Hyvinvointialueet – uusi alku päihde- ja mielenterveyspalveluille

Uudet sosiaali- ja terveyskeskukset vastaavat nyt päihde- ja mielenterveysongelmien hoidosta hyvinvointialueilla. Asiakkaan tulisi saada samalta luukulta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten palvelut, toteaa muutosten valmisteluun osallistunut THL:n kehittämispäällikkö Anu Vähäniemi.

Image
Anu Vähäniemi_kuvaaja Aleksi Malinen THL

Asiakas voi mennä tutulle terveysasemalle tänäkin vuonna, vaikka se muuttui vuodenvaihteessa sosiaali- ja terveyskeskukseksi. 22 uuden hyvinvointialueen – 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki – sote-keskuksissa asiakasta palvelevat samaan aikaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Tämä on mielenterveys- ja päihdepalveluille hyvä ja odotettu uudistus, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Anu Vähäniemi.

Näin hän erittelee uudistuksen keskeisiä vaikutuksia.

Suunnitelmissa yhden luukun malli

Kun asiakas tulee sosiaali- ja terveyskeskukseen, tavoitteena on arvioida hänen hoidon- ja palveluntarpeensa nopeasti ja tarjota apu yhdestä palvelupisteestä. Sillä ei saisi olla väliä, asioiko hän mielenterveys- vai päihdeasioissa. On asiakkaan etu, että ammattilaiset kartoittavat yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa hoito- ja palvelutarpeen heti prosessin alussa.

Uusien sote-keskusten voima on juuri siinä, että niissä on käytettävissä sekä sosiaali- että terveysalan ammattilaisten osaaminen. Tämä yhteistyö rikkoo vanhoja raja-aitoja. Tarkoitus on rakentaa monialaisia palveluja ja toteuttaa hoito- ja palveluprosessit yhteistyössä. Samalla on tärkeää ottaa huomioon yhteistyö päihde- ja mielenterveystyön järjestötoimijoiden kanssa, sillä ne täydentävät olennaisesti sote-ammattilaisten työtä. Myös peruspalveluissa kokemusasiantuntijoita tulisi ammattilaisten rinnalla hyödyntää entistä enemmän.

Huomiota tarpeiden tunnistamiseen

Palvelujen tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin, ja tarpeita on tarkasteltava terveyden ja kokonaisvaltaisen elämänhallinnan näkökulmasta. Tähän työhön tarvitaan sekä terveys- että sosiaalialan ammattilaisia.

Hyvinvointialueilla onkin mietitty avun tarpeen tunnistamisen ja auttamisen keinoja monipuolisesti. Tärkeää on, että mielenterveys- ja päihdepulma huomioidaan samanaikaisesti, jotta apua osataan alusta lähtien kohdentaa oikein. Esimerkiksi puheeksi ottamisen koulutuksia on järjestetty, jotta mielenterveysperusteisesti hoitoon tulevalta tai vaikkapa perhekeskuksessa asioivalta kysytään aina myös päihteiden käytöstä. Ja tarjottavan avun tulee olla vaikuttavaa. Parhaillaan alueilla pilotoidaankin perustason palveluissa tarjottavia psykososiaalisen tuen menetelmiä.

Keskeisiksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman johtotähdiksi on määritelty palvelujen saatavuutta lisäävien tavoitteiden ohella toiminnan painotus ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä tämä tarkoittaa päihdehäiriöiden ehkäisemistä ja mielenterveyden edistämistä.

Tavoitteena viikon hoitotakuu

Nopean avun tarjoaminen asiakkaalle on uudistuksen keskeinen päämäärä. Sitä vauhdittaa seitsemän päivän hoitotakuu, joka koskee myös päihde- ja mielenterveyspalveluita. Hoitotakuu tiukentuu vaiheittain, ja siirtymäkaudella 1.9.2023–31.10.2024 perusterveydenhuollon avosairaanhoitoon tulisi päästä 14 kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn määräaika tulee voimaan perusterveydenhuollossa 1.11.2024.

Jos peruspalveluissa tunnistetaan ongelmat nopeasti ja pystytään auttamaan asiakasta, erityispalveluiden paine pienenee. Näin asiakkaat ja heidän läheisensä myös kuormittuvat vähemmän eivätkä ongelmat ehdi pahentua.

Kehitteillä uusia yhteyskanavia

Asiakkaiden ei pidä säikähtää puheita palvelujen ruuhkista ja jonoista. Apua pitää hakea tarvittaessa, ja apua tulee myös saada. Jokainen hyvinvointialue järjestää palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta kaikkialla on kehitetty päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoito- ja palveluprosesseja.

Heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville asiakkaille on tärkeää rakentaa monialaisia palveluja, joten avun hakemiseen on mietitty entistä useampia keinoja. Kehitteillä on esimerkiksi matalan kynnyksen palveluita, joissa voi tutkiskella itsenäisesti tuen tarpeitaan tai saada tukea omahoito-ohjelmien avulla, esimerkkinä mielenterveystalo.fi-kokonaisuus. Digipalveluja kehitetään sekä asiakkaille että ammattilaisten keskinäiseen viestimiseen. Erilaisia chat-toimintoja ja muita etäkontakteja on tarkoitus lisätä ja ottaa laajasti käyttöön.

Työ kattaa kaikki ikäluokat

Tärkeä on myös tavoite linkittää päihde- ja mielenterveyspalvelut perhekeskusten palveluihin. Samalla mietitään, miten perheen aikuisten päihde- ja mielenterveysasiat otetaan puheeksi ja hoidetaan. Tämä huomioidaan neuvolasta lähtien. Sote-keskuksissa tämä on mahdollista, kun lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden päihde- ja mielenterveysasiat ovat saman katon alla.

Moniportaisen palvelujärjestelmän uudet käytännöt vaativat paljon pilotoimista. Hyvinvointialueilla on vireillä myös uusia palveluketjukäytäntöjä, joissa huomioidaan samanaikaisesti päihde- ja mielenterveystyö. Alueilla on pohdittu esimerkiksi sitä, kuinka käytettävissä olevien erityisosaajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää peruspalveluissa tehokkaasti. Kehitteillä on erilaisia tiimihuone- ja työnjakomalleja sekä tapoja kehittää laadukasta hoidon tarpeen arviointia.

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja -hoidon saaminen ei saisi riippua paikkakunnasta. Toki eri alueilla on jatkossakin vaihtelua, mutta tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja koko maassa. Kun mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään rinnakkain ja osana muuta palvelujärjestelmää, hoito- ja palveluprosessit vahvistavat toisiaan.

Terveystieteiden tohtori Anu Vähäniemi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kehittämispäällikkö. Hän on vastannut mielenterveys- ja päihdepalveluiden kansallisen kehittämisen koordinoinnista ja toimeenpanon tuesta hyvinvointialueille osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.
Kuva: Aleksi Malinen, THL

Missä mennään 2023 -juttusarjassamme käsittelemme päihdealan ajankohtaisia tapahtumia eri näkökulmista.

Uudet lait voimaan – näin päihde- ja riippuvuuspalvelut muuttuvat 2023

"Äänestäjät ratkaisevat, kuuluuko hoito jokaiselle"

Vuosi 2023 ratkaisee, kenestä Suomi välittää

Muokattu viimeksi 25.01.2023.