22.11.2024 | Päivän puheenaihe
Helsingin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen: ”Apua ja tukea saa – ketään ei jätetä hoitamatta”
”Haluan murtaa mielikuvaa, että Helsingissä on vaikea saada päihdehoitoa. Apua ja tukea on tarjolla niin päihderiippuvaisille kuin heidän läheisilleenkin – ketään ei jätetä hoitamatta”, Helsingin kaupungin päihdepalvelupäällikkö Pia Pulkkinen sanoo.
Helsingin kaupungin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen on tehnyt päihdetyötä yli 20 vuotta. Hän on huomannut selkeän muutoksen Helsingin katukuvassa viime vuosina: päihteiden käyttö on yleisempää ja avoimempaa kuin ennen korona-aikaa.
”Helsingissä päihdeongelmat ovat laajat, mutta niin ovat myös päihdepalvelut. Tällä hetkellä julkisessa keskustelussa nostetaan usein esiin, että päihdehoitoa on vaikea saada. Haluan murtaa tätä mielikuvaa päihdepalveluiden osalta, sillä apua ja tukea on tarjolla”, Pulkkinen sanoo.
”Hoitoon ja kuntoutukseen pääsee sekä terveydellisin että sosiaalisin syin. Hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan aina yksilöllisesti; päihderiippuvuutta ei jätetä hoitamatta. Esimerkiksi vaikka keskimääräinen jonotusaika laitosmuotoiseen huumevieroitukseen on arviolta 14 päivää, nuorille se on ainoastaan noin viisi päivää. Päihdekuntoutukseen ei ole tällä hetkellä jonoa, myös päihteettömään asumiseen on paikkoja vapaana”, hän päivittää tilannetta.
”Helsinki on kehittänyt päihdepalveluita aktiivisesti”
Helsingissä on neljä päihdepoliklinikkaa, Kalasatamassa, Malmilla, Laaksossa ja Vuosaaressa, joissa autetaan toipumaan alkoholiin, huumeisin, lääkkeisiin ja pelaamiseen liittyvistä riippuvuuksista. Pulkkinen kertoo, että ensimmäistä kertaa päihdepalveluiden asiakkaaksi kirjaudutaan Kalasataman VIA:ssa eli vastaanotossa ilman ajanvarausta.
”Käynti on maksuton, eikä lähetettä tarvita. Moniammatillinen tiimi, sairaanhoitaja, lääkäri ja sosiaaliohjaaja, arvioi asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeen ja kiireellisyyden, kuten tarvitseeko ihminen laitoshoitoa vai onko avopalvelumme parempi vaihtoehto. Hoidon tavoitteet suunnitellaan aina yhdessä asiakkaan kanssa”, Pulkkinen sanoo.
Pulkkinen huomioi, että vaikka terveydenhuollossa huumevieroitusta ei tavallisesti luokitella kiireellisten toimenpiteiden joukkoon, jokaisen asiakkaan tilanne selvitetään yksilöllisesti.
”Vaikka lääketieteellisesti ihminen ei tarvitsisi akuuttia laitoshoitoa, voi esimerkiksi nuori ikä, asunnottomuus tai lähisuhdeväkivalta vaikuttaa ihmisen avun tarpeeseen ja hoitomuotoon.
Laitoskuntoutuksen asiakasmäärät ovat nousseet tasaisesti koronapandemian jälkeen vuodesta 2020. Kuntoutukset suunnitellaan nykyään niin, että ne jatkuvat avokuntoutuksena ja -palveluna”, Pulkkinen kertoo.
Helsinki on kehittänyt aktiivisesti erilaisia avopalveluita, jotka tukevat polikliinistä hoitoa. Maksuton Päiväkeskus Aalto avautui Helsingin Auroran sairaalan kampusalueella syksyllä 2023.
”Aallossa tehdään lääkkeiden ja esimerkiksi kannabiksen avovieroituksia päivämuotoisesti. Lääkehoidon lisäksi tarjolla on yksilökeskusteluja ja ryhmätoimintaa, mutta hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Esimerkiksi opioidikorvaushoidossa olevien bentsodiatsepiinivieroituksia voidaan nykyään tehdä osaston sijaan Aallossa”, Pulkkinen sanoo.
”Meillä on myös Suomen tiettävästi ensimmäinen korvaushoitoauto. Sen sijaan, että jakaisimme korvaushoitolääkkeitä asiakkaillemme osastolla tai vastaanotolla, ajamme asumisyksiköihin jakamaan lääkkeet”, hän jatkaa.
