12.10.2023 | Näkökulma
Vaikeista asioista on vaikea puhua
Sairaanhoitajaksi opiskeleva A-klinikkasäätiön kehittämiskoordinaattori (VTM) Tanja Vahter pohtii terveydenhuollon ammattilaisen roolia päihteiden käytön puheeksiotossa.
Vaikeiden asioiden puheeksiotto
Kohtaamme niin yksityis- kuin työelämässäkin tilanteita, joissa meidän on puhuttava vaikeista asioista. Terveydenhuollon ammattilaiselle tällaisia tilanteita voi tulla potilaskohtaamisissa, mutta myös kollegoiden kanssa.
Potilaiden kanssa vaikeista asioista puhumisen avuksi on kehitetty hyödyllisiä tekniikoita ja työkaluja. Nämä helpottavat itse tilanteen toteutusta, mutta vaikeiden asioiden taustalla vaikuttavien eettisten arvojen ja asenteiden ymmärtäminen voi myös laajentaa omaa käsitystä siitä, miksi jonkun asian esille nostaminen saattaa tuntua erityisen hankalalta.
Yksi vaikea puheenaihe on toisen ihmisen päihteidenkäyttö. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä esimerkiksi alkoholinkäyttö työelämässä, liittyen muun muassa tapauksiin, joissa alkoholi on ollut merkittävässä roolissa työtilaisuudessa.
Mediassa esille tulleet tapaukset liittyvät erityisesti näkyvään sosiaalisten normien rikkomiseen. Aiheesta on helpompi puhua, kun siihen liittyy normien rikkomista. Tulisiko ihmisen juomisesta kuitenkin puhua ja huolestua myös muuten?
Alkoholin ongelmakäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä ratkaisevassa asemassa on mahdollisimman varhainen puuttuminen alkoholinkäyttöön. Yksi tehokas puuttumisen keino on alkoholinkäytön puheeksiotto.
Kuka sitten on vastuussa puheeksiotosta? A-klinikkasäätiö peräänkuuluttaa jokaisen ihmisen vastuuta puheeksiotossa. Kuitenkin A-klinikkasäätiön teettämän väestötutkimuksen vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, että vastuu puheeksiotosta on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla.
Mistä on vaikuttamaan tarkoitettu puhuminen tehty
Kun puhutaan vaikeiden asioiden puheeksiotosta terveydenhuollossa, on tärkeää huomioida potilaan ja ammattilaisen oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Vaikeiden asioiden esille nostaminen ja niistä puhuminen herättää samalla myös kysymyksen potilastyön eettisistä arvoista.
Kun pyritään vaikuttamaan esimerkiksi toisen ihmisen alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön, on tärkeää ymmärtää asiaan liittyvää etiikkaa sekä omia, organisaation ja yhteiskunnan asenteita, ammatillista vastuuta ja velvollisuutta.
Ylipäätään puheeksiotossa, jossa pyritään vaikuttamaan toisen ihmisen toimintaan, on aina tärkeää huomata sen taustalla olevat eettiset arvot, mutta myös tunnistaa omat asenteet sekä ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin asenteet käsiteltävää asiaa kohtaan. Esimerkiksi päihteidenkäyttöön liittyvissä kysymyksissä, terveydenedistäminen ei ole välttämättä kulttuuristen arvojen kautta tarkasteltuna ainoa arvo, joka ohjaa suhtautumista päihteiden käyttöön.
Potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on terveydenhuollossa perusarvo, johon hoitotyö vahvasti nojaa.
Itsemääräämisoikeus on myös vaikeiden asioiden puheeksioton taustalla vaikuttava arvo. Tämä voi tarkoittaa käytännössä sitä, että potilaalla on oikeus jatkaa terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta haittoja aiheuttavaa toimintaa.
Itsemääräämisoikeus on niin vahva arvo, että ammattilaiselle voi herätä epäilys, mikä minä olen sanomaan esimerkiksi potilaan juomisesta. Ammattilainen voi pelätä myös hoitosuhteen puolesta, jos hän nostaa juomisen esille. Ylipäätään potilaan reaktiot puheeksiottoon saattavat huolestuttaa.
Potilaan itsemääräämisoikeus ja ammattilaisen vastuu ja velvollisuus ottaa asioita puheeksi, voivatkin aiheuttaa ristiriitaisia eettisiä pohdintoja.
Ammattilainen luo tilan hyvälle puheelle
Ammattilainen luo tilan moraalisoimattomalle puheelle. Puheeksiotto on mahdollisuus potilaalle ja sen näkeminen tätä kautta, eikä kiusallisena toisen tontille astumisena, luo luonnollisemman ilmapiirin puheelle.
