Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

“Lapset unohdetaan nykyisessä alkoholipolitiikassa”

Toimittaja Asta Leppä, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki ja europarlamentaarikko Maria Ohisalo yhteiskuvassa, jossa kaikki katsovat kameraan

Alkoholisääntelyn uudistukset ovat vaarassa lisätä alkoholinkäyttöä kotona. “Kun kodeissa on enemmän alkoholia, sitä myös kulutetaan enemmän”, sanovat A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki ja europarlamentaarikko Maria Ohisalo, jolla on omakohtaista kokemusta päihderiippuvaisesta vanhemmasta.

Europarlamentaarikko Maria Ohisalon varhaislapsuutta leimasi isän alkoholiriippuvuus. Vaikka elämä äidin ja isäpuolen kanssa oli hyvää, viikonloput isän luona olivat usein turvattomia. “Isän ja ukin päihdeongelmassa raskainta oli epävarmuus. Koskaan ei tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuu. Se jätti pysyvän turvattomuuden tunteen; piti olla varautunut kaikkeen koko ajan”, Ohisalo kertoo.

Ohisalo keskustelee alkoholisääntelyn uudistusten vaikutuksista A-Klinikkasäätiön toimitusjohtajan Hannu Jouhkin kanssa A niin kuin addiktio -podcastissa. A-klinikkasäätiön podcastsarjan toisella kaudella toimittaja Asta Leppä jatkaa pohdintaa erilaisista addiktioista ja niiden hoitokeinoista.

Jouhki muistuttaa, että ennustettavuus ja turvallisuuden tunne ovat lapselle tärkeitä. Lapset kärsivät vanhempiensa riskijuomisesta, vaikka perheen asiat näyttäisivät ulospäin olevan hyvin.

“Lapset voivat kärsiä joko suoranaisen väkivallan uhasta tai huomiotta jättämisestä, laiminlyönnistä ja vähättelystä. He saattavat joutua ottamaan liikaa vastuuta koko perheen asioista”, Jouhki kuvailee.

Nykyinen alkoholipolitiikka lisää alkoholin saatavuutta huomattavasti. Kesäkuussa sallittiin enintään kahdeksanprosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa, ja nyt valmistelussa on alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen. Näiden uudistusten vaikutukset lapsiin on jätetty keskustelun ulkopuolelle

“Tutkimusnäyttö osoittaa selvästi, että alkoholin kulutus kasvaa, kun saatavuus lisääntyy, hinta laskee tai markkinointi lisääntyy. Saatavuuden kasvaessa alkoholia on enemmän kodeissa, ja sitä myös juodaan enemmän. Ei näitä lainsäädännön uudistuksia ole tehty lapsia ajatellen”, Jouhki toteaa.

Yhteiskunta maksaa alkoholihaitat

Saatavuuden lisääntymisen vaikutuksia voidaan arvioida vasta pitkällä aikavälillä. Väestötasolla alkoholin kokonaiskulutus voi jatkaa laskuaan, mutta alkoholiperäinen sairastavuus voi silti nousta.

“Alkoholin kulutus on hyvin polarisoitunutta, ja ongelmat voivat syventyä nopeasti”, Jouhki muistuttaa.

“Saatavuus ja hinta vaikuttavat paitsi alkoholiperäisiin kuolemiin myös sairauksiin, jotka ovat suoraan kytköksissä päihteiden käyttöön. Näistä sairauksista puhutaan tuhansista ja kymmenistä tuhansista tapauksista”, lisää Ohisalo.

Jouhkin ja Ohisalon mukaan alkoholin saatavuuden lisääminen ja vahvempien alkoholijuomien tuominen ruokakauppoihin ei ole yhteiskunnallisesti perusteltua.

