11.11.2024 | Yleinen
Päihdeongelmiin liittyvän stigman vähentäminen: Kohtele toisia niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan
Kokemusasiantuntija Jari kertoo, millainen on ollut hänen toipumisensa tie alkoholiriippuvuudesta. Lisäksi Jari pohtii, miten päihdeongelmiin liittyvää stigmaa voitaisiin vähentää.
Stigma tarkoittaa ihmiseen tämän taustan, olemuksen, toiminnan tai sairauden vuoksi liitettyä kielteistä mielikuvaa (STM 2023). Päihderiippuvaiset ihmiset kohtaavat arjessaan syrjintää, ennakkoluuloja ja kielteistä leimaamista muita ihmisiä yleisemmin.
Riippuvuuksiin liittyvän stigman tunnistaminen ja vähentäminen on tärkeää, sillä stigma ja syrjintä muun muassa lisäävät ahdistuneisuutta ja masennusta sekä estävät avun piiriin hakeutumista. Kokemustarinat päihdeongelmista ja niistä selviytymisestä ovat yksi keino vähentää stigmaa.
A-klinikkasäätiön Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminta tuotti kolme kokemusasiantuntijavideota Sellon kirjastossa järjestettyä Päihde- ja mielenterveystyön kansalaistapahtumaa varten. Tapahtuman teemana oli erityisesti riippuvuusongelmiin liittyvän stigman vähentäminen.
Toisella videolla Jari kertoo kokemuksiaan alkoholiriippuvuuteen liittyvästä stigmasta sekä näkemyksiään siitä, kuinka stigmaa voitaisiin vähentää. Videon keskeiset sisällöt on tiivistetty tähän artikkeliin.
AA:n toipumisryhmä auttoi ymmärtämään oman paikan maailmassa
Jari on suuresta yhdeksän lapsisesta perheestä. Jarin isä oli alkoholisti, samoin kuin viisi sisaruksista. Jarin elämään päihteet tulivat 13-vuotiaana. Hän käytti päihteitä 25 vuotta, joista noin 20 vuotta hän oli alkoholiriippuvainen. Nyt Jari on ollut raittiina 13 vuotta.
Jarin päihteiden käytön lopetti pään isku katukiveykseen, josta aiheutui kallonmurtuma. Lääkäri kertoi, että Jarilla olisi pari vuotta elinaikaa, jos hän jatkaisi juomista.
Kuntoutussairaalan kautta Jari pääsi päihdeongelmaisille tarkoitettuun huoltokotiin ja löysi vertaistukea AA:n toipumisryhmästä. AA:ssa Jari alkoi tutustumaan itseensä uudelleen ja alkoi ymmärtämään omaa paikkaansa maailmassa.
Stigma estää ihmistä elämästä vapautuneesti
Jari kertoo, että päihdeongelmiin liittyvä stigma, häpeä ja syyllisyys estävät ihmistä elämästä vapautuneesti ja rennosti.
”Sä et osaa olla ihminen ihmisten joukossa. Sä aina koet erilaisuuden tunnetta.”
Kun Jarilla koitti alkuraittiudessa hetki, että oli lähdettävä ihmisten ilmoille, hänestä tuntui, että kaikki tuijottivat häntä. Jari koki, että muut ihmiset ovat oikeita ihmisiä ja elävät oikeaa elämää, kun taas hän on täysin arvoton.
”Sitä tunsi sellasta, että mä en oo oikea ihminen.”
Pikkuhiljaa Jari kuitenkin oppi tajuamaan, että se ei pidä paikkaansa. Hän on aivan tavallinen ihminen ja kuuluu ihmiskuntaan, siinä missä kuka tahansa muukin.
Stigmaa Jari kertoo kokeneensa muun muassa lääkärin vastaanotolla sekä lähipiirissään. Parin vuoden raittiuden jälkeen Jarilla oli lääkärin tarkastus, eikä lääkäri edes katsonut Jariin päin. Omasta perheestä kukaan ei uskonut, että hän raitistuisi.
Jari kuitenkin ymmärsi, että hänen täytyy vain keskittyä omaan raittiuteensa ja luottaa ja uskoa siihen, että jonain päivänä asiat muuttuvat.
Motivoiko ihmisiä vilpitön halu auttaa?
Keskeiseksi keinoksi vähentää päihdeongelmiin liittyvää stigmaa Jari nimeää tiedon lisäämisen alkoholismisairaudesta ja sen vaikutusmekanismeista. Julkisessa keskustelussa tulisi tarjota enemmän paikkansapitävää tietoa päihderiippuvuudesta.
Jarin mielestä olisi myös tärkeää, että ihmiset kohtelisivat toisia niin kuin haluaisivat itseään kohdeltavan. Jari kuitenkin kyseenalaistaa, motivoiko ihmisiä vilpitön halu auttaa. Riittääkö ihmisille hyvistä teoista palkaksi vain se, että tietää toimineensa oikein?
Jari kertoo, että hänellä on myös hyviä kokemuksia kohdatuksi tulemisesta ilman stigmaa. AA:n toipumisryhmässä häntä autettiin, hänet hyväksyttiin ja hän tunsi olevansa omiensa joukossa.
”Mä oon omien joukossa ja mut hyväksytään. Ja se sai tulemaan toisen kerran ryhmään ja siitä se lähti se homma.”
Hyvänä kokemuksena Jarille on myös jäänyt mieleen tilanne, kun hän soitti siskolleen oltuaan noin vuoden raittiina. Jarin sisko oli tilanteesta vilpittömästi onnellinen ja hyväksyi Jarin täysin omana itsenään.
”Se oli tosi hyvä tunne, että hei tää ymmärtää mua.”
Lisäksi Jari kertoo, että luottamus ja usko siihen, että selviää, syntyy pikkuhiljaa. Tärkeää on alkaa toimimaan, sillä toiminnan ansiosta unohtaa liian ajattelun.
Katso Jarin kokemustarina YouTubessa
Tutustu myös
Lisätietoa
Tutustu myös Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämiseen.
Tykkää, jaa