29.05.2026 | Päivän puheenaihe
Hannu Jouhki: Riippuvuuksista pitää uskaltaa puhua myös talouden kysymyksenä
Riippuvuuksista puhutaan usein yksilön ongelmana, mutta A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki haluaa kääntää katseen myös talouteen. Hänen mukaansa moderni arki on täynnä palveluja ja ärsykkeitä, jotka hyötyvät ihmisen halusta saada nopeaa mielihyvää. Kun koukuttavasta toistosta tulee liiketoimintaa, horjuu myös luottamus siihen, että yhteiskunta asettaa ihmisen hyvinvoinnin taloudellisen hyödyn edelle.
Puhelin värähtää, tarjous sulkeutuu pian, peli jatkuu vielä yhden kierroksen ja seuraava ostos on yhden painalluksen päässä. Moderni arki on täynnä ärsykkeitä, jotka lupaavat nopeaa mielihyvää, helpotusta tai jännitystä.
A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki katsoo ilmiötä riippuvuuksien näkökulmasta. Hänen mukaansa emme voi puhua addiktioista uskottavasti, jos emme samalla puhu taloudesta, joka hyötyy ihmisen toistuvasta palaamisesta ärsykkeen äärelle.
“Taloudessa näyttää yleistyvän liiketoimintamalli, jossa talouskasvun merkittävä osatekijä on se, että ihmisille annetaan voimakkaita ärsykkeitä, jotka synnyttävät mielihyvän kokemusta tavoittelevaa käyttäytymistä”, Jouhki sanoo.
A-klinikkasäätiö kutsuu tätä ilmiötä dopamiinitaloudeksi. Sillä tarkoitetaan talouden ja teknologian logiikkaa, jossa ihmisen taipumus hakea nopeaa palkintoa muuttuu liiketoiminnan käyttövoimaksi. Kyse ei ole yksittäisen ihmisen itsekurista, vaan ympäristöstä, jossa houkutus on suunniteltu, ajoitettu ja tuotu jatkuvasti käden ulottuville.
Talousmallista toiseen – mitä käy ihmiselle?
Kun suomalaista yhteiskuntaa katsoo historian näkökulmasta, se on rakentunut erilaisiin aikakausiin ja niitä määrittäviin talousmalleihin. Pitkään Suomessa vallitsi maatalousyhteiskunta. Sen jälkeen toisiaan ovat limittäin seuranneet teollinen talous, palvelutalous ja huomiotalous.
“Joku voi sanoa, että dopamiinitalous on keinotekoinen termi, mutta se kuvaa todella hyvin sitä, miten liiketoimintamallit verkossa rakentuvat.”
Jouhki viittaa erityisesti verkko-ostamiseen, rahapelaamiseen ja muuhun vedonlyöntiin, nettipornoon sekä alkoholin kotiinkuljetukseen. Myös lailliset verkon kauppapaikat on rakennettu usein nopeuden, helppouden ja jatkuvan saatavuuden varaan. Lisäksi huumausaineiden laiton kauppa on siirtynyt suurilta osin kaduilta verkkoon.
Näitä kaikkia yhdistää se, että ne voidaan tuoda ihmiselle nopealla sykkeellä suoraan mobiililaitteeseen.
“Vaikka dopamiinitalouden osuus kokonaistaloudesta olisi edelleen häviävän pieni, se koskettaa potentiaalisesti meitä kaikkia jo hyvin nuoresta iästä asti.”
Riippuvuusvaikutusten arviointia lainsäädäntöön
Jouhki toivoo, että lainsäädäntöhankkeissa arvioitaisiin jatkossa myös sitä, miten verkossa tapahtuva nopeatahtinen markkinointi ja ostokäyttäytyminen vaikuttavat aivoihin.
Päättäjien pitäisi ymmärtää nykyistä laajemmin riippuvuuksien taustatekijöitä, ihmisten erilaista alttiutta riippuvuuksille sekä sitä, miten riippuvuudet ohjaavat käyttäytymistä.
