Nuorten arjessa näkyvät ahdistus, päihteet ja kaipuu tulla kuulluksi

THL:n Kouluterveyskysely 2025 kertoo, että suurin osa nuorista, 62–84 %, voi keskustella vanhempiensa kanssa usein tai melko usein. Luku on rohkaiseva, mutta Nuortenlinkin asiantuntija Taru Hahdon mukaan se kätkee alleen myös herkkää todellisuutta. Nuorten halukkuus kertoa riippuu paljon siitä, miten vanhempi reagoi.

“Nuoret tunnistavat vanhemman katseen ja äänenpainon heti. Jos ensireaktio on pettymys tai tuomio, nuori sulkeutuu. Silloin hän ei välttämättä uskalla yrittää uudestaan.”

Hahdon mukaan juuri ensireaktion hetki on ratkaiseva.

“Vaikeinkin asia on helpompi kantaa, kun siihen saa jakajan.”

Hahto on koulutukseltaan sosionomi ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja hän opiskelee parhaillaan sosiaalityön maisteriksi.

Tyttöjen heikentynyt vointi on hälytysmerkki

Kouluterveyskysely nostaa esille tyttöihin liittyvän huolen, sillä heidän kokemuksensa omasta terveydentilastaan on heikentynyt.

“Sosiaalinen media on täynnä vihapuhetta ja naisvihamielisiä malleja. Ne murentavat turvallisuuden tunnetta. Tytöt ovat myös taitavia nimeämään tunteitaan, ja siksi heidän pahoinvointinsa näkyy selvemmin.”

Hänen mielestään kyse ei ole nuorten heikkoudesta vaan koko yhteiskunnan vastuusta.

“Elämme vuotta 2025, eikä tasa-arvo toteudu vieläkään. Vastuu muutoksesta kuuluu meille kaikille, mutta aikuiset näyttävät suunnan omalla esimerkillään.”

Vapetus ja nikotiinituotteet ovat kasvava varjo

Hahto nostaa esiin myös toisen huolen: nuorten nikotiinituotteiden käytön.

“Vaikka tupakointi on vähentynyt, vapetus ja nikotiinipussit ovat nuorten arkea. Pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole riittävästi tietoa, mutta jo nyt näemme, että käyttömäärät ja tuotteiden sisältö ovat huolestuttavia. Tämä tuo uusia haasteita tulevaisuudessa.”

Pelkkä kielto ei riitä. Hahdon mukaan nuoren kanssa täytyy uskaltaa keskustella, miksi käyttö houkuttaa ja mitä seurauksia sillä voi olla.

“Nuoruuteen kuuluu ajatus kuolemattomuudesta. Juuri siksi aikuisen pitää pysähtyä ja haastaa nuorta pohtimaan valintojaan.”

Vaikeistakin asioista voi ja pitää kysyä

Monet Nuortenlinkin viestit koskettavat mielenterveyttä ja itsetuhoisuutta. Nuoret kirjoittavat esimerkiksi: “Mitä teen, kun en enää halua elää?”

Hahto korostaa, että tällaisessa tilanteessa aikuisen ei pidä kiertää asiaa.

Hän muistuttaa, että myös vanhempi voi pelätä vastausta.

”Moni aikuinen ei uskalla kysyä, koska ei tiedä mitä tekisi vastauksen kanssa. Mutta totuus on, että hiljaisuus ei suojele ketään. Jos nuori viestii pahasta olosta, meidän velvollisuutemme on tarttua siihen.”

Hahto korostaa, että suora kysymys ei koskaan lisää riskiä, vaan osoittaa nuorelle, että hänen kokemuksensa otetaan tosissaan.

“Kysymättä jättäminen ei poista asiaa nuoren mielestä. Päinvastoin, silloin hän jää yksin sen kanssa.”

Nuoret tarvitsevat rinnallakulkijoita, ei arvostelijoita

Kouluterveyskyselyn viesti on selvä: aikuiset ovat nuorten hyvinvoinnissa avainasemassa. Hahto kuitenkin näkee, että moni nuori jää ilman aikuisten huomita.

“Nuoria pidetään yhä liian usein taakkana, vaikka heissä on valtavasti voimaa ja potentiaalia rakentaa parempaa tulevaisuutta. Kun huomio kiinnittyy virheisiin, se kaikki jää helposti näkemättä.”

Hahto painottaa, että vanhempien lisäksi koulujen, nuorisotyön ja päättäjien on kannettava vastuunsa.

