25.06.2026 | Päivän puheenaihe
Kuntodoping puhutti Pariisissa: “Käytöstä ei kerrota, jos ensimmäinen reaktio on tuomio”
Euroopan neuvoston ja Maailman antidopingtoimisto WADAn konferenssissa dopingaineiden saatavuutta käsiteltiin kansanterveyden, lainvalvonnan, lääkealan ja tutkimuksen yhteisenä kysymyksenä. A-klinikkasäätiön tutkimus- ja kehitysjohtaja Jukka Koskelon mukaan suomalaisen kuntodopingtyön ytimessä on luottamus: ihminen pitää tavoittaa ennen kuin haitat kasaantuvat ja avun hakemisen kynnys kasvaa liian korkeaksi.
Pariisissa toukokuun lopussa järjestetyssä konferenssissa eri alojen asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että kuntodoping ulottuu laajalti kilpaurheilun ulkopuolelle.
Samassa pöydässä puhuttiin kansanterveydestä, tullista, lääkevalvonnasta, verkkokaupasta, sosiaalisesta mediasta ja siitä, miksi tavallinen kuntoilija alkaa käyttää suorituskykyä tai ulkonäköä parantavia aineita. Keskustelu ei rajoittunut enää testaukseen, valvontaan tai urheilun sääntöjen rikkomiseen.
A-klinikkasäätiön tutkimus- ja kehitysjohtaja Jukka Koskelo osallistui Euroopan neuvoston ja WADAn konferenssiin Limiting the Availability of Doping Substances in Europe: A Shared Responsibility. Tapahtuma kokosi yhteen 130 asiantuntijaa kansanterveyden, antidopingtyön, lainvalvonnan, tullin, lääkealan, tutkimuksen, urheilun ja järjestöjen kentiltä.
A-klinikkasäätiö oli mukana kertomassa suomalaisesta kuntodopingtyöstä. Koskelo puhui paneelissa Suomen työn haasteista ja moderoi työpajaa, jossa käsiteltiin laatua, saatavuuden valvontaa ja terveyden suojelua. A-klinikkasäätiön erityisasiantuntija Mikko Lemettilä avasi toisessa paneelissa käytäntöjä, joilla kuntodopingin haittoja voidaan ehkäistä.
Peptidikeskustelu kertoo dopingilmiön muutoksesta
Koskelo tiivisti suomalaisen lähestymistavan konferenssissa kolmeen asiaan: luottamuksen rakentamiseen, stigman vähentämiseen ja ihmisten tavoittamiseen myös urheiluseurojen ulkopuolella.
Kaikki suorituskykyä tai ulkonäköä parantavia aineita käyttävät eivät ole kilpaurheilijoita.
Moni on kuntosalilla käyvä ihminen, joka haluaa palautua nopeammin, muokata kehoaan tai vastata paineeseen näyttää tietynlaiselta.
Suomessa sama ilmiö näkyy nyt esimerkiksi peptideistä käytävässä keskustelussa. A-klinikkasäätiön Dopinglinkin tutkimustiivistelmässä peptidejä kuvataan uudeksi suorituskyvyn parantamisen ilmiöksi urheilussa ja kehonrakennuksessa. Peptideillä ja peptidianalogeilla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi kasvuhormonin vapautumiseen, rasva-aineenvaihduntaan, tulehduksen säätelyyn ja kudosten paranemiseen.
Peptidikeskustelu kertoo, miksi Pariisin konferenssin teema on ajankohtainen myös Suomessa. Ainevalikoima muuttuu, markkinointi liikkuu verkossa ja käyttäjä voi kohdata lupauksia nopeammasta palautumisesta, lihaskasvusta tai kehon muokkauksesta tavallisessa somevirrassa.
Kuntodoping on ilmiönä kasvanut ulos pelkistä anabolisista steroideista.
Mikko Lemettilä arvioi Ylen haastattelussa alkuvuonna, että nuoret käyttävät Suomessa aiempaa enemmän dopingaineita. Hänen mukaansa sosiaalinen media on tehnyt kuntodopingista hyväksytympää ja aineista helpommin saatavia.
Kuntodopingin yhteydessä pelottelu ei riitä.
“Jos ihminen pelkää tulevansa tuomituksi, hän ei kerro käytöstään. Silloin emme myöskään pääse puhumaan terveysriskeistä ajoissa”, Koskelo sanoo.
Dopingaineista puhutaan usein liian myöhään
Kuntodopingissa huoli tulee usein näkyviin vasta silloin, kun haitat ovat jo alkaneet kasautua. Ihminen saattaa etsiä tietoa sivuvaikutuksista, omasta voinnistaan tai siitä, uskaltaako asiasta kertoa terveydenhuollossa.
Koskelo pitää tärkeänä, että keskustelu ei jää vain viranomaisten tai urheilujärjestöjen tehtäväksi.
