”Hallituksen talouspolitiikka jyrää lasten ja nuorten hyvinvoinnin yli”

Järjestöt ovat jo pitkään olleet merkittävä osa hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalkaa. Ne tuottavat monet lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevista matalan kynnyksen palveluista, olipa kyse tukioppilastoiminnasta, kiusaamisen ennaltaehkäisystä tai mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien sekä heidän läheistensä vertaistuesta.

Hallitus suunnittelee leikkaavansa sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä ensi vuonna 80 miljoonaa euroa. Hallituskauden loppuun eli vuoteen 2027 mennessä avustusten leikkaussumma on yhteensä 130 miljoonaa euroa. Leikkaukset aiheuttavat pitkällä aikavälillä isoja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka osuvat heikompiosaisiin lapsiin ja nuoriin.

Lasten ja nuorten ongelmat mutkistuvat apua odotellessa

Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien palveluiden painopiste tulisi kääntää korjaavasta ennaltaehkäisevään – tästä on puhuttu Suomessa jo pitkään. Ratkaisu olisi investoida hetkellisesti molempiin palveluihin samaan aikaan. Kun ennaltaehkäisevät palvelut alkavat toimia tehokkaammin, korjaavien palveluiden kustannuksissa säästetään pitkässä juoksussa. Nykyhallituksen talouspolitiikka ei mahdollista tätä kehitystä.

Otetaan esimerkiksi nuorille suunnatut chat-palvelut ja auttavat puhelimet, jotka toimivat täysin järjestöjen varassa. Chat-keskustelu ammattilaisen kanssa saattaa tuoda nuorelle akuutin avun juuri tämän päivän haasteeseen tai ahdistukseen. Leikkausten vuoksi tällaiset palvelut ruuhkautuvat tai joudutaan pahimmassa tapauksessa lopettamaan. On karmea ajatus, että lapsi tai nuori jää vaikealla hetkellä ilman ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen apua.

Me aikuiset voimme ajatella, että muutaman vuoden säästölinjan ja kitkuttelun jälkeen tulee toisenlaisiakin aikoja. Lapsen elämässä vuosi ilman kriittistä apua ja palvelua on todella pitkä aika. Päättäjät unohtavat, että palveluiden odotusajat ovat tälläkin hetkellä jo liian pitkät. Lapsen ongelmat ehtivät kasaantua ja mutkistua apua odotellessa, minkä jälkeen hätiin tarvitaan jo rajumpia palveluita – inhimillinen kärsimys ja kustannukset kasvavat.

Uusi alkoholilaki tulee kuormittamaan lastensuojelun palveluja

Oman työurani aikana lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut tärkeä asia vähintäänkin päättäjien puheissa. Nykyisen hallituksen retoriikka on erilainen, nyt lapset ja nuoret eivät tunnu mahtuvan edes juhlapuheisiin. Hallituksen talousajattelu jyrää kaiken yli: Suomella ei ole varaa ajatella lasten ja nuorten tulevaisuutta. Järjestöjen valtionavustusten leikkausten lisäksi toinen esimerkki tästä on uusi alkoholilaki.

Hallituksen suunnitelmissa ruokakauppoihin tuodaan aina vahvempia ja vahvempia juomia; seuraavaksi alkoholia saa jo tilata kotiovelle. Vanhempien päihdeongelmat ovat yksi merkittävistä taustatekijöistä lastensuojeluasiakkuuksissa. Jos alkoholilainsäädäntöä väljennetään, se kuormittaa väistämättä entisestään lastensuojelua. Tällä hetkellä noin 70 000 lasta elää perheessä, jossa toisella vanhemmista on päihdeongelma.

Virkamiehet tekevät hyvää työtä arvioidessaan yhä enemmän ja paremmin lapsivaikutuksia. Ongelma on se, että arvioilla ei tunnu olevan mitään vaikutusta päätöksiin. Vaikka alkoholilain vaikutusten on todettu olevan lapsiin ja nuoriin ainoastaan negatiivisia, hallitus ajaa sitä silti läpi.

Alkoholilainsäädännön vapauttamisessa on sekin haaste, että lakia väljennetään hiljalleen osittaisuudistuksilla. Kysynkin maamme päättäjiltä, että kuka katsoo lakiuudistusten lapsiin, perheisiin ja kansanterveyteen kohdistuvien kokonaisvaikutusten perään? Näihin olisi syytä herätä nyt, eikä vasta, kun on liian myöhäistä.

Kuka?

• Ulla Siimes on työskennellyt Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2021.  
• Siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Suomen vanhempainliitosta, jossa hän oli toiminnanjohtajana vuodesta 2014. 

• Toiminut ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtajana ja tehnyt lisäksi pitkän uran Opetusalan Ammattijärjestössä. 

Lue lisää