05.02.2025 | Päivän puheenaihe
”Huumekuolemat eivät ole vain tilastoja” – mielenosoittajat vaativat päättäjiltä nopeaa reagointia

310 – Hiljainen mielenosoitus huumekuolemien vähentämisen puolesta kokosi lähes sata henkeä Eduskuntatalolle. Osallistujat halusivat muistuttaa päättäjiä siitä, että kasvava kuolemien määrä on selkeä viesti: nykyinen päihdepolitiikka ei toimi.
Tummanpuhuva, hautakynttilöitä kantava surukulkue lähti Helsingin keskuskirjasto Oodilta Eduskuntatalolle. A-klinikkasäätiön järjestämä 310 – Hiljainen mielenosoitus huumekuolemien vähentämisen puolesta kunnioitti menetettyjä ihmishenkiä ja otti kantaa valvottujen käyttötilojen puolesta.
Eduskuntatalon portailla kansaedustajille luovutettiin suruadressit jokaisen vuonna 2023 huumeisiin menehtyneen 310 ihmisen puolesta. Tilastokeskuksen mukaan huumekuolemien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, ja lähes joka kolmas huumausaineisiin kuollut oli alle 25-vuotias.
Kysyimme mielenosoitukseen osallistuneilta, mikä sai heidät lähtemään mukaan.

”Tilastojen takana on oikeita ihmisiä ja inhimillisiä tragedioita”
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Ranta on tutkinut muun muassa haittoja vähentävää päihdetyötä ja huumeita käyttävien ihmisten kohtaamista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
”Suomessa tulee vihdoin herätä siihen tosiasiaan, että huumekuolemat eivät ole vain tilastoja, vaan niiden takana on oikeita ihmisiä ja inhimillisiä tragedioita. Menetettyjen ihmishenkien määrä on hälyttävä, ja tarvitsemme päättäjiltä nopeaa reagointia”, Ranta kertoo.
Hän haluaa myös muistuttaa huumeita käyttäviin ihmisiin kohdistuvan stigman vakavista seurauksista.
”Tutkimuksistakin tiedetään, että moralisoiva puhe ja stigmatisoiva kohtelu yhteiskunnassa estää huumeita käyttävien ihmisten hakeutumista tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Voimme jokainen antaa tukemme huumekuolemien vähentämiseen ja muuttaa keskusteluilmapiiriä sellaiseksi, että ihmiset voisivat hakeutua avun piiriin ilman pelkoa huonosta kohtelusta. Stigman purkaminen on koko yhteiskunnan tehtävä.”

”Peräänkuulutamme tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa”
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Sakari Ropponen ja varapuheenjohtaja Elina Ståhlberg toivoivat, että päättäjät nojaisivat päihdepolitiikassa asiantuntijoiden näkemyksiin ja tutkittuun tietoon.
”Huoli huumeista on kasvanut opiskelijoiden ja nuorten keskuudessa viime vuosina. Haluamme tukea tärkeää asiaa ja toivomme, että päättäjät ryhtyvät toimiin nuorten huumekuolemien vähentämiseksi. Korkeakouluopiskelijoiden edustajina peräänkuulutamme tutkimuspohjaiseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa”, Ropponen sanoo.
”Ihmishenkiähän tässä yritetään pelastaa, ja olemme aina sen puolesta. On tärkeää kuunnella asiantuntijoita, jotka tietävät tutkitusti vaikuttavat ratkaisut. Mielenosoituksen puheenvuoroissa nousi huoli siitä, voivatko käyttöhuoneet lisätä huumeiden käyttöä. Eräs puhujista huomioi, että käyttöhuone ei ole paikka, jossa huumeiden käyttö aloitetaan, vaan se on viimeinen vaihtoehto. Tämä oli mielestäni merkityksellinen puheenvuoro”, Ståhlberg toteaa.

”Olen menettänyt kaksi veljeäni huumeille”
Keskustan kansaedustaja Hanna-Leena Mattila otti vastaan mielenosoituksen suruadressin Eduskuntatalolla. Mattila kertoi puheenvuorossaan, että hänen kaksi veljeään on kuollut huumeisiin.
”Teille omaisille ja menetyksen kokeneille läheisille haluan sanoa, että tiedän miltä teistä tuntuu. Voin omasta kokemuksestani sen sanoa, että hyvätkään koti- ja kasvuolosuhteet, eivät aina riitä. Toivon, että läheisiltä vierähtäisi huono omatunto ja riittämättömyyden tunne pois – te olette varmasti tehneet kaikkenne.
Haluan olla tekemässä eduskunnassa parempaa ja inhimillisempää politiikkaa. Ihmisarvo kuuluu myös huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen. Toivon, että jonakin päivänä aika on kypsä käyttöhuoneille ainakin Helsingissä. Olen itse nähnyt, että Hakaniemen ja Sörnäisten vihreissä vessoissa käytetään huumeita. Käyttöhuonekokeilu ei vähennä ennalta ehkäisevän työn merkitystä.”

”Ymmärtävätkö päättäjät, että päihderiippuvuus on sairaus?”
Irti Huumeista ry:n päihdetyöntekijä ja Nuorisokoutsi-toiminnan ohjaaja Filip Muhonen saapui mielenosoitukseen työkavereiden kanssa.
”Päihdeongelmat koskevat koko Suomea, eikä vain tiettyjä alueita tai lähiöitä. Kadulla näkemämme huonovointiset ja asunnottomuutta kokevat ihmiset ovat vain pieni prosentti siitä totuudesta, mitä ympärillämme oikeasti tapahtuu. Minulle on epäselvää, ymmärtävätkö päättäjät, että huumeiden käyttäjät ovat ihmisiä, joilla on riippuvuussairaus. Jotta sairastuneet ihmiset pääsevät elämässään eteenpäin, he tarvitsevat moniammatillista apua ja tukea, mikä edellyttää riittäviä resursseja – ei leikkauksia”, Muhonen sanoo.
Muhonen käy työnsä puolesta puhumassa riippuvuussairaudesta kouluissa.
”Tiedän mistä puhun, sillä olen itse entinen huumeiden käyttäjä. Olen ollut kuusi ja puoli vuotta raittiina. Kerron nuorille, miten riippuvuussairaus etenee, sen seurauksista, toipumisesta ja muutoksen ylläpitämisestä. Olen nyt tavannut jo noin 800 nuorta ja palaute on ollut hyvää niin oppilailta, opettajilta, kuraattoreilta kuin koulupsykologeiltakin. Tietoisuuden kasvattaminen on tärkeää ennaltaehkäisyä.”
Lisää aiheesta: Miten turvaamme haavoittuvimmille apua?
Ole mukana rakentamassa inhimillisempää yhteiskuntaa
Liity uutiskirjeemme tilaajaksi ja laajenna ymmärrystäsi addiktioista. Saat ajankohtaista tutkimustietoa, oivaltavia näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja, jotka edistävät hyvinvointia ja auttavat luomaan välittävämpää yhteiskuntaa.
Tykkää, jaa