310 huumekuolemaa on yhteiskunnallinen hätätila

Viime vuonna menetimme 91 alle 25-vuotiasta nuorta huumeiden vuoksi –määrä lähes kaksinkertaistui aiemmasta. Jokainen näistä numeroista on enemmän kuin pelkkä tilasto; se on elämä, tarina ja unelmat, jotka katkesivat liian aikaisin. Se on perhe, ystäväpiiri ja yhteisö, joka jäi suremaan menetystä.

Meidän kentällä työskentelevien kolmannen sektorin ihmisten viesti on kipeän selvä: haittoja vähentävä työ toimii. Mutta nykyiset resurssit ja päätökset eivät riitä estämään näitä inhimillisiä tragedioita. Me tiedämme, että voimme tehdä paremmin – ja meidän on pakko.

Huumekuolemien taustalla on monimutkainen vyyhti köyhyyttä, syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja palveluiden riittämättömyyttä. Erityisesti nuoret jäävät helposti avun ulkopuolelle, vaikka tarve olisi suurin. Nykyinen päihdepolitiikka ja palvelujärjestelmä eivät vastaa heidän tarpeisiinsa. Korulauseet eivät enää riitä – nyt tarvitaan rohkeutta, tekoja ja tahtoa rakentaa toivoa.

Valvotut käyttöhuoneet ja nuorille suunnatut palvelut pelastavat ihmishenkiä

Valvotut käyttöhuoneet ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi vähentää huumekuolemia monissa maissa. Ne tarjoavat paitsi turvallisen ympäristön, myös mahdollisuuden kohdata ihmisiä ja tarjota heille tukea. Näissä tiloissa voidaan antaa ensiapua yliannostustilanteissa ja ohjata käyttäjiä palveluiden piiriin. Jokainen näissä tiloissa pelastettu elämä muistuttaa meitä siitä, että on olemassa ratkaisuja.

Nuorten kohdalla tarvitaan lisäksi heidän elämäänsä ymmärtäviä palveluita. Kouluissa ja yhteisöissä on puhuttava avoimesti päihteistä ja mielen hyvinvoinnista. Tarvitsemme matalan kynnyksen paikkoja, joissa nuoret tuntevat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi – paikkoja, joissa heitä ei arvostella vaan autetaan. Tämä ei ole vain inhimillinen velvollisuutemme, vaan myös sijoitus yhteiseen tulevaisuuteemme.

Päihdepolitiikan on kohdattava todellisuus

On aika, että päihdepolitiikka perustuu inhimillisyyteen ja tutkittuun tietoon. Huumekuolemien vähentämiseen tarvitaan toimia, jotka eivät rankaise, vaan tukevat ja hoitavat. Meidän on asetettava konkreettinen tavoite: nolla huumekuolemaa. Tämä ei ole mahdoton unelma, vaan välttämätön päämäärä – sellainen, jonka eteen jokainen askel on arvokas.

Nuoret ansaitsevat parempaa – he ansaitsevat mahdollisuuden kasvaa, unelmoida ja elää. Näen työssäni päivittäin, miten oikea-aikainen tuki voi muuttaa elämänkulun, palauttaa toivon ja antaa uuden alun.

Samalla tiedämme, että suunnitellut kolmannen sektorin leikkaukset uhkaavat juuri tätä elintärkeää työtä. Emme voi hyväksyä sitä, että resurssien puute estäisi meitä auttamasta – erityisesti nyt, kun avun tarve on suurempi kuin koskaan.

Lukujen takana on ihmisiä. He ovat nuoria, joiden elämä voisi olla vielä täynnä mahdollisuuksia, jos apu olisi ehtinyt ajoissa. Meillä on valta tehdä muutos – ja velvollisuus käyttää sitä. Yksikin menetetty elämä on liikaa.

Huumekuolemat eivät unohdu – edes juhlan keskellä

Annuska Dal Maso on saanut kunnian edustaa A-klinikkasäätiötä Tasavallan presidentin linnan juhlissa. Tämä kutsu on suuri arvostuksen osoitus paitsi hänelle myös kaikille niille, jotka tekevät työtä inhimillisyyden ja toivon puolesta. Kutsusta huolimatta hänen mielessään ja sydämessään ovat myös ne 310 ihmistä, jotka menettivät elämänsä huumeiden vuoksi viime vuonna. Annuska kantaa mukanaan heidän tarinoitaan ja läheistensä surua, muistuttaen meitä siitä, että mikään juhla ei ole täydellinen niin kauan kuin yksikin nuori jää ilman apua.

”Työmme jatkuu – ja toivo elää.”

Yhdessä muutoksen puolesta – tutustu lisää

Podcast

“Välillä on vaikea muistaa, että minulla on oikeus toipua huumeriippuvuudesta ja elää parempaa elämää”

Alle 25-vuotiaiden huumekuolemien syynä on yleensä sekakäyttö. “Tähän voitaisiin puuttua paremmin valvotuissa käyttötiloissa”, pohtivat A niin kuin addiktio -podcastissa päihdekuntoutuja Veera-Katariina sekä A-klinikkasäätiön Kohtaavan työn yksikön päällikkö Annuska Dal Maso.

Uutiset

Päihdehaittoja vähentävät vapaaehtoiset rikkovat esimerkillään ennakkoluuloja

Vapariväylä-hankkeen vapaaehtoiset kohtaavat kuukausittain satoja ihmisiä Helsingin, Tampereen ja Hämeenlinnan kaduilla. ”Haittoja vähentävän vapaaehtoistyön jatko on vaakalaudalla, mikä huolestuttaa niin kadulla apua tarvitsevia ihmisiä kuin vapaaehtoisiakin”, vapaaehtoistyön koordinaattorimme Pihla Valkeala kertoo.

Uutiset

Toivoa päihderiippuvaiselle ihmiselle

Katuklinikkamme sosiaaliohjaaja Marita Räsänen on tehnyt päihdetyötä 17 vuotta. Hän toivoo, että Suomeen saataisiin mahdollisimman pian valvotut käyttötilat – päihdepalveluiden ruuhkautuminen näkyy Helsingin kaduilla.