”Tuen tarvetta on enemmän kuin tilastot kertovat”
Sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa on määritelty, että päihderiippuvaisella ja hänen läheisellään on oikeus saada hoitoa. Aina palvelut eivät kuitenkaan tavoita ihmisiä – Pulkkinen näkee taustalla monta syytä.
”Laki on vahvasti ihmisen puolella, mutta päihderiippuvuuteen liittyy edelleen valitettavan vahva stigma. Olipa kyse päihderiippuvaisesta tai hänen läheisestään, leimautumisen pelossa avun ja tuen piiriin ei välttämättä hakeuduta lainkaan”, Pulkkinen kertoo.
”Päihderiippuvuuden kohdalla se, että ihminen tietää oikeutensa saada hoitoa, ei aina myöskään riitä. Ihmisen on oltava myös itse motivoitunut muutokseen. Päihderiippuvuudesta eroon pääseminen voi olla elämänmittainen matka. Harva onnistuu raitistumaan ensimmäisellä kerralla. Esimerkiksi laitosvieroituspaikan saaneista noin kolmasosa jättää paikan käyttämättä. Avun hakeminen on kuitenkin jo tärkeä askel parempaan suuntaan, ja motivaation herättely on päihdetyöntekijän tärkeimpiä tehtäviä”, hän jatkaa.
Pääkaupunkiseudulla on noin 8 000 suonensisäisesti huumeita käyttävää ihmistä, joista Pulkkisen mukaan arviolta 5 000 käyttää Helsingin kaupungin päihdepalveluita.
”Toipumisen ja tuen tarvetta on huomattavasti enemmän kuin tilastomme kertovat. On paljon apua tarvitsevia ihmisiä, jotka eivät ole palveluidemme piirissä. Teemme kadulla jalkautuvaa päihdetyötä, jotta tavoittaisimme myös kaikkein haastavimmassa asemassa olevat ihmiset. Tässä etsivässä ja haittoja vähentävässä päihdetyössä myös järjestöjen rooli oli merkittävä.”
”Päihderiippuvaisen läheisellä on yhtäläinen oikeus palveluihin”
Kaikki Helsingin päihdepoliklinikat palvelevat myös päihderiippuvaisten läheisiä.
”Läheiset eivät välttämättä tiedä ja ymmärrä, että heillä on yhtäläinen oikeus palveluihin kuin päihderiippuvaisella henkilöllä. Läheiset voivat olla monessa roolissa; auttajia ja toipujia. Auttaessaan läheistä, omat voimavarat saattavat unohtua”, Pulkkinen sanoo.
Perheille, jossa on alle 18-vuotiaita lapsia, järjestetään muun muassa päihdeavokuntoutusta, jossa on sosiaaliohjaajan lisäksi usein mukana perheterapeutti tai lastensuojelutyöntekijä.
”Perheterapeutti voi myös auttaa ylisukupolvisissa haasteissa, jos esimerkiksi sekä vanhempi että hänen aikuinen lapsensa tarvitsevat tukea”, Pulkkinen kertoo.
Helsingin päihdepalveluihin tunnistaudutaan, mutta tarjolla on myös matalan kynnyksen anonyymia apua.
”Läheiskokemusasiantuntijamme kanssa voi keskustella ilman kirjaamista. Lisäksi meillä on Kalasataman VIA:ssa viikoittain anonyymeja Startti-infoja, joissa kerromme päihdepalveluistamme niin päihderiippuvaisille kuin heidän läheisilleen. Tärkeä viestimme on, että monipuolista apua ja tukea on saatavilla – yksin ei tarvitse jäädä”, Pulkkinen sanoo.
Helsingin kaupungin päihdepalveluja
- Päihdepalvelujen Startti-infot
- Päihdepalvelujen vastaanotto ilman ajanvarausta
- Nuorten päihdepalvelu Pysäkki
- Kokemusasiantuntijan vastaanotto päihdepoliklinikalla
Tilaa A-uutiskirje – Ole mukana rakentamassa inhimillisempää yhteiskuntaa
Liity uutiskirjeemme tilaajaksi ja laajenna ymmärrystäsi addiktioista. Saat ajankohtaista tutkimustietoa, oivaltavia näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja, jotka edistävät hyvinvointia ja auttavat luomaan välittävämpää yhteiskuntaa.
Tykkää, jaa