03.08.2026 | Addiktioiden asiantuntija
Tarja Virolainen
”Päihdekeskustelussa tarkoitus ei saa pyhittää keinoja”
A-klinikkasäätiön Päihdelinkin asiantuntija Janne Nahkuri päätyi päihdetyöhön festareiden selviämispisteen kautta. Sittemmin hän on nähnyt läheltä, miten nopeasti päihteiden käyttö, huumekaupan kanavat ja avun hakemisen tavat muuttuvat.
Halusin nuorena festareille, mutta rahaa ei ollut. Sitten näin ilmoituksen, jossa festareiden selviämispisteelle haettiin vapaaehtoisia ensiaputehtäviin. Hakeuduin mukaan, sain koulutuksen ja huomasin, että festareilla voi olla muutakin tekemistä kuin juhliminen.
Siitä sattumasta alkoi tieni päihdetyöhön.
Vapaaehtoisena ymmärrykseni päihdetyöstä ja sen keinoista laajeni. Päihteiden käyttöön liittyy paljon stigmaa ja tuomitsevuutta. Ymmärsin, että auktoriteetti ja jyrkät ehdot eivät näissä tilanteissa välttämättä toimi.
Ihmisiä ei voi komentaa elämään terveellisesti. Sen sijaan heidät voidaan kohdata heidän omista lähtökohdistaan käsin.
Jos joku aikoo käyttää päihteitä riskeistä huolimatta, häntä voidaan silti auttaa pysymään hengissä. Se ajatus tuntui minusta kutsuvalta.
Olin opiskellut lukion jälkeen kirjasto- ja informaatiopalveluiden ammattitutkinnon ja työskennellyt jonkin aikaa kirjastossa. Festarivapaaehtoisuuden jälkeen suuntani alkoi muuttua. Lähdin opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa päihde- ja mielenterveyspuolella, ja kun opintoni päättyivät, pääsin A-klinikkasäätiölle tekemään työkseni sitä, mitä halusinkin.
Apua netissä, nimettömästi ja ajoissa
Työskentelen asiantuntijana Päihdelinkissä. Päivitän sisältöjä ja kirjoitan uusia, kehitän toimintamalleja sekä annan neuvontaa ajanvarauschatissa ja neuvontapalvelussa.
Parhaillaan käynnistän vapaaehtoisprojektia, jossa vapaaehtoiset antavat verkossa vertaistukea ihmisille, jotka haluavat vähentää alkoholin käyttöä, lopettaa sen tai pysyä raittiina.
Olemme myös uudistaneet Päihdelinkkiä teknisesti. Tiedonhaku muuttuu nopeasti. Ihmiset eivät etsi vastauksia vain hakukoneista, vaan yhä useammin myös tekoälyltä. Se vaikuttaa siihen, miten luotettava tieto löytyy ja miten meidänkin palvelujemme pitää olla esillä.
Työni kautta olen nähnyt, miten tärkeää monelle on, että päihteisiin liittyvistä asioista voi keskustella asiantuntijan kanssa netissä täysin anonyymisti.
Netti voi madaltaa avun hakemisen kynnystä merkittävästi.
Tärkeintä työssäni ovatkin kohtaamiset ihmisten kanssa. Aina joskus saan viestin, että keskustelusta on ollut paljon apua, tai että kerrankin ihminen on kokenut tulleensa ymmärretyksi. Tällaisen palautteen saaminen on ihan parasta.
Työ muuttuu samaa tahtia päihdeilmiöiden kanssa
Kun aloitin A-klinikkasäätiöllä vuonna 2016, muuntohuumeet herättivät paljon huolta. Ensimmäinen työni oli niiden äärellä toimineessa Muunto-hankkeessa. Sen jälkeen siirryin Kadulta labraan -hankkeeseen, jossa tarjosimme matalan kynnyksen keskusteluapua ja pystyimme tutkimalla varmistamaan, mitä ihmisten kaduilta ostamat päihteet tosiasiallisesti sisälsivät.