“Alkoholipolitiikan muutosten takana ovat kaupan intressit ja liikevaihdon lisääminen, mutta päättäjien pitäisi miettiä, mikä on yhteiskunnan tärkein intressi. Meillä on sote-kriisi ja julkinen talous huonossa kunnossa, ja nyt lisätään alkoholin, laajimmin käytetyn päihteen, saatavuutta”, Jouhki summaa.

Suorat alkoholiin liittyvät kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat nyt noin puolitoista miljardia euroa. “Voimme pohtia, onko oikein, että haittojen ja niiden aiheuttamien kustannusten maksajiksi jäämme me kaikki, mutta myynnin laajentamisesta koituvat hyödyt menevät kaupan alalle. Onko se järkevää politiikkaa?” Jouhki kysyy.

“Minä ajattelen, että jos alkoholia vapautetaan, samalla pitäisi pystyä nostamaan hintoja, koska haittoja täytyy kattaa jollakin. On selvää, että terveyttä heikentävien päihteiden vapauttaminen merkitsee kustannuksia yhteiskunnalle”, Ohisalo toteaa.

Kuvassa europarlamentaarikko Maria Ohisalo käymässä keskustelua podcast-studiossa

“Isän ja ukin päihdeongelmassa raskainta oli epävarmuus. Koskaan ei tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuu. Se jätti pysyvän turvattomuuden tunteen; piti olla varautunut kaikkeen koko ajan”, europarlamentaarikko Maria Ohisalo kertoo.

Alkoholihaitat pitäisi ratkaista muualla kuin lasten kustannuksella

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 89 000 lasta, joiden vanhemmista vähintään toisella on ollut päihdeongelma. Lasinen lapsuus -kyselyn mukaan luku on huomattavasti suurempi: noin joka neljäs aikuinen kertoo kärsineensä lapsena vanhemman päihderiippuvuudesta. Miten heitä autetaan

“Lapset joutuvat käsittelemään asiaa liian usein yksin. Meillä ei saisi olla tilannetta, jossa ensimmäinen puuttumisen paikka on lastensuojelu. Yksilötasolla me kaikki voimme olla turvallisia aikuisia ja tarjota turvalliset puitteet. Jos suojaavia tekijöitä on elämässä riittävästi, voi vaikeissakin olosuhteissa päästä eteenpäin. Mutta järjestelmätasolla on satsattava lastensuojelun sekä päihdepalveluiden resursseihin”, Jouhki sanoo.

Ohisalo nostaa esiin lastensuojelun jälkihuollon, jossa on pystytty tukemaan lastensuojelusta irrottautuvaa nuorta itsenäisessä elämässä. “Jos jälkihuollon tuki nyt lyhenee, on se iso isku monelle, ja olen kuullut näiltä nuorilta todella huolestuttavaa palautetta.”

Ohisalo painottaa myös koulutuksen merkitystä keinona nostaa ihmisiä köyhyydestä. “Meillä leikataan koulutuksesta valitettavasti tälläkin hetkellä, ja köyhyyteen liittyvät usein päihdeongelmat.”

Miten isän juominen on vaikuttanut Maria Ohisaloon aikuisena? Entä miksi “eurooppalaiset juomatavat” ovat huono peruste alkoholin saatavuuden kasvattamiselle? Kuuntele jakso tästä!
Please accept statistics, marketing cookies to watch this video.

Lue lisää

Näkymättömät lapset

Podcast
Toimittaja Asta Leppä, A-klinikkasäätiön Kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso ja päihdekuntoutuja Veera Katariina seisovat portaikossa ja katsovat kameraan
“Välillä on vaikea muistaa, että minulla on oikeus toipua huumeriippuvuudesta ja elää parempaa elämää”

Alle 25-vuotiaiden huumekuolemien syynä on yleensä sekakäyttö. “Tähän voitaisiin puuttua paremmin valvotuissa käyttötiloissa”, pohtivat A niin kuin addiktio -podcastissa päihdekuntoutuja Veera-Katariina sekä A-klinikkasäätiön Kohtaavan työn yksikön päällikkö Annuska Dal Maso.