Haittoja vähentävä päihdetyö tuo kaduille toivoa ja turvaa

”Suomelta puuttuu pitkäjänteinen kansallinen huumetyöstrategia – tällä työllä on jo kiire. Kohtaamme yhä useammin kadulla päihderiippuvaisuuteen sairastuneita nuoria, joiden on helpompi saada huumeita kuin apua mielenterveyden haasteisiinsa”, kirjoittaa kohtaavan työn yksikön päällikkömme Annuska Dal Maso. Hänet palkittiin EPT-verkoston Vuoden kohtaajana 2024.

Mielenterveyden haasteet, taloudellinen ahdinko, päihderiippuvuus, suonensisäiset huumeet. Asunnottomuus, katkenneet perhesuhteet, menehtyneet ystävät.

Katuklinikkamme työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat päivittäin kaduilla kymmeniä avun tarpeessa olevia nuoria ja aikuisia, joiden elämä on ajautunut umpikujaan. Monet ovat pudonneet pois yhteiskunnan tarjoaman avun piiristä, eikä heillä ole voimavaroja etsiä tietä ulos ahdingosta.

Haittoja vähentävän päihdetyömme yksi suurimmista merkityksistä on luoda toivoa. Olemme rinnalla kulkijoita, jotka kannattelevat, kun kukaan muu ei sitä enää tee. Olemme taho, joka näkee ihmiset vaikeuksienkin keskellä, tuo turvaa ja yrittää pitää heidät kiinni elämässä.

Työmme on päivittäisiä tekoja: autamme ja neuvomme ihmisiä palveluiden piiriin, jaamme kaduilla ruokaa, vettä, lämpimiä vaatteita, hygieniatuotteita ja puhtaita käyttövälineitä. Apumme ei ole koskaan ehdon takana; emme pakota kadulta hoitoon raitistumaan. Työntekijöillemme kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja he auttavat, käyttivät asiakkaamme huumeita tai eivät.

Valvotut käyttötilat ja korvaushoito ennaltaehkäisevät huumekuolemia

Vuonna 2022 huumeisiin kuoli 250 ihmistä, joista suurin osa oli nelikymppisiä miehiä. Tilastoissa korostuu toinenkin ryhmä, alle 25-vuotiaat nuoret, joiden kasvava huumeiden käyttö näkyy myös Katuklinikka-työssämme Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Aiempaa useammin kadulla tulee vastaan avun ja tuen tarpeessa oleva nuori, joka tuntee olevansa yksin vailla tulevaisuutta. Valitettavan usein kuulemme, että nuoren on helpompi saada huumeita kadulta kuin apua esimerkiksi mielenterveyden haasteisiinsa – he lääkitsevät itse itseään. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan alle 25-vuotiaiden tapaturmaisten huumekuolemien taustalla on usein eri huumausaineiden sekakäyttö.

Valvotut käyttötilat ja opioidiriippuvuuden korvaushoito ovat esimerkkejä haittoja vähentävästä päihdetyöstä, joilla voidaan ennaltaehkäistä huumekuolemia. Tilassa ei jaeta huumeita, mutta sieltä saa puhtaita käyttövälineitä ja pistäminen tapahtuu terveydenhuollon ammattilaisen läsnä ollessa. Saatavilla on matalan kynnyksen apua ja neuvontaa, jota erityisesti nuoret kaipaavat kipeästi.

Haittoja vähentävään päihdetyöhön liittyy monia ennakkoluuloja ja jopa väärää tietoa.Esimerkiksi opioidiriippuvuuden korvaushoitoa saatetaan arvostella ja vastustaa. Aina ei kuitenkaan tiedetä, että kyse on lakisääteisestä, näyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, joka saattaa osalle olla käänteentekevä askel kohti päihteetöntä elämää.

Suomi tarvitsee pitkäjänteistä haittoja vähentävää huumetyötä

Yhteiskunnallisessa keskustelussa usein unohtuu, että huumeriippuvuus on sairaus, joka vaatii hoitoa aivan kuten muutkin sairaudet – ihmisillä on oikeus saada apua. Mitä ennaltaehkäisevämpää työtä teemme, sitä pienempi on inhimillinen kärsimys ja suurempi säästö esimerkiksi terveydenhuollon kuluissa.
Huumeidenkäytön lisääntyminen ja huumekuolemien kasvu on saatava vähintäänkin pysäytettyä, mutta huumepolitiikka junnaa vuodesta toiseen paikallaan. Nykyinen hallitus ei ole ottanut tilanteeseen kantaa, vaikka asiantuntijat tarjoavat suoria ratkaisuja. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli -julkaisun, jossa esitetään ja arvioidaan 12 keinoa vähentää huumekuolemia.
Olen tehnyt kohtaavaa työtä kaduilla Suomen lisäksi Englannissa, Yhdysvalloissa ja Intiassa. Mellakat, väkivalta, ryöstely – olen nähnyt myös maailmalla, mitä tapahtuu, kun ihmisiltä, joilla on muutenkin vähän, leikataan esimerkiksi sosiaalietuuksia ja viedään viimeisetkin toivon rippeet. Jos ihminen muuttuu yhteiskunnan silmissä näkymättömäksi ja arvottomaksi, hän lakkaa myös noudattamasta sääntöjä. Kun ihmisellä ei ole enää mitään menetettävää, hän voi ajautua epätoivoisiin tekoihin.
Suomella on vielä mahdollisuus muuttaa kurssia pois maailmalla nähdystä huolestuttavasta suuntauksesta, mutta tähän tarvitaan poliittista tahtoa. Meiltä puuttuu pitkäjänteinen kansallinen huumetyöstrategia – tällä työllä on jo kiire.

Annuska Dal Maso palkittiin Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston Vuoden kohtaajana syyskuussa 2024.

”“Kohderyhmänsä väsymätön ja järkkymätön puolustaja. Asiantuntemuksensa vertaansa vailla, sisukkuutensa ja periksiantamattomuutensa myös. Annuska uskaltaa rohkeasti ottaa puheeksi päihteet. Hän on myös jaksanut taistella heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden puolesta jo pitkään. Hän pitää toivoa yllä joka kohtaamisessa.”

EPT-verkoston Vuoden kohtaajan palkintoperusteet 5.9.2024

Tapahtuma