Mitä uudet dopamiinipaukut tekevät ihmiselle, kysyy Timo Soini

Kun Timo Soini asettui ehdolle eduskuntavaaleissa vuonna 2011, hänelle sanottiin, ettei menestystä tule, ellei hän liity Facebookiin.

Soini ei liittynyt. Hän ajattelee sosiaalista mediaa “uutena dopamiinipaukkuna”, johon ihminen jää helposti koukkuun.

Vaaleissa hänen äänisaaliinsa nousi yli 43 000 ääneen. Se sai Soinin pohtimaan, paljonko ääniä olisi tullut, jos hän olisi ollut mukana myös somessa.

”Olen 64-vuotias ja olen elänyt aikaa ennen internetiä ja kännyköitä. Pikkuhiljaa olen altistunut näillekin. Nykyään kouluissa ei pärjää ilman teknisiä laitteita. Ihmiset opetetaan addiktoitumaan”, Soini sanoo.

A-klinikkasäätiö kutsuu dopamiinitaloudeksi talouden ja teknologian logiikkaa, joka hyödyntää ihmisen taipumusta hakea nopeaa palkintoa, reagoida vahvoihin ärsykkeisiin ja palata niiden äärelle yhä uudelleen.

Soinin mielestä ilmiö näkyy erityisesti siinä, miten paljon aikaa ihmiset viettävät laitteiden, sovellusten ja verkon ärsykkeiden parissa. Samalla kasvokkainen kohtaaminen vähenee.

Miksi toiset jäävät koukkuun? 

Alkoholi, uhkapelit ja porno olivat läsnä jo Soinin lapsuuden pihapiirissä. Hän muistaa, kuinka 15-vuotiaiden poikaporukka lähetti joukon pienimmän kaverin ostamaan pornolehteä lähikioskista. Hän muistaa myös, kuinka alkoholille naurettiin ja juomista pidettiin normaalina.

Kaikki eivät kuitenkaan pystyneet hillitsemään juomistaan. Joillekin alkoholista tuli riippuvuus, joka vei mukanaan.

“Tiedän, että menee mukavasti, kun saa ekan kaljan, toisen ja kolmannen. Kymmenennen kohdalla alkaa laskeva rajahyöty. Sama pätee kaikkeen mansikkaleivosten syömisestä älylaitteisiin. Liika on liikaa.”

Jossain vaiheessa Soini ei enää lähtenyt kaljalle niiden kavereiden kanssa, jotka joivat liikaa.

“Tuli syyllinen olo siitä, että minäkö sen vein alunperinkin sinne riippuvuuden piiriin.”

Soinin mukaan alkoholiriippuvuuden kaava on usein julma. Ensin hajoaa perhe, sitten lähtee työ. Lopulta elämästä katoaa kaikki muu paitsi päihde. Hän on nähnyt läheltä myös sen, miten alkoholi voi viedä hengen hitaasti.

“On niitäkin, jotka raitistuvat, mutta kaikki eivät sitä tee. Viinalla itsensä tappaminen on pitkä tie. Siinä menee 20–30 vuotta.”

Samaan aikaan alkoholin ja muiden riippuvuutta aiheuttavien tuotteiden saatavuus on monin tavoin helpottunut. Soinin mielestä taustalla vaikuttavat myös isot taloudelliset intressit. Alkoholi, nikotiinituotteet ja porno ovat hänen mukaansa aiheita, joista politiikassa puhutaan varoen, koska niihin liittyy leimaantumisen pelkoa.

Pornon kanssa tilanne on ristiriitainen, lähes tabu.
“Jos politiikko ottaa pornon tai prostituution ongelmallisuuden esiin, heti kysytään, onko hänellä itsellä joku ongelma asian kanssa.”

Omien kokemustensa kautta Soini on huomannut, ettei riippuvuuteen ajautunutta voi auttaa, jos ihminen ei itse halua muutosta. Yhteiskunnalla on jo kokemusta perinteisten riippuvuuksien, kuten alkoholin, tupakan ja huumeiden, tunnistamisesta ja hoidosta. Teknologian synnyttämien riippuvuuksien kohdalla ollaan Soinin mielestä vasta alussa.

“Voiko sille mitään, että toiset sortuvat ja toiset eivät?”