Turvallisen ja moraalisoimattoman tilan tarjoaminen edellyttää ammatillista toimintaa. Hoitotyön etiikkaan perustuva ammatillisuus on potilaan kohtaamista inhimillisesti kunnioittaen ja yksilöllisyys, voimavarat sekä elämäntilanne huomioiden. Lisäksi ajatus toisen terveyden tukemisesta ja huomioimisesta toimii hyvänä lähtökohtana terveydenhuollon työntekijän eettiselle toiminnalle.
Terveydenhuollon työntekijän ammattietiikan lisäksi on tärkeää huomioida eettiset arvot myös organisaation tasolla. Puitteet ja malli työntekijöiden ammatilliselle etiikan toteutumiselle luodaan myös tällä tasolla.
Ympäröivän yhteiskunnan asenteet ilmiötä kohtaan vaikuttavat yllättävän paljon suhtautumiseemme. Kulttuurimme asenteet ja normit ovat niin sisäistettyjä, että emme välttämättä edes huomaa niiden ohjaavaa olemassaoloa. Jos kulttuurimme leimaa jonkin ilmiön normien vastaiseksi, meidän on vaikeampaa nähdä esimerkiksi stigman takana olevaa sairautta.
Päihteiden ongelmalliseen käyttöön liittyvä stigma vahvistaa käsitystä siitä, että päihteiden käyttö on oma valinta ja sen haitat itse aiheutettuja. Kun päihdeongelmaa ei nähdä sairautena, se nähdään ihmisen valintana. Sitä kautta päihteidenkäyttöön puuttumisen kynnys nousee ja ajatellaan, että jokainen itse valitsee, juoko vai eikö.
Ajatukseen omasta valinnasta liittyy monenlaisia eettisiä ristiriitoja. Moni varmasti ajattelee tärkeänä arvona ihmisarvoa ja jokaisen oikeutta hyvään elämään, jota päihteiden ongelmallinen käyttö tuskin tukee.
Ongelmallisen päihteidenkäytön ymmärtäminen sairaudeksi vähentää ilmiön ympärillä olevaa stigmaa ja nostaa päihteitä käyttävän ihmisarvoa sekä lisää myös ammattilaisten asenteita ymmärtäväisemmäksi päihteitä käyttäviä kohtaan.
Onnistunutta puheeksiottoa tukevat ammattilaisen osaamisen ja työroolin lisäksi taustaorganisaation arvot ja eettiset periaatteet. Nämä luovat arvostavan tilan puheeksiotolle ja parhaimmillaan puheeksiotto nähdään tasavertaisena hoitotoimenpiteenä fyysisen hoidon rinnalla. Ylipäätään eettisistä lähtökohdista tarkasteltuna, päihderiippuvuuden hoitaminen tulisi nähdä samanarvoisena hoidettavana pitkäaikaissairautena kuin mikä tahansa muu sairaus.
Hyvän puheeksioton taustalla on myös paljon puhetta ammattilaisten kesken. Mitä enemmän ammattilaiset käyvät läpi omia ja organisaationsa arvoja, asenteita, eettisiä periaatteita sekä riippuvuuksiin liittyvää stigmaa, sitä luonnollisemmin keskustelut myös potilaiden kanssa sujuvat. Puheeksiotto vaatii puhetta eri tasoilla. Ja vaikeista asioista on vaikeaa, mutta tärkeää puhua.
A-klinikkasäätiö. (20.3.2023). Alkoholiongelman puheeksiotossa on vastuu meillä jokaisella.
Behm, M-M. (2016). Ihanteet ja arki päihteiden puheeksiottotilanteissa päivystysvastaanotoilla. Eettisten periaatteiden toteutuminen. Sosiaalislääketieteellinen aikakausilehti 53. 215–217.
Kallionpää, K. (2023). Suoraa puhetta. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.3.2023.
Leino-Kilpi, H. & Välimäki, M. (2015). Etiikka hoitotyössä. Helsinki. Sanoma Pro Oy.
Pehkonen, A., Kekoni, T., Kuusisto, K. toim. (2019). Oikeus päihdehuoltoon. Tampere. Vastapaino.
Renko, E. (2013). Puheeksiotto puhetekoina. Janus vol. 21., 2/2013, 144–161.
Sabini, J. (1995). Social Psychology. 2. painos. W. W. Norton & Company.
Simojoki, K. (2017). Puheeksiotto kannattaa: Mini-interventio pähkinänkuoressa. Esitys THL:n seminaarissa ”Puheeksiotto ja mini-interventio kuuluu meille” 15.11.2017.
THL. (24.3.2023). Vammaispalvelujen käsikirja. Itsemääräämisoikeuden tukeminen.
Valvira. (24.3.2023). Potilaan itsemääräämisoikeus.
Tykkää, jaa