22.10.2026 | MIPA 2.0
Muutokset rahoitusympäristössä ajavat yhdistyksiä tiiviimpään yhteistyöhön
MIPA 2.0 -hankkeen vuoden 2025 syksyllä tekemässä järjestökyselyssä vain 4 % vastanneista päihde-, mielenterveys- ja rikosseuraamusjärjestöistä ilmoitti toteuttaneensa yhdistymisen toisen yhdistyksen kanssa rahoitusleikkausten myötä. Lähes puolet (44 %) vastanneista ilmoitti lisänneensä yhteistyötä. Yhteistyö muiden sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kanssa nähtiin mahdollisuutena, mutta siinä tunnistettiin myös haasteita.
Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat uuden äärellä, kun järjestökentän rahoitusympäristö on muuttunut viime vuosien aikana merkittävästi. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan vuosien 2024–2027 aikana sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustukset eli STEA-avustukset vähenevät alle puoleen aikaisemmasta.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tiedotteen mukaan STEA-avustusten myöntämisen kriteerit tulevat tiukkenemaan vuonna 2027. Avustusten myöntämisessä kerrotaan painotettavan kohtaavaa toimintaa, minkä lisäksi avustusrahoitteisten toimintojen päällekkäisyyteen tai rinnakkaisuuteen muiden toimijoiden kanssa tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Eduksi katsotaan konkreettinen suunnitelma yhdistymisestä ja päällekkäisten toimintojen karsimisesta toisen rinnakkaisen järjestön kanssa.
Yhdistysten yhdistymisellä tarkoitetaan kahden tai useamman yhdistyksen päätöstä yhdistää toiminnat pysyväksi kokonaisuudeksi. Tutkimukset viittaavat siihen, että yhdistyminen näyttäisi usein tapahtuvan taloudellisten rajoitusten, budjettileikkausten tai rahoituksen menettämisen seurauksena. Muita mahdollisia syitä ovat esimerkiksi päällekkäisten toimintojen karsiminen, uusien toimintojen aloittaminen sekä yhteisen toimintaympäristön kautta tapahtunut yhdistyminen. (Lähde: Cooper & Maktoufi: Identity and integration: The roles of relationshipand retention in nonprofit mergers.)
Vain vähän yhdistymisiä
MIPA 2.0 hankkeen syksyllä 2025 tekemässä kyselyssä kartoitettiin toimia, joita päihde-, mielenterveys- ja rikosseuraamusyhdistyksissä oli tehty rahoitusmuutosten vuoksi. Rahoitusmuutosten vaikutuksia kartoitettiin myös avoimella kysymyksellä, jossa vastaajat saivat omin sanoin kertoa näkemyksistään. Kyselyyn vastasi toiminnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja tai muu yhteyshenkilö 147 päihde-, mielenterveys- ja rikosseuraamusyhdistyksestä. Vain muutama vastannut yhdistys ilmoitti toteuttaneensa yhdistymisen toisen yhdistyksen kanssa rahoitusmuutosten takia. Osa yhdistyksistä kertoi suhtautuvansa myönteisesti yhdistysten yhdistymiseen, mutta näki siinä myös haasteita.
”Olemme vastanneet tulevaisuuden haasteisiin toteuttamalla yhdistymisen toisen yhdistyksen kanssa pitkään jatkuneen yhteisen strategiatyön pohjalta.”
”Yhdistysten yhdistyminen ja toimintojen yhteistyön vahvistaminen väestön vähetessä on varmasti paikallaan. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tue tätä, kun yhdistysten ”sulauttamista” ei voida tehdä järkevästi.”
Yhdistykset vaikuttavat olevan avoimia uudenlaisille ratkaisuille. Myös SOSTE ry:n teettämässä kyselyssä 40 % kyselyyn vastanneista järjestöistä oli valmiita harkitsemaan yhdistymistä muiden järjestöjen kanssa.
Muuttuva rahoitusympäristö edellyttää yhdistyksiltä toimia, mutta herättää myös huolta. Yhdistysjohdon vastauksissa nousi esiin muun muassa epävarmuutta yhdistysten jäsenistön kuulematta jäämisestä. Lisäksi tärkeänä pidettiin yhdistymisen toteutumista myös kattojärjestötasolla.
