16.03.2023 | A-Blogi
Tarja Virolainen
Alkoholiongelman puheeksiotossa on vastuu meillä jokaisella
Tuoreen tutkimuksemme mukaan jopa puolet suomalaisista kokee alkoholiongelman puheeksioton vaikeaksi. Samaan aikaan maksamme yhteiskuntana puoli miljardia vuodessa siitä, että asioihin ei puututa riittävän ajoissa. Addiktiot ja työelämä -yksikkömme päällikkö Camilla Metsäranta kertoo, mikä avuksi kestämättömäksi muodostuneessa tilanteessa.
Alkoholin ja muiden päihteiden haitat näkyvät työpaikoilla, mutta emme helposti ota puheeksi ikäviksi tai vaikeiksi koettuja asioita. Tähän varmasti vaikuttaa yhteiskunnassamme päihdeongelmiin ja päihdeongelmista kärsiviin liitetyt negatiiviset ennakkokäsitykset ja yleistykset – stigmat.
Kohtasin erään pienyrityksen toimitusjohtajan, joka tuskaili asiaa minulle. Heidän työyhteisössään on alkoholia ongelmatasolla käyttävä henkilö ja toimitusjohtaja kysyi minulta apua, miten tässä tilanteessa kuuluisi toimia. Mitkä olisivat ne oikeat sanat, joilla asiaa lähestyä.
Sanoin toimitusjohtajalle, että kokeile näitä neljää sanaa: Saanko mä auttaa sua?
Miellämme alkoholinkäytön yksityisasiaksi, mutta työelämässä ongelmaksi kehittynyt riippuvuus ja sen muille aiheuttamat haitat ovat kaikkea muuta kuin yksityisasia. Riippuvuus on sairaus ja sen luonteeseen kuuluu usein ongelman kieltäminen. Addiktiosta kärsivä ihminen on yleensä se viimeinen, joka ymmärtää tilanteensa. Siksi puheeksioton merkitys on niin valtava.
Näin otat alkoholiongelman työpaikalla puheeksi
Vietämme työpaikoilla suuren osan valveillaoloajasta. Läheisimmät ihmiset saattavat olla juuri ne työkaverit, joilla olisi avainrooli alkoholiongelman puheeksiotossa.
Tutkimuksemme mukaan suomalaiset tunnistavat puheeksioton merkityksen, mutta itse toiminta on haastavaa peräti joka toiselle vastanneista. Lisäksi helposti koetaan, että vastuu on jollain toisella, kuten pomolla tai työterveydellä. Vastuuta ei voi ulkoistaa. Vastuu on jokaisella, joka huomaa työkaverissa mahdollista riskikäyttäytymistä.
Yksi kysymys, yksi kohtaaminen voi pelastaa henkilön elämän. Silloin jo inhimillinen, läsnäoleva kohtaaminen riittää. Asiasta kysymiseen ei tarvita mitään erityistä supertaitoa, vaan voit edetä esimerkiksi seuraavalla tavalla:
- Mitä sulle kuuluu? Onko kaikki hyvin, olen huomannut, olen huolissani…? Saanko mä auttaa sua? Mennäänkö kahville?
- Onko sulla itselläsi ideaa, mitä tässä voisi tehdä?
- Selvitetään yhdessä, miten tästä eteenpäin. Vaihtoehtoja on aina olemassa enemmän kuin yksi.
Meidän on yhdessä tehtävä töitä sen eteen, että yhteiskuntamme olisi inhimillisempi. Olisi hienoa, että addiktioista voisi puhua ilman, että joutuu häpeämään. Oli kyseessä sitten addiktiosta kärsivä ihminen itse tai hänen läheisensä.
A-klinikkasäätiön väestökysely suomalaisten suhtautumisesta alkoholiin
Kantar Publicin toteuttaman kyselyn tiedonkeruu oli 10.-15.2.2023 ja siihen vastasi 1010 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista.
- 53 % kokee, että ongelmien puheeksiotto työpaikoilla ei kuulu minulle van on ensisijaisesti työterveyshuollon tehtävä
- 47 % ei ole helppoa ottaa puheeksi työtoverin ongelmaa, jos epäilen hänellä olevan alkoholin aiheuttamia ongelmia 24 % on sitä mieltä, että alkoholin ongelmakäyttäjiltä tulisi evätä osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, koska he aiheuttavat itse ongelmansa
- 43 % on sitä mieltä, että alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä ja Alkon asema on säilytettävä nykyisellään
- 65 % ei halua väkeviä juomia ruokakauppojen valikoimiin Yli puolet vastanneista on sitä mieltä, että alkoholin saatavuuden voimakas lisääminen lisäisi järjestyshäiriöitä, tapaturmia, sairauksia, kustannuksia yhteiskunnalle, väkivaltaa, liikenneonnettomuuksia ja kuolemia
Lue lisää
THL:n juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tämä vastaa yli 560 000:ta suomalaista. Alkoholin haitat voivat näkyä terveyden lisäksi työturvallisuudessa sekä taloudellisina ja sosiaalisina haittoina.
Tykkää, jaa, kommentoi