Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

31.10.2022 | Näkökulma

Tarja Virolainen

”Nuoria on kuultava paremmin sosiaalihuollossa”

Sosiaalihuollolla on menetelmiä nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien tukemiseksi, mutta ne ovat kirjavia ja niiden käyttö on epäjohdonmukaista. A-klinikkasäätiön tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen nostaa kolme keskeistä tulosta tuoreesta tutkimuksesta, joka tarjoaa myös suosituksia tilanteen korjaamiseksi.

1. Ennakkoluulojen tilalle tarvitaan aitoja kohtaamisia

Oli ikävä yllätys, miten kielteisiä kokemuksia osalla nuorista on sosiaalihuollon palveluista ja miten vaikeaa heidän on päästä päihde- ja mielenterveyshoitoon. Kun tutkimme nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien tukemisessa käytettäviä sosiaalihuollon menetelmiä, työmuotoja ja hyviä käytäntöjä, osoittautui, että monella nuorella on huonoja palvelukokemuksia. 

Nuorten mukaan tärkeintä olisi kuulluksi ja hyväksytyksi tuleminen ja siitä syntyvä turvallisuuden tunne. Työntekijät taas toivovat lisää menetelmiä, joiden avulla nuorten kohtaamisia voisi parantaa ja nuoret saisivat uusia näkökulmia tilanteeseensa. Tärkeänä pidetään myös moniammatillista yhteistyötä, joka ylittää sektorirajat. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Yksi hyvä ratkaisu on jo jonkin verran toteutettu malli, jossa nuorten eri palvelut kootaan saman katon alle. 

Suomesta puuttuu selkeä näkemys siitä, mitkä sosiaalihuollon menetelmät tukevat parhaiten nuoria päihde- ja mielenterveysongelmissa. Menetelmien käyttö on kirjavaa ja epäjohdonmukaista. Niiden valintaa sekä niihin liittyvää kouluttamista ja arviointia tulisikin koordinoida valtakunnallisesti. Terveydenhuollossa esimerkiksi yliopistosairaalat koordinoivat psykososiaalisten menetelmien käyttöä ja kehittämistä, ja lisäksi on olemassa Käypä hoito – ja Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suosituksia. Sosiaalihuoltoon tarvitaan samantyyppisiä sitovia ja kattavia linjauksia. 

2. Mielenterveys- ja päihdehoitoa saatava yhtä aikaa

Tutkimuksessa haasteltujen 15–29-vuotiaiden mukaan hoitoonpääsy on hankalaa ja päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikaista hoitoa on vaikea saada. Monen nuoren mielestä päihteiden käyttö on seurausta mielenterveysongelmista, joten heidän on vaikea ymmärtää, miksi ongelmiin ei saa apua samaan aikaan.

Hoitojärjestelmämme on pitkään vaatinut, että päihteiden käytön on loputtava ennen mielenterveyspalvelujen saantia. Meillä on kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, että rinnakkainen yhtäaikainen hoito toimisi, ja se tulisikin mahdollistaa nykyistä laajemmin. Tätä rajaa pitäisi häivyttää erityisesti nuorten palveluissa, jotta palvelujen yhteistyö vahvistuu.

3. Matala kynnys varmistettava monin keinoin

Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluihin pääsemisessä on kynnyksiä, mutta niitä voi olla myös nuoren ajattelussa ja tunteissa. Hän voi ajatella vaikkapa niin, että oma ongelma ei ole riittävän iso palveluihin pääsemiseksi. Kynnys voi liittyä myös esimerkiksi palvelun sijaintiin tai vastaanottoaikoihin. Matalaa kynnystä ei siis tarvita vain hoitoprosessin alussa, vaan sitä on mietittävä koko prosessin ajan. 

Matalaksi sanottu kynnys ei myöskään ole aina matala. Esimerkiksi joihinkin nuorten chat-palveluihin pitää jonottaa ja niissä viipymisaikaa rajoitetaan kovan kysynnän vuoksi. Nuorten palvelujen matala kynnys on varmistettava, jotta heille voidaan tarjota oikea-aikaista apua. Kynnyksiä on siis arvioitava ja madallettava jatkuvasti. Palveluihin on myös pystyttävä hakeutumaan eri tavoin – anonyymin chatin, puhelimen, verkkoajanvarauksen tai sisään kävelemisen kautta. Matalan kynnyksen turvaaminen vaatii kunnallisten sosiaalipalvelujen ja järjestöjen yhteistyötä sekä digitaalisia palvelualustoja. 

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittama tutkimus Nuorten mielenterveyden tukeminen sosiaalihuollossa ja matalan kynnyksen toiminnassa toteutettiin Nuorisotutkimusseuran, A-klinikkasäätiön, Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n yhteistyönä. Tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi työryhmä yhdessä. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lisätietoa 

Tutkimuksen tiedote on luettavissa Tieto Käyttöön -sivustolla ja tutkimusraportti Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa: Nuorten mielenterveyden tukeminen sosiaalihuollossa ja matalan kynnyksen toiminnassa: Työntekijöiden ja nuorten näkemyksiä tarpeista ja toimintatavoista