Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

Vapekaupan helppo raha voi johtaa velkoihin ja uhkailuun

Henkilöllä on pitkät vaaleat hiukset ja hän katsoo potrettikuvassa suoraan kameraan. Hänellä on yllään musta huppari, jossa lukee A-klinikkasäätiö

Nuorten keskinäiseen vapekauppaan liittyy riskejä, jotka voivat jäädä aikuisilta huomaamatta. Helpon rahan houkutus voi johtaa velkaantumiseen, painostukseen ja jopa väkivaltaan. A-klinikkasäätiön Nuortenlinkin asiantuntija Taru Cioletti muistuttaa, että myös vapeja myyvä nuori voi tarvita apua.

Lapin poliisi tutkii laajaa laitonta vapekauppaa, jossa rikoksista epäillyt ovat 17–19-vuotiaita nuoria. Poliisin mukaan Rovaniemellä on välitetty jopa 3 000 sähkösavuketta, ja rikoshyödyksi arvioidaan noin 50 000 euroa. Suurin osa tunnistetuista ostajista on alaikäisiä. Kaupoista on sovittu viestisovelluksissa ja tuotteita on myyty muun muassa koulujen pihoilla.

Tapaus kertoo, kuinka helposti laiton kaupankäynti voi tulla osaksi nuorten arkea. Puhelimella sovitaan kaupat, kaveripiiristä löytyy ostajia ja yksittäisestä myynnistä voi vähitellen kasvaa säännöllistä toimintaa.
Vapekauppaan osallistunut nuori saattaa myös itse joutua uhkailun, painostuksen tai väkivallan kohteeksi. Siksi aikuisen on syytä kiinnostua myynnin lisäksi nuoren turvallisuudesta.

Helppo raha houkuttelee, mutta kaupankäynnin seuraukset voivat yllättää.

Muutaman kympin velastakin voi seurata väkivaltaa

Nuorisotutkimusseuran helmikuussa 2026 julkaisema tutkimus kuvaa vapekauppaa yhtenä nuorten niin sanotun sooloyrittäjyyden muotona. Kaupankäyntiä käydään nuorten omissa verkostoissa, ja myynnillä voi ansaita huomattavia summia.

Tutkimuksessa nousevat esiin myös kaupankäyntiin liittyvät velkasuhteet ja väkivallan uhka. Nuorten haastatteluissa kerrotaan tilanteista, joissa maksamattomat velat ovat johtaneet pahoinpitelyihin. Erään nuoren mukaan väkivaltaa on koettu jopa 50 euron velan vuoksi.

Kaikki vapeja myyvät nuoret eivät myöskään välttämättä omista myymiään tuotteita. Nuori voi toimia välittäjänä ja saada osuuden myyntituloista. Tällöin maksamattomat tuotteet tai kadonneet rahat voivat johtaa ongelmiin myös muiden kaupankäyntiin osallistuvien kanssa.

Nuorelle tilanne voi muuttua vaikeaksi yllättävän nopeasti. Aluksi houkutellut tienestit vaihtuvat velkoihin, eikä kaupankäynnistä irtautuminen tunnu enää mahdolliselta. Avun pyytämistä voivat estää häpeä, seurausten pelko tai toisten nuorten painostus.

Kaveripiirin arvostuksesta voi olla vaikea luopua

Vaikka nuori ymmärtäisi vapekauppaan liittyvät riskit, toiminnan lopettaminen voi olla vaikeaa. Kaupankäynti saattaa kietoutua tiiviisti kaverisuhteisiin, ryhmään kuulumiseen ja oman aseman säilyttämiseen.

Nikotiinituotteiden käyttäminen ja myyminen voivat tuoda nuorelle arvostusta kaveripiirissä. Lopettaminen voi puolestaan tuntua uhkaavan omaa asemaa tai johtavan porukan ulkopuolelle jäämiseen. Jos sähkösavukkeet mielletään tavallisia savukkeita harmittomammiksi, myös niiden myymisen riskit saattavat tuntua vähäisiltä.

Rahalla on oma merkityksensä.

Jos nuori on ansainnut vapekaupalla nopeasti huomattavia summia, tavalliset ansaintamahdollisuudet voivat tuntua vähemmän houkuttelevilta.

Tilanne vaikeutuu entisestään, jos kaupankäyntiin liittyy velkoja tai painostusta. Nuori saattaa pelätä lopettamisen seurauksia ja kokea kaupankäynnin jatkamisen turvallisemmaksi vaihtoehdoksi.

Miten vanhemman kannattaa toimia, jos nuori myy vapeja?

Viestisovelluksissa tapahtuvaa vapekauppaa voi olla vaikea havaita. Selittämättömät rahansiirrot, lisääntynyt rahankäyttö, tavallista suuremmat nikotiinituotemäärät tai toistuvat lyhyet tapaamiset voivat herättää vanhemmissa kysymyksiä. Yksittäisistä havainnoista ei kuitenkaan voi päätellä nuoren osallistuvan laittomaan kaupankäyntiin.