“Minä hemmetin aikana elää?”

Kun Timo Soini kirjoittaa muistiinpanoja, hän kirjoittaa ne käsin. Kun hän puhuu, hän saattaa vilkaista paperista lunttilistaansa, mutta voi samalla pitää yhteyden yleisöön. Hänen mukaansa kehonkieli kertoo puhujalle paljon siitä, mitä kuulija ajattelee.

Jos puhuja tuijottaa laitetta, syntyykö samaa kontaktia?

“Metroasemalla 85 prosenttia ihmisistä räplää kännykkää Espoosta Kamppiin tai Rautatientorille saakka. Minä hemmetin aikana elää, kun aikaa vietetään tuhottomasti somessa?”

Soinin mukaan digitalisaatio helpotti aluksi monia asioita. Sittemmin teknologia on alkanut myös passivoida ihmistä. Hän on erityisen huolissaan nuorista, jotka voivat jäädä koteihinsa laitteiden ja kotiin kuljetetun ruuan ääreen.

Hän toivoo, että sosiaalisista suhteista pidettäisiin huolta kasvokkaisen kohtaamisen kautta.

Verkossa ihminen altistuu myös valheellisille kuville, huijauksille ja jatkuvalle epävarmuudelle siitä, mikä on totta ja kehen voi luottaa.

“Luottamus on kaunein asia. Kun luotat toiseen, puhut itse totta ja olet rehellinen, oletat, että muutkin ovat rehellisiä. Mutta näin ei aina ole.”

Kun luottamus saa kolhuja, kyse ei Soinin mielestä ole vain yksittäisestä pettymyksestä. Epäluottamus alkaa levitä ihmisiin, yhteiskuntaan ja instituutioihin.

“Kun potilas tulee vastaanotolle, hän tietää jo, mikä hänellä on ja millaiset lääkkeet hänelle pitää antaa. Tällainen kaikki pikkuhiljaa kuormittaa ihmistä”, Soini sanoo.

Verkon logiikka näkyy myös julkisessa keskustelussa. Poliitikot käyttävät somea, mutta samalla heitä myös arvostellaan ja revitään siellä. Nopeat reaktiot, kärjistykset ja vastakkainasettelu tuovat lisää klikkejä. Ne voivat myös lisätä epäluottamusta ja houkutella ihmisen palaamaan samalle alustalle yhä uudelleen.

Antakaa aikaa toisillenne

Soini käyttää teknologiaa harkiten. Hän tunnistaa silti, että teknologia on vaikuttanut kykyyn olla läsnä ja keskittyä.

“Pää prosessoi asioita vielä illalla. Kaikki kaistat ovat käytössä.”

Arjessa teknologiaähkyn aiheuttama kuormitus näkyy esimerkiksi siinä, että pitkän kirjan lukeminen keskittyneesti tuntuu aiempaa vaikeammalta.

Siksi hän ei halua puhua aiheesta vain teknologiana tai ajankäyttönä, vaan ihmisen hyvinvointiin ja yhteiskunnan suuntaan liittyvänä kysymyksenä.

Lasten ja nuorten vanhemmille hän antaa yksinkertaisen neuvon:

“Tärkein, mitä sinulla on nuorelle antaa, on aika ja vaihtoehtoinen tekeminen. Vie hänet kalaan, lätkämatsiin, luontoon. Addiktiot yleensä syntyvät yksin ja yksinäisyyteen.”

A-klinikkasäätiö SuomiAreenassa

A-klinikkasäätiön paneeli järjestetään torstaina 25.6. SuomiAreenassa Puuvillan lavalla.

Keskustelun aiheena on Koukutettu yhteiskunta: mitä dopamiinitalous tekee luottamukselle?

Keskustelussa kysytään, mitä yhteiskunnan luottamukselle tapahtuu maailmassa, jossa huomio, tunne, pelko ja nopeat palkinnot muuttuvat yhä useammin liiketoiminnaksi ja politiikan käyttövoimaksi.

Panelisteina ovat Hannu Jouhki, Timo Soini, Ina Mikkola ja Hanna Saari. Tilaisuuden juontaa Nuppu Stenros.

Näkökulmia dopamiinitaloudesta