Asunnottomuuden ratkominen: vähemmän byrokratiaa, enemmän ihmisyyttä

A-klinikkasäätiön Völjyssä autetaan huumeita pistämällä käyttäviä henkilöitä asumiseen liittyvissä kriisitilanteissa. Moni huumeita käyttävä ihminen asuu itsenäisesti ja pystyy hoitamaan asumiseen liittyvät virastoasiat ja asunnon kunnossapidon. Osalla toimintakyky saattaa kuitenkin olla erittäin heikko, varsinkin jos päihderiippuvuuteen liittyy psyykkisiä, neuropsykiatrisia ja/tai traumojen aiheuttamia, päivittäiseen elämään vaikuttavia oireita. Tämä vaikuttaa asunnon hankintaan ja asumiskykyyn ja aiheuttaa toistuvia asunnon menetyksiä. Pitkään asunnottomuustyötä tehnyt Völjyn kehittämiskoordinaattori Anne Ovaska tunnistaa asunnottomuusongelmien monet ulottuvuudet. 

Millaisia haasteita asiakkaanne kohtaavat asunnon pitämisessä?
Asuminen onnistuu, kun asunnon haltija maksaa vuokransa, pitää asunnon kunnosta huolta eikä aiheuta naapurustossa häiriöitä. Nämä kaikki ovat kuitenkin myös niitä pisteitä, jotka voivat olla erittäin haastavia asiakkaillemme. 

Miten asiakkaita voidaan tukea vuokranmaksussa muutoin kuin rahallisesti?
On todella surullista, jos henkilö joutuu toistuvasti asunnottomaksi maksamattomien vuokrien tähden, vaikka asuminen muuten sujuisi. Kelan etuudet ja toimeentulotuki turvaavat vuokranmaksun, mutta asiakas ei pysty käyttämään rahaa asianmukaisesti. 

Etuuksien hakija voi ohjata asumiseen liittyvät tuet suoraan vuokranantajalle, mutta tämä on pitkälti hakijan omalla vastuulla. Jos asuminen on aiemmin kaatunut vuokranmaksuongelmiin, olisi tukea myöntävän tahon seurattava vuokranmaksua ja tartuttava välittömästi tilanteeseen, kun maksuissa ilmenee puutteita. Tämä edellyttää luottamuksellista suhdetta asiakkaaseen ja asiakkaan kokemusta siitä, että tarkoitus on ensisijaisesti auttaa eikä kontrolloida. Kontrollin ja seurannan tulisi olla yhdessä ennalta sovittuja. 

Jos henkilö kuitenkin on toistuvasti asunnoton, eikä pysty huolehtimaan esimerkiksi vuokranmaksusta, mielestäni yhteiskunnassa pitäisi olla edunvalvontaa kevyempiä keinoja ohjata asumiseen liittyvät etuudet suoraan vuokranantajalle, asumisen turvaamiseksi. 

Itsemääräämisoikeus on ensiarvoisen tärkeä periaate. Jos henkilö kuitenkin on toistuvasti asunnoton, eikä pysty huolehtimaan esimerkiksi vuokranmaksusta, mielestäni yhteiskunnassa pitäisi olla edunvalvontaa kevyempiä keinoja ohjata asumiseen liittyvät etuudet suoraan vuokranantajalle, asumisen turvaamiseksi. 

Miten tuette asiakkaita asunnon kunnossapidossa?
On ihmisiä, jotka eivät kykene hahmottamaan asunnon siivottomuutta, tavaroiden paljoutta tai korjausta vaativia kohtia asunnossa. Osa ei uskalla hakea apua näihin tilanteisiin siksi, että pelkää menettävänsä asunnon tai häpeä kodin tilasta on suuri. Jos sotepalveluiden asiayhteys kytkeytyy asunnon kuntoon tai asiakkaan maksukykyyn, tulisi asumiseen liittyvät asiat ottaa esiin matalalla kynnyksellä. Maksuihin ja kodin huolehtimiseen liittyvät asiat täytyy voida keskustella mahdollisimman luontevasti ja moralisoimatta. Kun asumiseen liittyy ongelmia, niihin pitäisi tarttua sen työntekijän, joka asiasta kuulee.

Kauhistelu ja ihmettely eivät näissä tilanteissa auta.

Monien ongelmien kanssa painivien ihmisten kodit saattavat olla erittäin huonossa kunnossa. Lattioilla voi olla mädäntynyttä ruokaa, toukkia, kärpäsiä, tukkeutuneita viemäreitä, käytettyjä injektioneuloja ja röykkiöittäin erilaista tavaraa. 

Kauhistelu ja ihmettely eivät näissä tilanteissa auta. Hihat on käärittävä asunnon asumiskuntoon saattamiseksi ja yhdessä asiakkaan kanssa on mietittävä, kuinka asuminen onnistuisi. Palvelujärjestelmän pitää tulla nopeasti vastaan, jotta riittävän tuettu asuminen järjestyy.

Image

Miten matalan kynnyksen palveluiden tulisi toimia, että ne tukisivat parhaalla tavalla asunnottomuuden uhan alla olevia asiakkaita?
Kotiin vietävien palveluiden ja muiden asiakkaan käyttämien palveluiden pitäisi olla joustavia reunoiltaan. Joustavuutta tarvitaan myös työntekijöiltä. Usein perustellaan, että jokin toiminto ei kuulu omiin työtehtäviin, mutta selkeä palveluohjaus jää tekemättä. Lopulta asiakas voi päätyä toiminnalliseen loukkuun: vaikka palveluverkosto olisi mittava, juuri hänen tilanteeseensa ei löydy apua.