Jos epäily herää, keskustelulle kannattaa valita rauhallinen hetki. Vanhempi voi kertoa, mikä on herättänyt huolen, ja kysyä nuorelta suoraan, mistä on kyse. Kuulustelunomainen keskustelu, syyttely tai seurauksilla uhkailu voivat saada nuoren vaikenemaan juuri niistä asioista, joista aikuisen pitäisi saada tietää.

Nuorelta kannattaa kysyä, mistä tuotteet ovat peräisin, kenelle niitä myydään ja liittyykö kaupankäyntiin velkoja.

Erityisen tärkeää on selvittää, painostaako tai uhkaileeko joku nuorta ja uskaltaako hän lopettaa myymisen.

Jos nuori kertoo veloista, uhkailusta tai väkivallasta, hänen ei pidä joutua selvittämään tilannetta yksin. Vanhemman kannattaa säilyttää uhkaavat viestit ja maksupyynnöt sekä varmistaa, ettei nuori joudu kohtaamaan mahdollisia uhkailijoita yksin. Jos tilanteeseen liittyy uhkailua, kiristystä tai väkivaltaa, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin.

Nuoren kanssa on puhuttava myös laittoman kaupankäynnin seurauksista. Samalla hänen on voitava luottaa siihen, että aikuinen auttaa, vaikka hän olisi tehnyt huonoja päätöksiä.

Mitä aikaisemmin nuori saa apua, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on irtautua kaupankäynnistä ennen kuin velat, painostus tai muut seuraukset vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Nuortenlinkin maksuttomassa ja nimettömässä ajanvarauschatissa sekä nuoret että vanhemmat voivat keskustella tilanteestaan ammattilaisen kanssa.

Nuoret ja vapettaminen

THL:n vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn mukaan sähkösavukkeita käyttää vähintään satunnaisesti 19–24 prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Peruskoulun 8.–9.-luokkalaisilla osuus on 11–13 prosenttia ja lukiolaisilla 7–11 prosenttia.

Päivittäin sähkösavukkeita käyttää koulutusasteesta ja sukupuolesta riippuen 1–9 prosenttia nuorista.

Vaikka vapettaminen on yleistä, sähkösavukkeiden käyttö on pääosin vähentynyt vuodesta 2023. Päivittäinen käyttö on pysynyt lähes ennallaan.

Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2025. Vaihteluvälit kuvaavat tyttöjen ja poikien osuuksia. Pelkät kokeilut eivät sisälly vähintään satunnaisen käytön lukuihin.

Lähteet

Fransberg, M., Kivijärvi, A. & Kulmala, E. (2026). Kulttuurisesta nuoruudesta yrittävään nuoruuteen: Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuuksien tarkastelua kolmella kaupunkialueella. Nuorisotutkimusseura.

Yle 17.11.2026: Nuorisojoukko möi tuhansia myrkkyvapeja Rovaniemellä – suurin osa ostajista alaikäisiä

Lue lisää

Uutiset
A-klinikkasäätiön Nuortenlinkin asiantuntija Taru Hahto istuu rauhallisena sisätilassa ja katsoo kameraan. Hänellä on yllään musta huppari, jossa on A-klinikkasäätiön teksti hihoissa.
Nuorten arjessa näkyvät ahdistus, päihteet ja kaipuu tulla kuulluksi

A-klinikkasäätiön Nuortenlinkin asiantuntija Taru Hahto on kuuden vuoden ajan kuunnellut nuorten huolia netin kautta anonyymeissä chat-keskusteluissa. Kouluterveyskyselyn 2025 tulokset eivät tulleet hänelle yllätyksenä. ”Tilastot vain vahvistavat sen, minkä olen jo nähnyt: nuoret haluavat puhua. Kysymys on siitä, kuulemmeko me aikuiset heitä.”

Blog
Henkilö katsoo kameraan ulkona. Hänellä on musta huppari, jossa lukee A-klinikkasäätiö ja pitkät ruskeat hiukset.
Nuori ei hae päihdettä vaan tapaa pärjätä

”Ehkäisevä päihdetyö on parhaimmillaan tutkittuun tietoon, luottamukseen ja nuoren omaan ajatteluun nojaavaa asiantuntijuutta, jossa annetaan tilaa kysymyksille ennen kuin ongelmat ehtivät kasvaa liian suuriksi”, kirjoittaa sosionomiopiskelija Rebekka Vuori. Hän suoritti harjoittelunsa A-klinikkasäätiön Nuortenlinkissä.

Blog
Kuvassa henkilö seisoo ulkona talon edessä ja katsoo kameraan hymyillen. Hänellä on yllään musta huppari, jossa edessä lukee Jalma ja hihoissa A-klinikkasäätiö
”Nuoret tarvitsevat aitoja kohtaamisia, eivät pelkkiä lomakkeita”

”Suomalainen yhteiskunta ei vielä tunnista riittävän hyvin maahanmuuttajataustaisten nuorten elämäntilanteita”, sanoo kohtaavan päihdetyön asiantuntija Marine Meliksetyan A-klinikkasäätiön Jalma-hankkeesta.

Ole mukana rakentamassa inhimillisempää yhteiskuntaa

Oliko tästä apua?

012345678910