05.02.2025 | Tositarina
Tarja Virolainen
Leenan ja Marjan ainoat lapset kuolivat huumeisiin: ”Synttärilahjan sijaan ostin pojalleni arkun”
Ainoat lapsensa haudanneilla äideillä, Leena Mansikalla ja Marja Moisanderilla, olisi paljon keskusteltavaa päättäjien kanssa nykyisestä päihdepolitiikasta. He ovat suuren surun keskellä löytäneet elämälleen uutta merkitystä vertaistuesta ja vapaaehtoistyöstä.
Tamperelainen Leena Mansikka ja karkkilalainen Marja Moisander tietävät miltä tuntuu, kun oma lapsi on yhtäkkiä osa huumekuolemista kertovaa surullista tilastoa. Molemmille oli ensiarvoisen tärkeää osallistua A-klinikkasäätiön järjestämään hiljaiseen mielenosoitukseen huumekuolemien vähentämisen puolesta. He halusivat muistuttaa päättäjiä siitä, että tilastojen luvut ovat oikeita ihmisiä – lapsia, joita he äiteinä kaipaavat joka päivä.

”Motivaation puute ei voi olla hoidon saamisen este – motivaatio on hoidon tulos”
310-mielenosoitukseen saapunut Leena Mansikkatoivoo päättäjien ymmärtävän, kuinka vaikeaa päihderiippuvaisen on tänä päivänä päästä hoitoon ja saada apua.
”Ainoa lapseni, Akseli, kuoli vuonna 2021 huumeiden yliannostukseen. Kaikki alkoi kannabiksesta, josta hän siirtyi nopeasti kovempiin aineisiin. Akseli oli kuollessaan 24-vuotias, mutta olisi täyttänyt 25 vuotta kymmenen päivän päästä – odotimme molemmat juhlia.
En arvannut, että joutuisin palauttamaan synttärilahjat kauppaan ja lähteä ostamaan pojalleni arkkua.
Akselin kohdalla olisi tarvittu nopeampaa, monipuolisempaa ja pitkäkestoisempaa hoitoa. Olen törmännyt paljon puheeseen huumeriippuvaisen omasta motivaatiosta, mikä suorastaan raivostuttaa minua. Kuka tahansa, joka puhuu motivaatiosta, ei tunnu ymmärtävän addiktiota sairautena. Motivaation puute ei voi olla hoidon saamisen este, sillä mielestäni motivaatio on hoidon tulos.
Tiedän, että häpeän kynnyksen ja itsesyytösten ylittäminen on vaikeaa, mutta kannustan päihderiippuvaisten läheisiä olemaan yhteydessä järjestöihin ja muihin auttaviin tahoihin. Kesti lähes kaksi vuotta, ennen kuin hain itselleni apua – se oli hyvä päätös. Nykyään olen itsekin vertaisryhmässä kuuntelevana korvana.”

”Kun ainoa lapsi menehtyy, elämältä putoaa pohja – nyt olen löytänyt elämäntehtäväni”
Marja Moisander sytytti mielenosoituksessa hautakynttilän Joonas-poikansa ja muiden huumeisiin menehtyneiden muistoksi. Joonas oli 23-vuotias, kun hän kuoli vuonna 2020.
”Julkista puolta ja kolmatta sektoria rokotetaan nyt rankoilla leikkauksilla, mikä on todella huolestuttavaa. Kokemukseni mukaan hoitoon pääseminen on jo nyt hidasta ja vaikeaa. On pelottavaa ajatella, mitä se on tulevaisuudessa. Kannatan ehdottomasti käyttöhuonepilotointia, joissa päihderiippuvaiset voisivat kohdata auttavia ammattilaisia ja saada neuvontaa. Pilotoinnilla saamme tietoa käyttöhuoneiden vaikuttavuudesta.
Joonas hakeutui useasti katkolle, mutta paikkoja joutui odottamaan viikkoja. Asunnottomuuden ja rankkojen vaiheiden jälkeen pojan elämä nytkähti parempaan suuntaan, kun hän pääsi korvaushoitoon. Se ei kuitenkaan yksin riittänyt, Joonas olisi kaivannut korvaushoidon lisäksi vahvaa psykososiaalista tukea. Kuolinsyy oli tapaturmainen lääkeainemyrkytys, Joonas oli käyttänyt keskushermostoa lamaavia aineita eli opioideja ja lääkkeitä sekaisin.
Kun ainoa lapseni menehtyi, elämältäni putosi pohja. Vertaistuki ja vapaaehtoistyö ovat nostaneet minut jälleen kiinni elämään. Olen saanut apua, ja nyt haluan auttaa muita läheisiä olemalla useissa toiminnoissa vertaistukijana. Kiinnostuin päihdepolitiikasta ja ryhdyin Irti Huumeista ry:n vapaaehtoiseksi, kouluttauduin kokemusasiantuntijaksi sekä kävin Diakissa mielenterveys- ja päihdetyön erikoisopinnot. Aion olla etulinjassa puolustamassa päihderiippuvaisten oikeuksia saada palveluja – tämä työ on nyt elämäntehtäväni.”
Tutustu myös näihin: Päihdepolitiikan ajankohtaiset keskustelut
Ole mukana rakentamassa inhimillisempää yhteiskuntaa
Liity uutiskirjeemme tilaajaksi ja laajenna ymmärrystäsi addiktioista. Saat ajankohtaista tutkimustietoa, oivaltavia näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja, jotka edistävät hyvinvointia ja auttavat luomaan välittävämpää yhteiskuntaa.
Tykkää, jaa