Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

03.06.2024 | Näkökulma

Katja Ståhl lasisesta lapsuudestaan: ”Kaikesta voi selvitä”

”Alkoholi on varjostanut tavalla tai toisella elämääni aina. Isäni kuoli viinaan, kuten myös isäpuoleni ja paras ystäväni. Olen itsekin pelännyt sairastuvani alkoholismiin”, juontaja ja toimittaja Katja Ståhl kertoo. Katja juontaa Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? -paneelimme SuomiAreenassa tiistaina 25.6.2024.

Juontaja ja toimittaja Katja Ståhl, 55, oli kolmekymppinen, kun hänellä todettiin masennus. Sairastumisen juurisyytä alettiin selvittää terapiassa, mistä alkoi purkautua odottamaton vyyhti: oli aika palata lasiseen lapsuuteen.

”Olin neuvokas ja reipas lapsi, jolla oli paljon ystäviä. Kenelläkään ei ollut aavistustakaan, millaista salaisuutta kannoin sisälläni. Pelkäsin, että jos paljastan isäni olevan alkoholisti, minua aletaan kiusata tai minut viedään vanhemmiltani. Kumpikaan tilanne ei ollut itselleni vaihtoehto, joten päätin vain kestää kaiken”, Katja kertoo.

Hän oppi peittelemään totuutta ja valehtelemaan vanhempiensa puolesta.

”Minun piti aina olla skarppina ja valppaana toimimaan eri tilanteissa, joten opin lukemaan ihmisten tunnetiloja hyvin tarkasti. Vanhempani myös matkustivat töidensä puolesta paljon, minkä vuoksi vietin pitkiäkin aikoja yksin. Sanoin aina, että kyllä minä pärjään itsekseni. Siihen luotettiin, eikä kenelläkään tullut mieleenkään muuta. Ja minähän pärjäsin, mutta sillä oli hintansa.”

”Uupumuksen ja masennuksen syyt löytyivät lasisesta lapsuudesta”

Lasinen lapsuus ja sen vaikutukset omaan identiteettiin alkoivat kirkastua Katjalle hiljalleen terapiassa. Alkuun uupumukseen ja masennukseen etsittiin syytä kuormittavasta työtilanteesta.

”Vedin ongelmieni kanssa yksin ympyrää vuosikymmeniä. Olin piilottanut isäni alkoholismin ja turvattoman lapsuuden jättämät jäljet jonnekin mieleni syövereihin. Samalla, kun piilotin häpeää ja ikäviä kokemuksiani muilta, onnistuin itsekin unohtamaan ne”, Katja kertoo.

”Minusta kasvoi ylisosiaalinen supersuorittaja. Koska vaistoan ikävän tarkasti ihmisten tunnetilat, aloin kannatella muita ja pitää tunnelmaa yllä niin töissä kuin vapaallakin. En ymmärtänyt lapsuuden kokemusteni ja ominaispiirteeni yhteyttä. Kun olisi pitänyt vetäytyä palautumaan sosiaalisesta melskeestä, tein juuri päinvastoin. Vedin itseni aivan piippuun tehdäkseni muille hyvän olon.”

Nykyään Katja osaa ottaa omaa aikaa, kun arjen sosiaaliset tilanteet kuormittavat.

”Terapiassa minulle alkoi valjeta, kuka oikeasti olen. En olekaan se joka tilaisuuden ilopilleri. Olen erakko, joka ei aina jaksa ihmisiä ja heidän tunteitaan – ja se on ihan ok. Vaikka haluaisin, en pysty kytkemään tunnelukutaitoa pois päältä. Nykyään osaan kuitenkin elää sen kanssa: annan itselleni luvan olla löysä möllykkä ja vetäydyn hevosteni seuraan. Olen oppinut laittamaan oman hyvinvointini etusijalle”, Katja sanoo.

”Alkoholi vei ystäväni ja isäni – pelkäsin sairauden periytyvän”

Katja on pelännyt alkoholismia koko elämänsä ajan – tavalla tai toisella. Kun hän sai omia lapsia, pelko riippuvuuden periytymisesti hiipi uudella tavalla mieleen.

”Minun nuoruudessani harrastuksena oli mennä baariin, eikä jumppaan. Pelkäsin, että sairastun itse alkoholiriippuvuuteen, sillä tiedostin vaaran vaanivan minua. Kun sain omia lapsia ja he tulivat teini-ikään, halusin rikkoa puhumattomuuden kulttuurin ja tolkutin heille samasta riskistä – näillä geeneillä alkoholin kanssa ei kannata pelleillä. Sekä isäni että isäpuoleni ovat kuolleet viinaan. Olen joutunut myös hautaamaan parhaan ystäväni, jonka alkoholismin tajusin vasta liian myöhään.”