Asiakas voi päätyä toiminnalliseen loukkuun: vaikka palveluverkosto olisi mittava, juuri hänen tilanteeseensa ei löydy apua.

Apua voidaan esimerkiksi tarvita luteiden toteamiseen ja hävittämiseen, muuttopakkaamiseen, raivaussiivoamiseen, pyykinpesuun, tavaroiden kuljettamiseen ja vierellä olemiseen laskujen maksussa. Asiakkaat tarvitsevat säännöllistä ja jatkuvaa yhteydenpitoa. Apua tarvitaan asioihin, joihin voi olla vaikea tarttua, vaikka saisikin taloudellista tukea asioiden hoitamiseksi. Avun tulisi olla ajatuksella vähemmän byrokratiaa – enemmän ihmisyyttä.  

Image

Miten asunnottomuutta voitaisiin ehkäistä kaupunkisuunnittelun ja asuntopolitiikan avulla?
Suurimmalla osalla suomalaisista on melko samansuuntainen ajatus kodista, miltä kodissa näyttää ja kuinka kodissa ollaan. Asuntopolitiikassa on pyritty onnistuneestikin ehkäisemään segregaatiota. Osa yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevista kokee kuitenkin jäävänsä ulkopuolisiksi liian keskiluokkaisessa ympäristössä, olevansa siellä silmätikkuja.

Tarvitaan myös asuinalueita, missä voi kokea samanarvoisuutta ympäristön ja yhteisön kanssa. Tampereella osittain puretaan ja osittain kunnostetaan yli 200 asukkaan niin kutsuttu Hipposkylän asuinalue ensi kesästä alkaen. Hipposkylällä on levottoman asuinalueen maine. Alueella asuu paljon päihderiippuvaisia ja henkilöitä, joiden asuminen itsenäisesti muualla ei ole onnistunut. 
Hipposkylän talot eivät ole nykystandardien mukaan paloturvallisia ja asuinalueella on syntynyt myös alakulttuuriin liittyviä, turvattomuutta lisääviä ilmiöitä.

Hipposkylä on kuitenkin onnistunut esimerkki siitä, kuinka yhteisöllisyys toimii asumisasioissa myös päihdeongelmaisille ihmisille. Tampereen A-killan Hipposkylässä toteuttaman tupatoiminnan ja yhteisöllisyyden rakenteet tulisi siirtää myös tuleviin asumisratkaisuihin. Pienet, 20 asukkaan ”hipposkylät” riittävine tukitoimineen voisivat olla hyvä ratkaisu ihmisille, jotka vahvalla tuella pärjäisivät itsenäisessä asumisessa pienissä yhteisöissä, mutta eivät välttämättä sopeudu osaksi muita asumisyhteisöjä.

Minkälainen häiriökäytös voi johtaa asunnottomuuteen ja miten niitä voitaisiin ehkäistä?
Huumeiden käyttö saattaa tuoda mukanaan monenlaista häiriötä kotiin. Päihteiden käyttö, hankinta, myyminen ja epäsäännöllinen elämä aiheuttavat kovaäänisyyttä, meteliä ja ympäristöä häiritsevien ”kavereiden” vierailuja. Näihin puuttuminen voi olla työntekijöille erittäin vaikeaa. Asiakassuhde olisi hyvä luoda sellaiseksi, että työntekijä uskaltaa ottaa häiriöt puheeksi ja tuoda esille jatkuvan häiriön seuraukset.

Ensimmäiseen häiriötilanteiseen pitäisi päästä heti puuttumaan. Ihanteellisessa tilanteessa häiriöt kyetään ehkäisemään jo ennen niiden syntymistä. 

Image

Mikä asunnottomuustyössä on haastavaa sitä tekevän näkökulmasta?
Työntekijät ovat usein monen tulen välissä asunnottomuustyössä. Haasteellinen asiakasryhmä, naapurusto ja palvelujärjestelmä tuovat jännitteitä työhön.

Asunnottomuustyötä tekevälle voi olla raskas kokemus, että apua tarvitsevat ihmiset eivät saa sitä, tarjottu tuki on näennäistä ja syyllistävä sormi osoittaa asiakkaan huonoon motivaatioon. Autettavien keskinäisissä suhteissa voi olla hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, mikä aiheuttaa työntekijöille eettistä stressiä. Se saattaa olla hyvin uuvuttavaa.

Työyhteisön hyvinvoinnin tukeminen ja koulutus auttavat jaksamisessa ja asiakkaiden haasteellisen käyttäytymisen ymmärtämisessä. 

Image

Asunnottomien yönä järjestetään erilaista ohjelmaa ympäri Suomen. 
Vva ry:n koordinoima Asunnottomien yö tapahtuma Helsingissä on siirretty virtuaaliseksi koronaepidemian tähden, mutta lukuisat järjestöt jalkautuvat jakamaan vaatteita, ruokaa ja muuta apua lauantaina. 
 

A-klinikkasäätiön tuottamalla videolla Riikka kertoo omasta asunnottomuuden kokemuksestaan, ilmiön moninaisuudesta ja siitä tuen tarpeesta jota asunnottomuutta kokenut tarvitsee vielä asunnon saatuaankin.