Paria vuotta myöhemmin TOR-verkon ja anonyymien pikaviestisovellusten rooli huumekaupassa kasvoi. Käynnistimme VerkkoVinkki-hankkeen, jossa annoimme anonyymia, jalkautuvaa terveysneuvontaa näissä kanavissa. Teimme myös materiaaleja oikeaoppisesta pistämisestä ja koordinoimme nopean huumetiedon NOPSA-verkostoa, jota EHYT ry nykyään ylläpitää.
Urallani olen nähnyt läheltä, miten nopeasti työ päihteiden äärellä voi muuttua.
Viime vuosina nikotiinipussit, kokaiini ja alfa-PVP ovat nousseet marginaalista valtavirtaan. Myös tekoälyn kielimallien yleistyminen ja taloustilanteen muutokset ovat vaikuttaneet työhöni paljon lyhyessä ajassa.
Nopeissa muutoksissa pitää pysyä mukana, ja se haastaa työtämme koko ajan. Samalla päihteiden käyttö ja saatavuus lisääntyvät, jolloin tiedon ja tuen merkitys kasvaa. Haluan työlläni vaikuttaa siihen, että tutkittua tietoa ja helposti saavutettavaa tukea on tarjolla jatkossakin.
Tiedon pitää kestää tarkastelua
Aikaisemmin urallani haaveilin siitä, että pääsisin kokeilemaan tai kehittämään toimintamalleja, joita muualla maailmassa jo toteutetaan. Nykyään tavoitteeni ovat ehkä maltillisempia.
Kehittämistyö on meillä riippuvaista valtion rahoituksesta ja toisinaan, kuten käyttöhuoneiden kohdalla, myös poliittisista päätöksistä. Jos rahaa tai laillisia mahdollisuuksia ei ole, kokeiluille on vähemmän tilaa. Siitä huolimatta työni on motivoivaa, sillä uuden oppiminen ei lopu koskaan.
Minulle on henkilökohtaisesti tärkeää, että päihdekeskustelussa tarkoitus ei pyhitä keinoja. Muistan aika hyvin päihdevalistuksen, jota itse sain nuorena koulussa. Tarkoitusperät olivat varmasti hyvät, mutta jossain vaiheessa havahduin siihen, ettei kaikki päihteistä kerrottu ehkä ollutkaan ihan totta.
Minua ajaa tässä työssä eteenpäin se, että voin edistää parempaa tiedonvälitystä. Käytännön työssä ammattilaisilla ei aina ole paljon aikaa tiedonhakuun tai tiedon kyseenalaistamiseen. Kehittämistyössä minulla on siihen mahdollisuuksia.
Pyrin siihen, että ammattilaisena pystyn perustelemaan ja todistamaan tiedon, jota päihteistä kerrotaan. Päihteistä puhuminen vaatii tarkkuutta. Luottamus rakentuu tiedosta, joka kestää tarkastelua.
Janne Nahkuri
- Aloitti A-klinikkasäätiöllä Muunto-hankkeessa vuonna 2016. Työskennellyt useissa hankkeissa ja Päihdelinkki-palvelun asiantuntijana.
- Opiskellut informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinnon Keuda – Keski-Suomen koulutuskuntayhtymässä ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon Stadin ammatti- ja aikuisopistossa.
- Vapaa-ajalla Janne pyörittää ystäviensä kanssa perustamaansa Hoivakotilo ry:tä, joka tarjoaa turvallista rauhoittumistilaa festivaaleilla ja bileissä. ”Konemusiikkitapahtumissa ihmiset eivät välttämättä juo alkoholia, vaan voivat käyttää muita päihteitä. Silloin riskinä ei ole tajuttomuus ja tukehtuminen, vaan se, että mielenterveys on herkillä.”
Tykkää, jaa