Katja etsi pitkään vastausta siihen, miksi juuri hänen isänsä oli alkoholisti tai miksi hänen ystävänsä sairastui.

”Matkan varrella olen oppinut luopumaan miksi-kysymyksestä, sillä siihen ei ole vastausta. Kannattaa muistaa, että riippuvuus on sairaus, jota ihminen ei valitse. Olen opetellut antamaan isälleni anteeksi ja päästämään irti synkistä ajatusmalleista, jotka vetävät minua turhaan alas päin.”

Vertaistuki ja puhuminen auttaa: ”Sinä et ole yksin”

Vaikeista lapsuuden kokemuksista ja rakkaiden ihmisten menetyksistä selviäminen on antanut Katjalle voimaa.

”Kun on joutunut käsittelemään vaikeita asioita, nousemaan ylös ja jatkamaan matkaa, tietää selviytyvänsä mistä tahansa. Selviytymisestä on tullut supervoimani. Suhtaudun elämään niin, että kaikesta voi oppia. Esimerkiksi tunnelman kannattelu on nykyään tärkeä osa työtäni.”

Hän on tyytyväinen, että stigma niin päihderiippuvaisen ihmisen kuin läheistenkin ympärillä hälvenee. 

”Puhuminen on ollut yksi lääke stigman karkottamiseen. Vertaistuki ja jutteleminen ovat olleet ylivoimaisesti parasta apua itselleni. Olenpa sitten keskustellut terapeutin tai ystävän kanssa, pääasia on, että niistä vaikeistakin asioista oppii puhumaan. Se auttaa. Omalla tarinallani haluan kertoa, että kaikesta voi selvitä – sinä et ole yksin.” 

Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? Läheisten oikeudet ja yhteiskunnan vastuu -keskustelu SuomiAreenassa 25.6. klo 11-11:45, Porin kaupungintalon pihalla. Katja Ståhl juontaa paneelikeskustelumme, jossa ovat mukana Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes, THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo, Satakunnan hyvinvointialueen lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta ja läheistyön asiantuntijamme, tutkija Janne Takala ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

Kuka?

  • Katja Ståhl on tehnyt pitkän uran toimittajana niin radiossa, televisiossa kuin lehdissäkin.  
  • Saanut Elämäni biisi -ohjelman juontajana kaksi Venla-patsasta. Muistetaan myös muun muassa Jyrki-ohjelman juontajana, Suosikki-lehden päätoimittajana sekä Uutisvuoto-ohjelman kapteenina. 
  • Espoolainen kahden lapsen äiti ja yhden koiran sekä muutaman hevosen emäntä.  

Lue lisää

Blog
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen
Alkoholilain 10 uhkaa lapsille – Lapsiasiavaltuutettu tyrmää uudistuksen

”Uusi alkoholilaki runnotaan läpi piittaamatta asiantuntijoiden näkemyksistä, jotka todistavat kiistatta muutoksen lukuisat negatiiviset lapsivaikutukset”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo.

Blog
Taina Laajasalo
”Hallitus unohtaa alkoholipolitiikassa: Nykylapset ovat tulevaisuuden vanhempia”

”Alkoholilla on kiistatta yhteys niin nuoren kuin aikuisenkin väkivaltaisuuteen. Hallituksen alkoholipolitiikalla on suuri vaikutus siihen, millaisia vanhempia tämän päivän lapsista kasvaa”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Taina Laajasalo sanoo.

Blog
Ulla Siimes
”Hallituksen talouspolitiikka jyrää lasten ja nuorten hyvinvoinnin yli”

Hallituksen sote-järjestöjen avustusleikkaukset sysäävät vaikeassa tilanteessa olevat lapset, nuoret ja perheet hyvinvointialueiden ja kuntien valmiiksi kuormittuneille harteille.

Blog
Auli Laakso-Santavirta
”Uusi alkoholilaki on pelottava visio”

”Aikuisten alkoholin käyttö on läpi historian ollut riski lasten terveydelle ja turvallisuudelle, eikä tämä ole muuttunut vuosikymmenien aikana”, Satakunnan hyvinvointialueen lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta sanoo.

Blog
janne takala
”Päihderiippuvaisten ihmisten läheisten kärsimys on unohdettu ja kallis kansatauti”

Vanhempien juomista peitellään leimautumisen pelossa, mikä voi johtaa ylisukupolviseen puhumattomuuden kulttuuriin ja haitallisten päihdetottumusten kierteeseen.

Tapahtuma
SuomiAreena

25.06.2024 28.06.2024

SuomiAreena 2024

Tervetuloa SuomiAreenan paneeliimme Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? Yksilön oikeudet ja yhteiskunnan vastuu. Asiantuntijat keskustelevat aiheesta Katja Ståhlin johdolla ti 25.6. klo 11-11.45.

Osallistu
Lue lisää