”Rahoituksen vähentyminen ajaa yhdistykset epämukavaan tilanteeseen, jossa päällekkäisistä toiminnoista vähennetään entisestään. Tämä osaltaan voi ajaa yhdistyksiä yhdistymään ilman, että jäsenistöä kuullaan.”
”Koen, että paikallistasolla toimintojen yhdistyminen on mahdotonta, ellei yhdistyminen tapahdu myös kattojärjestötasolla. Yhteisen ison organisaation alla toimintoja voisi hyvinkin yhdistää ja valuttaa sitten muutosta paikallistasolle asti.”
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muualla. Almog-Barin ja kumppaneiden tutkimuksessa suurin osa tutkimukseen osallistuneista voittoa tavoittelemattomista sosiaali- ja hyvinvointipalveluja tuottavista organisaatioista suhtautui myönteisesti yhdistymiseen, mutta yli kolmasosa (39 %) oli myös huolissaan.
Mahdollisuutena yhteistyön lisääminen
Lähes joka toisessa vastanneista yhdistyksistä oli lisätty yhteistyötä rahoitusmuutoksista johtuvana toimenpiteenä. Vain viidessä prosentissa yhteistyötä oli vähennetty.
Kuvio 1. Rahoitusmuutosten takia yhdistyksissä tehtyjä toimenpiteitä (n=126).
Rahoitukseen liittyen uusina mahdollisuuksina nähtiin yhteistyön lisääminen ja lujittuminen. Joissakin vastauksissa kuvattiin jo tehtyä kartoitusta yhteistyön mahdollisuuksista, ja osa nosti esiin seudullisen ja alueellisen yhteistyön tärkeän roolin.
”Mahdollisuus on se, että keskitytään tukemaan olemassa olevaa toimintaa, karsitaan päällekkäisyyksiä ja kannustetaan yhteistyöhön.”
”Mahdollisuutena on ehdottomasti yhteistyön tekeminen, uusien kumppanuuksien muodostuminen ja kansainväliset hankkeet.”
”Yhteistyön lujittuminen myös alueen muiden toimijoiden kesken on vieläkin tärkeämpää. Olemme kartoittaneet seudun muut toimijat ja toimintamallit, jotta voimme mahdollisesti kehittää yhteistyötä jatkossakin asiakkaille toimivaksi kokonaisuudeksi.”
Olosuhteiden muutokset vaativat uusia ajattelutapoja, mutta kenen vastuulla ratkaisujen keksiminen lopulta on? Muutokset edellyttävät monitasoista toimintaa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, myös valtionavustuksista vastaavan ministeriön osalta. Almog-Barin ja kumppaneiden tutkimuksessa havaittiin, että monissa tutkimuksen kohteena olevissa yhdistymisissä puuttui taustalta strateginen suunnittelu sekä eri tasojen osallistaminen valmisteluun, mikä voi kirjoittajien mukaan puolestaan johtaa vastustukseen ja huolen heräämiseen. Sama teema heijastuu myös järjestökyselyn vastauksissa.
”Toimijoita ajetaan väkipakolla tiiviimpään yhteistyöhön. Olisimme siihen valmiit, mutta jokainen toimija haluaa pitää oman itsenäisen asemansa, omat työntekijänsä ja kuvionsa. Yhteistyössä haetaan nimenomaan säästöjä, siitä on kyse (vaikka muitakin hyötyjä on). Siihen ei anneta tukea tai näköalaa, vaan tällaisessa sopeutustilanteessa tämäkin jää yhdistysten itsensä selvitettäväksi ja koordinoitavaksi.”
Yhdistyminen edellyttää yhteistä näkemystä, tahtotilaa ja tukea
Yhdistysten yhdistyminen voi parhaassa tapauksessa toimia tehokkaana keinona parantaa saatavilla olevia palveluita. Esimerkiksi irlantilaisessa tutkimuksessa todettiin tutkimuksen kohteena olleen yhdistymisen tuottaneen onnistuneesti yhteisöä paremmin palvelevan organisaation. Tämän saavuttamiseen vaikutti yhdistysten johdon ja henkilökunnan yhteistyö sekä usko siitä, että yhdistyminen palvelee yhteisiä tavoitteita.
