10.10.2024 | A niin kuin addiktio
“Ihmiset turvautuvat aivodoping-aineisiin pysyäkseen mukana kiristyvässä kilpailussa”

Voiko menestys ja työssä suoriutuminen perustua tulevaisuudessa oman työn sijaan kognitiota tehostaviin aivodoping-aineisiin, pohtivat päihdetutkija Aleksi Hupli sekä A-klinikkasäätiön tutkimus- ja kehitysjohtaja Jukka Koskelo.
”Aivodoping-aineet houkuttelevat, koska ne tarjoavat mahdollisuuden jaksaa pidempään, keskittyä paremmin ja parantaa suoritusta nopeasti. Kun kilpailu opiskelu- ja työelämässä kiristyy, sitä enemmän boostataan”, sanoo A-klinikkasäätiön tutkimus- ja kehitysjohtaja Jukka Koskelo.
”Ympäristö luo painetta sitten, että ihmiset turvautuvat erilaisiin tajusteisiin pysyäkseen perässä, sanoo päihdetutkija tohtori Aleksi Hupli.
Koskelo ja Hupli keskustelevat aivodoping-aineiden käytöstä sekä huumausaineiksi luokiteltujen aineiden mahdollisuuksista riippuvuuksien hoidossa A niin kuin addiktio -podcastissa. A-klinikkasäätiön podcastsarjan toisella kaudella toimittaja Asta Leppä jatkaa pohdintaa erilaisista addiktioista ja niiden hoitokeinoista.
Aivodoping-aineiden kysyntä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Viime aikoina Suomessakin on puhuttu esimerkiksi adhd-lääkkeiden käytöstä työn ja opiskelun tehostamisessa.
Aivodoping-aineista puhutaan eri nimillä, kuten tajusteina, joka viittaa tajuntaan vaikuttaviin aineisiin. Älylääkkeistä puhuminen on Huplin mukaan harhaanjohtavaa.
”Ei ole olemassa kiistatonta näyttöä, että tajusteilla voi vaikuttaa tai kasvattaa omaa älykkyyttään. Tiettyjä kognition osa-alueita, ehkä keskittymistä ja muistia, voidaan hienoisesti tehostaa.
Vaikutus on kuitenkin väliaikainen, joten älykkyyden lisääntymisestä ei ole kyse.”
”Jos aivodoping-aineiden käyttö normalisoituu, voi moni kokea painetta käyttää niitä, vaikka ei haluaisikaan. Johtaako se siihen, ettei menestys tai työssä suoriutuminen enää perustu omiin kykyihin ja työhön, vaan siihen,kuka pystyy tehostamaan kognitiotaan parhaiten”, Koskelo pohtii.
”Niin, voiko siitä tulla tulevaisuudessa jopa velvollisuus tietyissä työympäristöissä? Olisiko esimerkiksi potilasturvallisuuden nimissä hyvä, jos 10–12-tuntisia toimenpiteitä tekevät kirurgit saisivat kognitionsa pysymään mahdollisimman skarppina koko ajan? Voisiko työnantaja joskus jopa vaatia joissain tehtävissä tällaisten aineiden käyttöä”, miettii Hupli.

”Ympäristö luo painetta sitten, että ihmiset turvautuvat erilaisiin tajusteisiin pysyäkseen perässä, sanoo päihdetutkija tohtori Aleksi Hupli.
Psykedeelien lisäksi terapiaa
Juuri nyt tutkimuskentällä erityisen mielenkiinnon kohteena ovat psykedeelit, ennen kaikkea psilosybiini, josta on saatu lupaavia tuloksia paitsi kognition ja luovuuden tehostajana mutta myös erilaisten riippuvuuksien taltuttamisessa. Psilosybiini on niin sanottujen taikasienten vaikuttava ainesosa.
”On paljon tutkimusta psykedeelien mahdollisesta hoitopotentiaalista sekä masennuksen hoidossa että esimerkiksi alkoholihäiriön ja muiden aineellisten riippuvuuksien hoidossa”, kertoo Hupli.
Alkoholiriippuvuuden lisäksi alustavaa tutkimusta tehdään muun muassa nikotiiniriippuvuuden, kokainiriippuvuuden ja osin myös opioidiriippuvuuden hoidosta.
Myös A-Klinikkasaation tytäryhtiö A-Klinikka Oy:llä on käynnissä tutkimus yhdessä kanadalaisen biolääketieteen yrityksen ja suomalaisten päihdelääkärien kanssa. Hankkeessa yritetään selvittää, vähentääkö psilosybiini yhdessä terapian kanssa alkoholiriippuvuutta. Aleksi Hupli on mukana koordinoimassa tutkimushanketta.
”Eri tutkimuksissa on pystytty jossain määrin osoittamaan, että sellaiset aivojen osa-alueet, jotka eivät aina kommunikoi erityisen hyvin, kommunikoivat psykedeelin vaikutuksen alaisena enemmän. Tämä voi tuottaa riippuvuudesta kärsivälle oivalluksia: uutta näkökulmaa elämään ja omaan riippuvuuskäyttäytymiseen”, Hupli sanoo.
Hän painottaa, että pelkästään psykedeelin vaikutus ei riitä riippuvuuden hoitamisessa, vaan kyseessä on terapeuttinen prosessi. Psykedeeliterapiassa potilas tai tutkittava valmistellaan huolellisesti kokemukseen yleensä kahdenkin terapeutin avulla.
”Terapeutit katsovat koko potilaan tai tutkittavan kokemuksen ajan, että kaikki menee hyvin. Ja sitten kokemus yritetään integroida mukaan myös arkipäiväiseen elämään.
Vaikka psykedeeliterapeuttiset prosessit ovat alustavien tulosten mukaan on lupaavia, ovat otannat vielä melko pieniä, eli jatkotutkimuksia tarvitaan.”
Tykkää, jaa