Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

05.05.2022 | Näkökulma

Tarja Virolainen

Läheiset tulisi myös huomioida palvelujärjestelmässä

Läheisen ihmisen päihde- tai muu riippuvuusongelma kuormittaa lähipiiriä monin tavoin. Kuormittava tilanne voi näkyä esimerkiksi vaikeutena rentoutua, toivottomuutena tulevaisuuden suhteen tai haasteina selviytyä päivittäisistä toimista. [1]

Usein läheisen ensisijainen huoli on riippuvaisen avun saannissa, eikä voimavaroja jää huolehtia omasta hyvinvoinnista. Omaa roolia itsenäisenä avun tarvitsijana ei välttämättä tunnisteta ja ammattiapua haetaan usein vasta silloin kun hyvinvoinnissa on jo merkittäviä ongelmia. [2,3]

Riippuvuuksista haittoja kokevan läheiselle tulisikin tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat tässä avainasemassa.

A-klinikkasäätiön järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan tekemän kyselyn perusteella 70 % kyselyyn vastanneista sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden ammattilaisista (N=1480) kohtaa työssään riippuvuuksista haittoja kokevien ihmisten läheisiä. 71 % vastaajista koki tarvitsevansa lisää tietoa siitä, miten läheisiä voi ohjata ja auttaa.

Peruspalveluissa tulisikin nykyistä paremmin tunnistaa läheisen tuen tarve, ottaa läheisen hyvinvointi puheeksi sekä tarjota aktiivisesti tukea heille. 

A-klinikkasäätiön järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminta on julkaissut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnatun esitteen, jonka tavoitteena on tuoda esiin läheisten palvelutarpeita sekä esitellä valtakunnallisesti toimivia päihde- ja riippuvuusalan järjestöjä ja heidän läheisille suunnattuja tukimuotojaan. 

A-klinikkasäätiön tekemän kyselyn perusteella vain 13 prosenttia kyselyyn vastanneista työntekijöistä teki yhteistyötä päihdealan järjestöjen kanssa. Sote-palveluissa tarvittaisiinkin lisää tietoa järjestöjen tarjoamista tukimuodoista. 

Esitteen tavoitteena on omalta osaltaan vastata tähän tarpeeseen. Tämän lisäksi tarvitaan myös alueellista yhteistyötä sote-palveluiden ja järjestöjen välillä. Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminnan -sivuilta löydät lisätietoa A-klinikkasäätiön yhteistyöstä eri hyvinvointialueiden kanssa. 

Lisätietoa

Apua ja tukea riippuvaisen läheiselle -esite (Pdf)

A-klinikkasäätiön koordinoiman Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) sivuilta löytyy tutkimustietoa päihde- ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnista. 

Lähteet

[1] Jurvansuu, S.  Tourunen, J. (2019). Myös omainen voi paremmin, kun tukea tarvitseva läheinen saa apua (pdf). Tiimi 5/2019. s. 22–23.
[2] Jurvansuu, S. & Ringbom, H. (2020). Mielenterveys- ja päihdeomaisten saama sosiaalinen tuki ja sen yhteydet mielen hyvinvointiin. (Pdf). Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2020. A-klinikkasäätiö.
[3] Ringbom, H. & Jurvansuu, S. (2019). Rakkautta, vihaa, pelkoa ja toivoa – mielenterveys- ja
päihdeomaisten tunteet läheistään kohtaan.
 (Pdf). Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 7/2019. A-klinikkasäätiö.

Anna arvio sisällöstä

Hidden
Voimakkaasti eri mieltäEri mieltäNeutraaliSamaa mieltäVoimakkaasti samaa mieltä
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon