20.12.2022 | Tapahtumat
Tarja Virolainen
Päihdeongelman ei pidä vaikeuttaa palveluiden saantia
Miten päihdepalveluja tarvitsevien ihmisten tarpeet huomioidaan – saavatko he tarvitsemansa avun hyvinvointialueilla? Tätä kysymystä pohdittiin A-klinikkasäätiön päihdetyön eettisen toimikunnan järjestämässä Eettisessä foorumissa. Foorumissa nousi esiin kolme viestiä päättäjille ja palveluiden kehittäjille.
1. Turha kärsimys on vältettävissä
Päihdeongelmien taustasyitä pohdittaessa tyypillistä on yksilöä vastuuttava ajattelutapa. Yksilötason tekijät, kuten ikä, perhe, kaveripiiri ja omat persoonallisuuden piirteet voivatkin vaikuttaa päihdeongelmien syntymiseen.
Päihdepalveluita tarvitseva yksilö ei kuitenkaan apua tarvitessaan toimi tyhjiössä, jossa voisi valita itselleen parhaan tavan toimia. Palvelujärjestelmän epätarkoituksenmukaiset käytännöt voivat olla selittävinä tekijöinä ongelmien taustalla, niitä ylläpitämässä ja jopa heikentämässä apua hakevien hyvinvointia.
Toipumisen tielle lähtemistä voivat hankaloittaa myös yhteiskunnassa vallitsevat riippuvuussairauksiin liittyvät leimaavat asenteet. Yksilön tilannetta voivat vaikeuttaa lisäksi epäonnistuneet kohtaamiset palveluissa. Poliittisiin päätöksiin pohjaava resursointi vaikuttaa niin ikään ratkaisevasti siihen, miten yksilöitä on mahdollista tukea.
Päihteitä käyttävien käyttävien henkilöiden kärsimys ei liity pelkästään vakavaan riippuvuusongelmaan vaan lisäksi siihen, että yhteiskunnan institutionaaliset rakenteet saattavat aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tätä ilmiötä Y-säätiön tutkija Riikka Perälä nimittää turhaksi kärsimykseksi. Tämä tarpeeton kärsimys voisi olla rakenteisiin puuttumalla vältettävissä. Perälä kehotti foorumissa avartamaan yksilötason tekijöihin liittyvää selitystapaa myös yhteiskunnan instituutioihin liittyviin syihin.
2. Palveluiden laatua ja työntekijöiden osaamista tulee vahvistaa
Palveluiden vaikuttavuus tarkoittaa onnistumista siinä, mitä palvelulla on tavoiteltu. Vaikuttavuustiedon vaade on viime vuosina korostunut myös sote-alalla. Riippuvuustyön vaikuttavuuden tarkastelu rakentuu eri puolten huomioinnista. On perusteltua väittää, että ajoittain hallinnollinen vaikuttavuus taloudellisine mittareineen kilpailee inhimillisen vaikuttavuuden, asiakkaan kokeman hyödyn, kanssa. Tunnistetaanko kärsimyksen lievittäminen jo sinällään vaikuttavaksi?
Segmentointi asiakastyössä tarkoittaa asiakkaiden ryhmittelyä yksilöllisten palvelutarpeiden ja hoitopolkuun vaikuttavien ominaisuuksien perusteella. Tutkimusprofessori Katja Kuusisto esitteli Eettisessä foorumissa sosiaalityön vaikuttavuustutkimusta, jossa koeasetelmalla tutkitaan asiakassegmentoinnin hyvinvointivaikutuksia ja digitaalista Suuntima-työkalua, jolla segmentointia asiakastyössä tehdään.
Koska palvelutarpeet vaihtelevat yksilöllisesti, annetun tuen onnistuminen on jatkuvasti haastettuna. Päihdeongelmasta kärsivien ryhmittelyllä hoidon tarpeen mukaisesti ja palveluiden kohdentamisella ryhmittelyjä vastaaviksi on mahdollisuus parantaa päihdetyön laatua.
Eettisessä foorumissa kuultiin myös tuloksia siitä, mitä sosiaali-, terveys- ja sivistysalan ammattilaiset ajattelevat riippuvuusongelmista kärsivien palveluohjauksen ja palvelupolkujen kehittämisestä. A-klinikkasäätiön kehittämispäällikkö Tiina Saarinen ja asiantuntija Senja Peltola esittelivät kyselytuloksia, jotka kielivät selkeistä toiveista palveluiden kehittämiseen liittyen.
Tulosten perusteella työntekijöillä näyttää olevan jaettu käsitys riippuvuussairaan kiistattomasta oikeudesta riittävään hoitoon. Samaan aikaan ammattilaiset kertoivat vahvasta tarpeesta kehittää omaa ammatillista päihdetyön osaamista sekä halusta sujuvoittaa palveluohjausta. Näin asiakkaiden oikeudet toteutuisivat varmemmin.
3. Toivon ylläpitäminen on tärkeää
Yhteiskunnan peruspalvelut edellyttävät tällä hetkellä asiakkaalta mahdollisuutta odottaa palveluun pääsyä ja sitoutua palveluun. Jo palveluun hakeutumiselle voi olla monenlaisia esteitä.
Eettinen foorumi huipentui aihetta käsittelevään paneelikeskusteluun, johon ottivat osaa Helsingin yliopiston rahapelitutkija Janne Nikkinen, A-klinikkasäätiön kehittämiskoordinaattori Anne Ovaska sekä Eksoten kokemusasiantuntija Kimmo Puhakainen. Panelistien mukaan riippuvuuksiin ei tällä hetkellä saada riittävästi apua.
Asiakkaiden tilanteiden huomioiminen kokonaisvaltaisesti ja kattavasti mahdollistaisi riittävän tuen. Vyyhtimäisiin ongelmatilanteisiin tarvittavan avun tulisi olla hyvin kattavaa. Toisaalta, mitä ammattilaisilta voidaan odottaa nykyresursseilla? Resursointi heijastelee yhteiskunnan arvoja, eikä tästä näkökulmasta ole täysin selvää, että auttamistyötä riittävästi arvostettaisiin.
Myös leimautumisen pelko avun piiriin hakeutumisen esteenä nousi keskustelussa esiin. Addiktion voi nähdä vastauksena muihin ihmisiin koetusta yhteyden puutteesta. Yhteyden saavuttamista tukisivat turvalliset kohtaamiset, joissa syrjivälle suhtautumiselle ei jää sijaa.
Foorumin keskustelussa haluttiin korostaa toivon ylläpitämistä vaikeissa tilanteissa. Kasvokkaisen kohtaamisen ja asioiden rauhassa ja yhdessä selvittämisen merkityksellisyys on tärkeä tunnistaa. Asiakkaalle ei pidä tulla tunnetta, ettei häntä voida auttaa.
Päätöksenteossa ja ammattilaisten keskuudessa vaikuttaa olevan yhteinen ymmärrys siitä, millaisia ongelmia palveluiden toteuttamisessa on. Pohdinta siitä, miksi tunnustetut tavoitteet eivät toteudukaan käytännössä, on tärkeää.
Ongelmien tunnistaminen on alku, josta tulisi seurata konkretiaa. Uusilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus korjata päihdepalveluiden kurssia oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Lisätietoa:
Riikka Perälän esitys perustui hänen ja Anna Lepon tutkimukseen Turha kärsimys: Päihteisiin liittyvät institutionaaliset ongelmatilanteet oikeusasiamiehen ratkaisuissa (pdf)
Katso Riikka Perälän esitys:
Tiina Saarisen ja Senja Peltolan esitys käsitteli A-klinikkasäätiön järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoimintaa ja kehittämistoiminnassa tehtyä sote- ja sivistyspalveluiden työntekijöille suunnattua kyselyä.
Katso Tiina Saarisen ja Senja Peltolan esitys:
Tykkää, jaa, kommentoi