“Leikkaukset, jotka osuvat etenkin heikommassa asemassa oleviin perheisiin, näkyvät suoraan nuorten arjessa. Meidän tehtävämme aikuisina on kannatella nuorta eteenpäin, ei sysätä painoa heidän harteilleen.”

Nuortenlinkki on monelle ensimmäinen ovi apuun

Kun nuori ei uskalla puhua kotona tai koulussa, hän saattaa kirjoittaa viestin Nuortenlinkin chattiin.

Viesteissä kysytään esimerkiksi

Nettineuvonnassa ja chatissä käydään vuosittain satoja keskusteluja. Lisäksi Walk in -terapia tarjoaa mahdollisuuden nimettömään videokeskusteluun lyhytterapeutin kanssa.

“Verkossa nuori voi sanoa ääneen sen, mitä ei ole koskaan kertonut kenellekään. Se on usein ensimmäinen askel kohti apua,” Hahto kertoo.

Numerot eivät näytä kaikkea, siksi nuorten ääntä on kuunneltava

Kouluterveyskysely antaa valtavan määrän tietoa, mutta jotkut asiat jäävät väistämättä piiloon. Verkossa tapahtuva häirintä, yksinäisyys tai uupumus eivät aina mahdu lomakkeeseen.

“Nuorilla on näkökulmia, joita me aikuiset emme huomaa. Siksi heidät täytyy ottaa mukaan tekemään ratkaisuja. He tietävät omasta arjestaan enemmän kuin kukaan muu.”

Tarun 3+3: kuinka puhua nuoren kanssa ja mistä etsiä apua

Kolme vinkkiä keskusteluun

1. Aloita pienestä.
   Juttele nuoren kanssa arkisista asioista, kuten koulupäivästä, harrastuksista tai vaikka siitä, mitä hän katsoi viimeksi Netflixistä tai mikä herätti tunteita somessa. Kun puhe on luontevaa pienistä asioista, myös suuremmat huolet on helpompi tuoda esille.
2. Ole läsnä.
   Valitse hetki, jolloin ei ole kiirettä tai häiriötekijöitä. Nuori avautuu herkemmin esimerkiksi iltakävelyllä tai automatkalla, kun tilanne on rennompi eikä katsekontakti ole liian painostava. Tärkeintä on, että nuori kokee olevansa aidosti huomion keskipiste.
3. Anna nuoren äänen kuulua ja vahvista rohkeutta kertoa.
   Vältä nopeita neuvoja tai syyttelyä. Kysy sen sijaan avoimia kysymyksiä: “Mitä itse ajattelet tästä?” tai “Miltä tämä sinusta tuntuu?” Jos nuori uskaltaa kertoa vaikeasta tilanteesta, kiitä häntä luottamuksesta ja kerro, että hän teki oikein pyytäessään apua. Kun puhuminen saa myönteisen vastaanoton, nuori uskaltaa jatkossakin kertoa, jos jokin painaa mieltä.

Kolme vinkkiä nuorten auttamiseen

1. Kysy rohkeasti myös vaikeista asioista.
   Jos epäilet, että nuorella on ongelmia päihteiden kanssa tai jopa itsetuhoisia ajatuksia, asia kannattaa ottaa suoraan puheeksi. Se ei lisää riskiä, vaan antaa nuorelle luvan kertoa huolistaan. Usein nuori kokee helpotusta jo siitä, että joku uskaltaa kysyä.
2. Kuuntele ensin, auta sitten.
   Ensimmäinen reaktio on ratkaiseva. Yritä pysyä rauhallisena, vaikka sisälläsi kuohuisikin. Näytä nuorelle, että olet hänen puolellaan ja valmis kuulemaan tarinan loppuun ennen kuin ryhdyt ratkaisuihin.
3. Etsi tukea yhdessä.
   Älä jätä nuorta yksin etsimään apua. Voitte yhdessä katsoa, mitä palveluja on tarjolla: kouluterveydenhoitaja, kuraattori, nuorisotyö, kriisipalvelut tai verkossa toimivat palvelut, kuten nuortenlinkki.fi. Miettikää myös yhdessä, mitkä asiat arjessa kannattelevat tai tuovat hyvää oloa, ja miten niitä voisi vahvistaa.  Jo tieto siitä, ettei tarvitse selvitä yksin, voi olla nuorelle suuri helpotus.

Lue lisää