaikkea asiakastyössä ja kollegoiden kanssa. A-klinikkasäätiössä näin, miten asiantuntijuutta viedään laajemmalle: osaksi viestintää, verkkosisältöjä, koulutusta, yhteiskunnallista keskustelua ja ammattilaisten työn tueksi.

Yllätyin siitä, kuinka iso rooli medialla ja sosiaalisella medialla on järjestötoimijan arjessa. Addiktioihin, päihteisiin ja dopingaineisiin liittyvä tieto kilpailee huomiosta monenlaisen sisällön kanssa. Siksi asiantuntijan tehtävä ei ole vain tietää, vaan myös osata sanoittaa tietoa niin, että se tavoittaa ihmiset oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Työyhteisö tuntui lämpimältä halaukselta

Työskentely A-klinikkasäätiössä oli monella tavalla erilaista kuin mihin olin aiemmin tottunut. Vaikka organisaatiossa ja koko järjestökentällä eletään epävarmoja aikoja, minut otettiin vastaan lämpimästi. Työyhteisö tuntui lämpimältä halaukselta keskellä Suomen kevään kylmyyttä.

Vaikka olin opiskelijan roolissa, sain olla mukana työyhteisössä täysimääräisenä jäsenenä. Minulle annettiin vapautta ja autonomiaa, mikä tuki omaa itseohjautuvuuttani. Samalla apua ja tukea oli saatavilla silloin, kun sitä tarvitsin.

Kohtaava työ muistutti, miksi tätä tehdään

Yksi harjoittelun tärkeimmistä kokemuksista oli tutustuminen A-klinikkasäätiön kohtaavaan työhön. Se pysäytti. Asiantuntijatyössä voi helposti keskittyä teksteihin, tutkimuksiin ja viestintään, mutta kohtaava työ muistutti konkreettisesti siitä, mitä varten työtä tehdään.

Elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa kaikilla ei silti ole kattoa pään päällä, ruokaturvaa tai turvallista arkea. Kohtaavassa työssä ihmiselle tarjotaan hetki, jossa hänet nähdään ihmisenä. Joskus sillä, että saa kupin kahvia, leivän ja arvostavan kohtaamisen, on valtavan suuri merkitys.

Se toi omaan harjoitteluuni tärkeää perspektiiviä. Addiktioihin ja päihteisiin liittyvä työ ei ole vain ilmiöiden analysointia tai riskien sanoittamista. Se on myös ihmisarvon puolustamista.

Suosittelisin harjoittelua A-klinikkasäätiöllä lämpimästi

Harjoittelu opetti, että addiktioihin liittyvä asiantuntijuus rakentuu monesta osasta. Tarvitaan tutkittua tietoa, kykyä ymmärtää ihmisten käyttäytymistä, taitoa viestiä ilman moralismia ja halua kohdata ihminen siellä, missä hän on.

Opin myös, että järjestötyössä asiantuntijuus on usein hyvin käytännöllistä. Se voi olla tieteellisen tiedon popularisointia, sisällön tuottamista, ammattilaisten tukemista, stigman vähentämistä tai sitä, että ollaan läsnä ihmisille, jotka muuten jäävät helposti näkymättömiin.

Suosittelen A-klinikkasäätiötä harjoittelupaikaksi kaikille, jotka haluavat oppia addiktioista, järjestötyöstä ja siitä, miten asiantuntijuutta käytetään paremman huomisen rakentamiseen. Harjoittelijana pääsee aidosti mukaan työyhteisöön ja tekemään merkityksellistä työtä.

Ehkä vielä joskus pudotan itsekin avoimen hakemuksen säätiölle. Olisi hienoa olla tulevaisuudessa työntekijänä vastassa uusia harjoittelijoita.

Rakenna kanssamme inhimillistä yhteiskuntaa

Oppimassa addiktioista