Tutkimuskirjallisuudessa on nostettu esiin myös yhdistymisen jälkeisen identiteetin rakentaminen. Esimerkiksi Almog-Barin ja kumppaneiden tutkimuksessa yhteisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden rakentamiseen vaikutti myönteisesti kärsivällinen, empaattinen ja osallistava johtaminen, jossa huomioidaan yhdistyvien yhdistysten eroavaisuudet. Cooper ja Maktoufi puolestaan nostivat tutkimuksessaan esiin yhdistysten samankaltaisuuden, aikaisempien suhteiden sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamisen merkityksen identiteetin rakentamisen kannalta.
Edellytyksiä onnistumiseen on siis olemassa, mutta yhdistymisiin ja yhteistyön lisäämiseen tarvitaan kuitenkin asianmukaista tukea. Almog-Bar ja kumppanit suosittelevat tutkimusartikkelissaan, että kattojärjestöt, tukijärjestöt, julkishallinnon viranomaiset ja rahoittajat kehittävät tietoa ja tukikeinoja yhdistyksille yhdistymisten harkitsemisen ja toteuttamisen tueksi. Siddiqui ja Samad puolestaan ehdottavat tutkimusartikkelissaan, että yhdistysten yhteistyötä voidaan edistää ulkopuolisella tuella auttamalla yhdistyksiä tunnistamaan yhteisiä tavoitteita, vahvistamalla kumppanuuden tunnetta sekä parantamalla yhdistysten välistä kommunikaatiota. Myös suomalaisen järjestökentän kontekstissa tulisi yhdistyksille siis tarjota riittävät tukikeinot muutoksen toteuttamiseen.
Kyselyn taustasta
MIPA 2.0 -hankkeen toteuttaman järjestökyselyn aineisto on kerätty vuoden 2025 loka- ja marraskuun aikana. Rahoitusympäristössä on kuitenkin tapahtunut muutoksia vielä tämänkin jälkeen, sillä Valtioneuvoston tiedotteen mukaan vuoden 2026 STEA-avustuksia myönnettiin noin 30 miljoonaa euroa vähemmän edellisvuoteen verrattuna, ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tiedotteen mukaan STEA-avustuksia myönnetään vuodelle 2027 jälleen kolmannes edellisvuotta vähemmän. Täten MIPA 2.0 -hankkeen järjestökyselyn vastaukset kuvaavat kyselyn toteutushetken tilannetta, eikä kyselyn tuloksia voida yleistää koko järjestökenttään.
*Sitaatit on poimittu avoimesta kysymyksestä, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan, millaisina he näkevät yhdistysten rahoituksiin liittyvät haasteet ja uudet mahdollisuudet.
Kirjoittaja: Noona Elovirta
Artikkeli on kirjoitettu osana kirjoittajan terveystieteiden maisteriopintoihin liittyvää harjoittelujaksoa.
Lähteet:
Almog-Bar, M., Greenspan, I., Schmid, H. & Oreg, A. (2024): The Three P’s in Nonprofit Human Service Mergers: Strategic Response to Coping with a Crisis. Human Service Organizations: Management, Leadership & Governance, 48 (3), 305–322.
Cooper, K. R. & Maktoufi, R. (2019): Identity and integration: The roles of relationshipand retention in nonprofit mergers. Nonprofit Management & Leadership, 30 (2), 299–319.
Murphy, D. & Campbell, A. (2025): Reflections on a merger in the Irish charity sector: Expectations, realities and learning. Administration, 73 (3), 89–106.
Siddiqui, S. & Samad, A. (2024): Building partnerships through third-party facilitation: best practices from the Community Collaborative Initiative. Voluntary Sector Review, 15 (2), 343–352.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (2026): STEA-avustusten myöntämisen kriteerit tiukkenevat 2027. Tiedote. Julkaisuajankohta 15.6.2026.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (2025): SOSTEn hallitus: Järjestöjen autonomian tulee olla keskeinen periaate avustusjärjestelmää uudistettaessa. Uutiset. Julkaisuajankohta 16.1.2025.
Valtioneuvosto (2026): Asetusmuutos vahvistaa kohtaavan asiakastyön asemaa STEA-avustuksissa. Tiedote. Julkaisuajankohta 13.8.2026.
Valtioneuvosto (2026): Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 274 miljoonaa euroa vuonna 2026. Tiedote. Julkaisuajankohta 26.1.2026.
Tykkää, jaa