Hannu Jouhki
“Lainsäädännön yhteydessä meillä pitäisi muiden vaikutusarviointien tavoin olla riippuvuusvaikutusten arviointi.”
Dopamiinitalous on Jouhkin mukaan niin iso ilmiö, ettei sitä voi jättää yksin ihmisen ratkaistavaksi. Ihminen ei voi enää käytännössä valita jäädä teknologian ulkopuolelle, sillä suuri osa arjen asioinnista, myös terveydenhuollon palveluista, tapahtuu verkossa.
“Alkoholiriippuvuuden kohdalla on pitkään puhuttu täysraittiuden puolesta, mutta teknologiasta ei voi raitistua kokonaan. Emme voi valita siitä itseämme pois.”
Lisää osaamista sosiaali- ja terveydenhuoltoon
A-klinikkasäätiön yhtenä tehtävänä on jakaa riippuvuustietoa sekä tarjota ensivaiheen apua erilaisten palveluiden, tuen ja oma-aputyökalujen kautta.
“Haluamme viedä tietoisuutta myös sote-järjestelmään, jotta sekä julkiselle että yksityiselle puolelle saataisiin lisää osaamista ja saavutettavia palveluita.”
Niin sanottujen perinteisten riippuvuuksien, kuten alkoholi- ja huumeriippuvuuksien, rinnalle pitäisi rakentaa lisää osaamista myös teknologiavälitteisistä riippuvuuksista ja niiden ennaltaehkäisemisestä.
“Jos alamme puhua ihmisten hallitsemattomasta rahankäytöstä, poliitikkojen ja soten lisäksi keskustelussa täytyisi olla mukana rahoitus- ja taloussektori. Meidän pitää uskaltaa tehdä päätöksiä, jotka voivat talouden näkökulmasta tuoda miinusta, mutta jotka ovat ihmisille hyväksi.”
Lopulta kyse on siitä, mitä haluamme suojella. Esimerkiksi planeetan kantokyvyn rajoista puhutaan entistä enemmän, ja ne ohjaavat jo vahvasti myös kansainvälisiä sijoituspäätöksiä, Jouhki sanoo.
“Nyt on käynnissä mobiiliteknologian ja digitaalisuuden mukanaan tuoma ihmiskoe, jossa ihmismielen rajat alkavat tulla vastaan.”
Dopamiinitalouden dilemma kulminoituu Jouhkin mielestä lopulta tähän kysymykseen: onko meillä varaa elää yhteiskunnassa, jossa voitot ovat yksityisiä, mutta haitat yhteisiä?
A-klinikkasäätiö SuomiAreenassa
A-klinikkasäätiön paneeli järjestetään torstaina 25.6. klo 16.00 SuomiAreenassa Puuvillan lavalla.
Keskustelun aiheena on Koukutettu yhteiskunta: mitä dopamiinitalous tekee luottamukselle?
Keskustelussa kysytään, mitä yhteiskunnan luottamukselle tapahtuu maailmassa, jossa huomio, tunne, pelko ja nopeat palkinnot muuttuvat yhä useammin liiketoiminnaksi ja politiikan käyttövoimaksi.
Panelisteina ovat Hannu Jouhki, Timo Soini, Ina Mikkola ja Hanna Saari. Tilaisuuden juontaa Nuppu Stenros.
25.06.2026 – 25.06.2026
Koukutettu yhteiskunta: mitä dopamiinitalous tekee luottamukselle?
A-klinikkasäätiön SuomiAreena-keskustelu 25.6. klo 16 kysyy, mitä dopamiinitalous tekee luottamukselle. Mukana Hannu Jouhki, Timo Soini, Ina Mikkola ja Hanna Saari. Keskustelun juontaa Nuppu Stenros.
Osallistu
Tykkää, jaa