“Kuntosalin työntekijä, valmentaja, terveydenhuollon ammattilainen tai nuorisotyöntekijä voi olla se ensimmäinen ihminen, joka huomaa tilanteen. Silloin ratkaisee, osaammeko kysyä oikealla tavalla.”
Pariisissa tämä näkökulma kiinnosti. Euroopan neuvosto nosti konferenssin yhteydessä julkaisemassaan jutussa A-klinikkasäätiön työn esiin esimerkkinä kansanterveyteen perustuvasta lähestymistavasta. Jutussa korostettiin riippumattoman kansanterveystoimijan merkitystä kansallisen antidopingorganisaation rinnalla.
Kuntosali voi olla tärkeämpi paikka kuin virallinen palvelu
Moni kuntodopingia käyttävä ihminen ei tule ensimmäisenä virallisen palvelun piiriin. Hän käy salilla, seuraa treenisisältöjä, kuuntelee valmentajaa tai kokeneempaa harjoittelijaa ja vertailee omaa kehoaan muihin.
Siksi ehkäisevän työn pitää olla lähellä niitä paikkoja, joissa käsitykset kehosta, suorituskyvystä ja tavoiteltavasta ulkonäöstä rakentuvat.
A-klinikkasäätiön Puhtaan liikunnan puolesta -toimintamallissa kuntosalit ja liikunta-alan ammattilaiset nähdään kumppaneina, joilla on mahdollisuus vahvistaa vastuullista liikuntakulttuuria. Työhön kuuluu myös kouluvierailuja, joissa nuoria kohdataan ennen kuin dopingin käyttöä on välttämättä edes harkittu.
Koskelo näkee tässä ehkäisevän työn olennaisen kohdan.
“Vaikuttavin keskustelu ei aina tapahdu vastaanotolla. Se voi tapahtua salilla, koulussa, valmennussuhteessa tai anonyymissä neuvonnassa.”
Verkko on muuttanut dopingaineiden saatavuuden
Pariisin konferenssin yksi isoista teemoista oli aineiden saatavuuden kasvu.
Verkkokauppa, sosiaalinen media, kansainväliset toimitusketjut ja epäviralliset markkinat ovat tehneet dopingaineiden saatavuudesta entistä vaikeammin hallittavan. Aineet, käyttäjäryhmät ja käyttötrendit voivat muuttua nopeammin kuin viranomaiset, tutkijat tai järjestöt ehtivät reagoida.
Koskelo kertoo, että kansainvälinen keskustelu on välttämätöntä.
“Yksikään toimija ei näe koko kuvaa yksin. Lainvalvonta näkee yhden osan, tulli toisen, tutkijat kolmannen ja matalan kynnyksen palvelut neljännen. Tarvitsemme niitä kaikkia, jotta ymmärrämme, mitä ihmisten arjessa oikeasti tapahtuu.”
Konferenssissa samassa tilassa olivat kansanterveyden toimijat, antidopingorganisaatiot, lainvalvonta, tulliviranomaiset, lääkealan edustajat, tutkijat, urheilujärjestöt ja kansalaisjärjestöt.
Aineiden saatavuuden rajoittaminen on tärkeää. Samalla on ymmärrettävä, miksi kysyntää syntyy ja millaisessa tilanteessa ihminen tarttuu aineisiin.
Kehonkuva, suorituspaineet, palautuminen, lisäravinteiden käyttö ja sosiaalisen median vaikutus ovat osa monen nuoren ja aikuisen arkea. Jos keskustelu käydään vain syyllistäen, moni jää sen ulkopuolelle.
Kansainvälinen dopingkeskustelu jatkuu Helsingissä joulukuussa
Pariisissa kävi selväksi, että kansanterveysnäkökulma nousee yhä selvemmin osaksi kansainvälistä antidopingkeskustelua.
Seuraava etappi on Helsingissä joulukuussa 2026 järjestettävä Doping and Public Health -konferenssi. Siellä keskustelua jatketaan uusien ilmiöiden tunnistamisesta, kansainvälisistä hyvistä käytännöistä, kuntokeskusympäristöistä sekä alan uusimmasta tutkimuksesta ja hoitokäytännöistä.
Koskelo toivoo, että inhimillinen näkökulma pysyy mukana myös Helsingissä.
“Kuntodopingin ehkäisy ei ala aineesta vaan siitä, uskooko ihminen voivansa puhua ilman häpeää.”
Lähteet
Dopinglinkki: Peptidit trendaavat, samaa vanhaa vai jotain ihan uutta?
HS: Pelottava ihmiskoe, toteaa doping-asiantuntija kuntosalien peptidi-innostuksesta
Yle: Nuoret kertovat somessa avoimesti käyttävänsä dopingia
Tykkää, jaa