19.12.2024 | Yleinen
”Stigmatietoisuus vahvistuu, kun kääntää katseensa muista ihmisistä itseensä”
Viestinnällä on tärkeä rooli stigman vähentämisessä. Tämän lisäksi jokaisen ihmisen tulisi kiinnittää huomiota omiin toimintatapoihinsa. Marraskuun lopulla järjestetyssä Stigmatyön foorumissa pureuduttiin päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvään monitasoiseen stigmaan ja etsittiin keinoja stigman vähentämiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Teija Strand kiteytti esityksessään, miksi päihdetyön ammattilaisten ja asiantuntijoiden olisi edelleen tärkeä puhua stigmasta:
”Ei ole meitä ja heitä, vaan me ollaan kaikki tässä samassa arjessa ja yhteisössä ja eletään niiden samojen tarinoiden keskellä, joissa se stigmakin elää ja voi hyvin.”
Ammattilaiset usein ajattelevat tuntevansa yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat – stigmatisoiva toiminta tapahtuu jossakin muualla. Kuitenkin jokaisen työntekijän ja työyhteisön olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan omia toimintatapojaan:
”Stigmatietoisuus vahvistuu, kun kääntää katseensa muista ihmisistä itseensä”
Viime vuonna julkaistiin suositukset mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Stigman vastainen työ ei ole kuitenkaan jäänyt pelkästään suositusten tasolle, vaan ammattilaisille on tulossa työkaluja stigmatietoisuuden lisäämiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee loppuvuodesta Stigman ja syrjinnän tunnistaminen ja ehkäisy -verkkokoulun, jota on työstetty laajan asiantuntijaryhmän voimin. Verkkokoulun rinnalle ollaan myös kehittämässä arvotyöskentelyn keskustelutyökalua.
Valokuvilla on suuri vaikutus
Viestintä on keskeinen keino vähentää päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa. Viestintään liittyviä, stigmaa vähentäviä menetelmiä foorumissa avasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Inari Viskari.
Viskari toi esiin, että maailmalla on jo pidemmän aikaa käytetty henkilökeskeistä, neutraalia ja ihmistä kunnioittavaa kieltä ja nyt Suomessakin ollaan yhä enemmän siirtymässä siihen.
Viskarin mukaan myös stereotyyppiset ja leimaavat ilmaisut ovat vähentyneet mediassa. Kuitenkin paljon on vielä tehtävää. Esimerkiksi median käyttämässä kuvituksessa Viskari näki paljon parantamisen varaa:
”Valokuvilla on suuri vaikutus siihen, miten me suhtaudutaan huumeita käyttäviin ihmisiin ja heidän palveluihinsa. Ja tämähän vaikuttaa tietysti myös poliittiseen päätöksentekoon. Eli pitäisi kuvata heitä oikeudenmukaisesti ja kohderyhmää kunnioittaen, osana yhteisöä”
Tukemista, ei puolesta puhumista
Median toiminta herätti keskustelua myös foorumin päättäneessä paneelissa. Kokemusasiantuntija Jouko Vidgren, Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen ja A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso olivat yhtä mieltä siitä, että työskentely median kanssa tuntuu usein tasapainottelulta.
Annuska Dal Maso kuvasi vaikuttamisviestinnän haasteita:
”On se usein tasapainottelua sen välillä, että jos antaa jonkun haastattelun lehdille ja sitten jää odottelemaan, että millaisella otsikolla tämä tuodaan esiin. Ja kyllähän se sitten vähän mietityttää, että ajaako tämä nyt sitä asiaa ja millä tavalla tämä auttaa meidän kohderyhmäämme.”
Jaana Kauppinen vahvisti, että haasteena on usein otsikot, kuvitus ja kuvatekstit. Näitä haastateltava ei saa tarkistettavaksi. Itse leipäteksti voi olla hyvä, mutta otsikot vievät lukuohjetta väärään suuntaan.
Stereotyyppisen tai leimaavan artikkelin muuttaminen voi vaatia haastateltavalta tiukkaa asennetta. Jouko Vidgren kertoi paneelissa kokemuksestaan toimittajan kanssa, joka olisi halunnut ottaa hänestä valokuvan rulettipöydän ääressä. Vidgren kieltäytyi kuvasta ja jutun kuvitusta päädyttiin muuttamaan.
Oli sitten kyse päihteiden käytöstä, riippuvuudesta tai seksityöstä, olisi tärkeää, että sitä kokeneet ihmiset saisivat äänensä kuuluviin mediassa. Ammattilaisen rooli on toimia tukena. Tästä panelistit olivat samaa mieltä. Kauppinen tiivisti asian näin:
”Me puhutaan niiden ihmisten puolesta, joiden ääni ei kuulu, mutta me ei tehdä tarpeeksi, että me tuettaisiin sitä, että niiden ihmisten ääni kuuluisi suoraan ja minusta se on semmoinen haaste, joka meidän pitäisi ottaa vastaan.”
Tutustu Stigmatyön foorumin esityksiin YouTubessa
Arvotyöskentely palveluissa stigmatietoisuuden lisäämiseksi ja syrjinnän vähentämiseksi
Kehittämispäällikkö Teija Strand, THL
Stigmoja vähentävä viestintä. Stigmoista ja syrjinnästä vapaa kulttuuri ja palvelut
Erikoissuunnittelija Inari Viskari, THL
Paneelikeskustelu: Stigmaa kokeneen ja kohtaavan työn näkökulma stigman ja syrjinnän vähentämiseen
Kokemusasiantuntija Jouko Vidgren, toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen, Pro-tukipiste, kohtaavan työn yksikön päällikkö Annuska Dal Maso, A-klinikkasäätiö
Tykkää, jaa