Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

30.10.2024 | Yleinen

Rahapelaajan häpeä

Millaista stigmaa liittyy rahapeliriippuvuuteen ja miten stigmaa voitaisiin vähentää? Tätä pohtii kokemusasiantuntija Jouko Vidgren.

Stigma, eli häpeäleima, tarkoittaa ihmiseen tämän taustan, olemuksen, toiminnan tai sairauden vuoksi liitettyä kielteistä mielikuvaa (STM 2023). Riippuvuuksista haittoja kokevat ihmiset kohtaavat arjessaan syrjintää, ennakkoluuloja ja kielteistä leimaamista muita ihmisiä yleisemmin.

Riippuvuuksiin liittyvän stigman tunnistaminen ja vähentäminen on tärkeää, sillä stigma ja syrjintä muun muassa lisäävät ahdistuneisuutta ja masennusta sekä estävät avun piiriin hakeutumista. Kokemustarinat riippuvuusongelmista sekä niistä selviytymisestä ovat yksi keino vähentää stigmaa.

A-klinikkasäätiön Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämistoiminta tuotti kolme kokemusasiantuntijavideota Sellon kirjastossa järjestettyä Päihde- ja mielenterveystyön kansalaistapahtumaa varten. Tapahtuman teemana oli erityisesti riippuvuusongelmiin liittyvän stigman vähentäminen.

Ensimmäisellä videolla rahapeliriippuvuudesta toipuva Jouko Vidgren kertoo kokemuksiaan rahapeliriippuvuuteen liittyvästä häpeäleimasta. Videon keskeiset sisällöt on tiivistetty tähän artikkeliin.

Häpeä ja syyllisyys ovat voimakkaita rahapelaajalla

Vidgren lopetti rahapelaamisen yli kymmenen vuotta sitten. Pelaamisen lopettamisen jälkeen Vidgren on ollut mukana rahapelihaittatyössä vertaisryhmäohjaajana sekä kokemusasiantuntijana. Tällä hetkellä hän työskentelee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella päihde- ja mielenterveyspalveluissa rahapelaajien tukihenkilönä.

Rahapelaajalla häpeäleima on hyvin voimakas erityisesti pelaamisen loppuvaiheessa ja pelaamattomuuden alkuvaiheessa, kertoo Vidgren. Myös häpeän ja syyllisyyden tunteet ovat rahapelaajalla hyvin voimakkaita.

Häpeäleima lisää itsetuhoisuutta

STM:n suositusten mukaan riippuvuusongelmiin liittyvästä häpeäleimasta on tunnistettavissa neljä eri muotoa; rakenteellinen, sosiaalinen, assosiatiivinen ja sisäistetty häpeäleima. Jokainen häpeäleiman muoto koskettaa myös rahapeliriippuvaisia.

Rakenteellinen häpeäleima liittyy yhteiskuntaan ja yhteiskunnan toimintaan. Vidgren kertoo kokeneensa rakenteellista leimaantumista tilanteessa, jolloin hän oli ollut pelaamatta jo jonkin aikaa, mutta oli ulosotossa, ja hän hankki itselleen auton.

Onnellisuus auton hankkimisesta karisi Vidgrenillä nopeasti vakuutusyhtiössä. Häneltä vaadittiin vuoden maksut etukäteen liikennevakuutuksessa eikä kaskovakuutusta myönnetty ollenkaan, johtuen siitä, että Vidgren oli ulosotossa.

”Mä koin, että siinä lyötyä lyötiin vielä toisen kerran.”

Sosiaalisella häpeäleimalla tarkoitetaan sitä, kun ympäristö ja muut ihmiset leimaavat jostakin syystä huonommaksi tai epäonnistuneeksi ihmiseksi.

Vidgrenin mukaan rahapelaamisen liittyy usein sosiaalista häpeäleimaa, sillä ihmiset eivät tiedä, että rahapeliriippuvuudessa on kyse sairaudesta. Muiden ihmisten leimaaminen ja syyllistäminen voi olla hyvinkin musertavaa, varsinkin, jos se tulee lähipiiristä.

Kolmas häpeäleiman muoto, eli assosiatiivinen häpeäleima, koskettaa rahapelaajan läheisiä. Rahapelaajan läheiset voivat kokea joutuvansa häpeäleiman kohteeksi esimerkiksi tilanteessa, jossa selviää, että oma puoliso on pelannut kaikki yhteiset rahat. Puoliso harvoin uskaltaa tilanteesta kertoa kellekään, koska kokee tilanteen niin häpeälliseksi.

Rahapeliongelmaan liittyy vahvasti myös sisäistetty häpeäleima. Vidgren kertoo, että sisäistetty häpeäleima aiheuttaa paljon ongelmia ja pahimmillaan myös itsetuhoisuutta.

Rahapelaajalle on tyypillistä kuvitella, että kellään muulla ei ole vastaavanlaista ongelmaa, jolloin pelaaja kokee, että on epäonnistunut ihmisenä ja läheisenä. Tämä aiheuttaa alakuloisuutta ja masentuneisuutta, joka voi johtaa myös itsetuhoisiin ajatuksiin. Vidgren kertoo, että rahapeliriippuvaisella on 15-kertainen riski muuhun väestöön verrattuna ajautua itsemurhaan.

Avun saaminen keskeistä häpeäleiman vähenemisessä

Kun ihminen on tilanteessa, jossa on esimerkiksi pelannut lähes koko omaisuutensa, on hyvin vaikeaa kertoa muille, että näin on käynyt ja lähteä etsimään ratkaisua tilanteeseen, toteaa Vidgren.

Silloin helposti löydettävissä oleva apu ja tietoisuus näistä asioista nousevat Vidgrenin mukaan erittäin tärkeään asemaan. Rahapelaajan häpeäleima alkaa vähenemään silloin, kun hakee apua ja toipuminen alkaa.

Kun rahapelaaja uskaltaa ylittää kynnyksen ja hakee apua, joko päihde- ja mielenterveyspalveluista tai vertaistuesta, hän tajuaa, ettei olekaan yksin näiden asioiden kanssa, jolloin häpeän kokemus alkaa pikkuhiljaa muuttua.

”En olekaan ainut tässä maailmassa, jolla on vastaavantyyppisiä ajatuksia ja tunteita.”

Vidgren kertoo omasta kokemuksestaan, että terapiassa asioiden käsittelyn myötä myös häpeän kokemus alkoi pikkuhiljaa laimeta. Toipumisprosessin myötä Vidgren ei enää koe häpeää rahapelaamisestaan.

Katso Rahapelaajan häpeä -video YouTubessa

Please accept statistics, marketing cookies to watch this video.
Rahapelaajan häpeä -video

Lisätietoa

STM (2023) Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen

Tutustu myös Järjestölähtöisen päihdetyön kehittämiseen.

Anna arvio sisällöstä

Hidden
Voimakkaasti eri mieltäEri mieltäNeutraaliSamaa mieltäVoimakkaasti samaa mieltä
Oliko tämä sivu sinulle hyödyllinen?
1 tähti = Ei yhtään, 5 tähteä = Erittäin paljon