”Suomalaiset haluavat ehkäistä nuorten päihdeongelmia – stigmasta halutaan eroon”

Alaikäiset nuoret eivät uskalla hakea apua päihdeongelmiinsa, sillä he pelkäävät leimautumista, rikosrekisterimerkintää ja lastensuojeluntoimenpiteitä. Pelko sanktiotoimenpiteistä saattaa ajaa nuoren vain kauemmas avun piiristä, jolloin riippuvuussairaus voi pahentua ja päästä kroonistumaan.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan Suomessa kuoli huumeisiin 310 ihmistä vuonna 2023 ja alle 25-vuotiaiden huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat. Suurimmalla osalla menehtyneistä nuorista oli yksi tai useampi yliannostus taustalla.

Yliannostuksen kokeminen on usein psykologinen kriisi; traumaan tulisi saada akuutisti hoitoa ja apua. Järjestelmämme ongelma on, että pahimmassa tapauksessa nuori putoaa palveluiden väliin ja jää yksin. Meiltä puuttuu taho, joka pitäisi nuoresta positiivisesti kiinni ja selvittäisi, mitä palveluita hän käyttää ja missä hän kokee olonsa turvalliseksi.

Mini-interventiot ja käyttötilat voivat vähentää huumekuolemia

Nuoret tarvitsevat huumeisiin liittyvää tietoa ja terveysneuvontaa, sillä suurin osa huumekuolemista johtuu tahattomasta myrkytyksestä. Tarvitsemme toimenpiteitä ja palveluja, joissa nuoret pystyvät keskustelemaan ja hakemaan apua ammattilaisilta. Esimerkiksi yliopistosairaaloistamme puuttuu kokonaan mini-interventio-ohjelma, joka on tarkoitettu huumausaineiden tai päihteiden yliannostuksen kokeneille nuorille.

Yksi osa ratkaisua ovat myös valvotut käyttötilat eli huumehaittojen ehkäisykeskukset, joissa voi tukeutua ammattilaisen apuun. Vaikka lakiesitys valvotuista käyttötiloista kaatui eduskunnassa, Addiktiokysely 2025 mukaan niiden kannatus on pysynyt kansalaisten keskuudessa vakaana verrattuna kahden vuoden takaiseen tutkimukseemme. Tällä hetkellä 43 % kannattaa valvottujen käyttötilojen perustamista ja lähes yhtä moni olisi valmis perustamaan omaan kuntaansa valvottuja käyttötiloja (40 %).

Sukupolvien näkemyseroja olisi hyvä tutkia vielä tarkemmin, sillä kyselymme nuoremmat vastaajat kannattavat käyttötiloja ja vanhimmat vastustavat. Osaammeko yhteiskuntana tarjota ikäihmisille, joiden lapsella tai lapsenlapsella on päihdeongelma, tarpeeksi tietoa ja apua päihderiippuvuudesta sairautena?

Huumeriippuvuuteen liittyvää stigmaa halutaan purkaa

Erityisesti yksi kohta liikuttaa minua Addiktiokysely 2025 tuloksissa: yhä useampi on sitä mieltä, että narkomaanin sijaan pitäisi puhua huumeita käyttävästä ihmisestä. Vuonna 2025 vastaajista 40 prosenttia ajatteli näin, kun kaksi vuotta aiemmin vastaava luku oli 36. Tämä tuo toivoa muutoksesta, sillä sanoilla luomme todellisuutta.

Kehitys kuvastaa mielestäni sitä todellisuutta, että huumeiden käyttö koskettaa yhä useampaa aivan tavallista ihmistä ja perhettä – riippuvuussairaus ei katso sosiaaliluokkaa. Kun oma perheenjäsen tai läheinen sairastuu päihderiippuvuuteen, hän ei vastaakaan sitä kuvaa ihmisestä, joka meillä on huumeita käyttävistä henkilöistä.

Taustalla voi olla myös ajankuva, sillä olemme oppineet viestimään tiedostavammin esimerkiksi vähemmistöistä, ja muutos on käynnissä monella rintamalla. Haluan nähdä tämän kansalaisten tahtotilana purkaa stigmaa ja toivon, että positiivinen kehitys jatkuu.

Tarvitsemme kansallisen huumekuolemien ehkäisyohjelman

Huumekuolemat kertovat yhteiskuntamme turvaverkon pettämisestä ja epäonnistuneesta päihdepolitiikasta. Meillä on jo rutkasti tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja, joilla huumekuolemia voidaan estää, esimerkiksi THL:n on jo muutama vuosi sitten listannut 12 keinoa.

Juuri nyt Suomi tarvitsee kipeästi yli hallituskausien toimivan kansallisen huumekuolemien ehkäisyohjelman, joka pitää sisällään selkeät tavoitteet, mittarit ja toimet. Ohjelma tarvitsee pitkäaikaista rahoitusta ja seurantaa, jotta tunnistamme onnistumiset ja haasteet. Hallituksen tulisi asettaa huumekuolemien tavoiteluvuksi nolla, mitä kohti haluamme yhtenä rintamana ja yhteiskuntana kulkea yli poliittisten rajojen tai hallituskausien.

Ajankohtaisia näkökulmia addiktioista

Uutiset

Näin otat huumeet ja päihteiden käytön puheeksi lasten ja nuorten kanssa

A-klinikkasäätiön suunnittelija Jenny Kaasinen-Wickman on tehnyt päihdetyötä yli 15 vuotta. Hän antaa käytännön vinkkejä, miten ottaa huumeet ja päihteet puheeksi lasten ja nuorten kanssa.

Uutiset

Addiktiokysely: äänestäjät pitävät huumekysymyksiä vaalien keskeisenä teemana

A-klinikkasäätiön Addiktiokysely osoittaa, että 57 % suomalaisista pitää huumekysymyksiä keskeisenä teemana tulevissa alue- ja kuntavaaleissa. Lähes puolet kansasta katsoo, että nuorten huumekuolemien taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset päätökset.

Uutiset

Poliisi ja asiantuntijat varoittavat ”tipasta”

Poliisi on varoittanut Kaakkois-Suomessa liikkuvasta erittäin vaarallisesta huumausaineesta, joka tunnetaan katukielessä nimellä ”tippa”. Asiantuntijamme Jenny Kaasinen-Wickman pitää tilannetta vakavana ja muistuttaa, että aineen tarkka annostelu on mahdotonta, mikä lisää hengenvaarallisen yliannostuksen riskiä.