06.06.2024 | Näkökulma
Tarja Virolainen
Alkoholilain 10 uhkaa lapsille – Lapsiasiavaltuutettu tyrmää uudistuksen
”Uusi alkoholilaki runnotaan läpi piittaamatta asiantuntijoiden näkemyksistä, jotka todistavat kiistatta muutoksen lukuisat negatiiviset lapsivaikutukset”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo. Hän on puhujana Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? -paneelissamme SuomiAreenassa tiistaina 25.6.2024.
”Luottamukseni maamme päätöksentekojärjestelmään on tällä hetkellä todella heikko. Olen pitkään seurannut poliittista päätöksentekoa läheltä, enkä muista yhtä absurdia tilannetta lähihistoriasta. Kyse on harvinaisesta lakimuutoksesta, sillä asiantuntijoiden lisäksi myös osa hallituspuolueiden omista edustajista vastustaa alkoholin myynnin vapauttamista. Kukaan ei ole pystynyt esittämään yhtään lakiuudistuksen hyötyä, sillä sellaisia ei ole”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo.
Jos hallituksen esitys menee läpi, ruokakaupoista voi jatkossa ostaa 8-prosenttisia käymisteitse valmistettavia alkoholijuomia. Lisäksi lakiuudistuksen seuraavissa vaiheissa suunnitellaan viinien myyntiä ruokakaupoissa ja alkoholin kotiinkuljetusta.
”Ainoa taho, joka hallituksen rinnalla ajaa uudistusta, on kaupan ala. Kysynkin valtiolta ja kaupan alalta: toimitteko vastuullisesti, kun sivuutatte täysin lakimuutoksen selkeät haittavaikutukset lapsiin ja nuoriin?”
Pekkarinen nostaa esiin alkoholilain 10 ongelmaa, jotka osuvat erityisesti lapsiin ja nuoriin:
1. Alkoholi on myrkky, jota pitää säädellä
”Kun ajattelemme syrjäytymistä, köyhyyttä, elämänhallinnan vaikeuksia ja väkivaltaa, on alkoholi lähestulkoon aina mukana ongelmien vyyhdissä. Suomessa on suuri määrä erilaisia myrkkyjä, joita yhteiskunta säätelee aktiivisesti ja vahvasti. Esimerkiksi vahvojen lääkkeiden ja huumausaineiden kohdalla ei tarvitse edes julkisesti keskustella, myydäänkö niitä lähikaupassa vai ei. Alkoholi on aivan vastaava myrkky, joka tarvitsee sääntelyä.”
2. Iso riski syntymättömille lapsille
”Naisten alkoholinkäyttö raskausaikana on suuri riski syntymättömille lapsille, sillä alkoholi aiheuttaa merkittävän vaaran lapsen kehitykselle. Naisten alkoholinkäyttö on kuusinkertaistunut sen jälkeen, kun keskiolut vapautettiin ruokakauppoihin vuonna 1969. Tämä on ollut katastrofaalista lasten kannalta.”
3. Lasinen lapsuus on turvaton
”Tällä hetkellä noin 70 000 lasta elää perheessä, jossa toisella vanhemmista on päihdeongelma. Vanhempien haitallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa lapsille syvää turvattomuutta. Lasinen lapsuus saattaa jättää syvät traumat, joita lapsi kantaa mukanaan aikuisuuteen asti. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi kyse on yhteiskunnallemme kalliista kustannuksesta.”
Lue lisää Lasinen lapsuus -toiminnasta täältä.
4. Nuorten alkoholin saaminen helpottuu
”Saatavuuden säätely vaikuttaa nuorten alkoholinkäyttöön. Kun entistä vahvempien alkoholien myyntiverkosto laajenee Alkoista kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin, on selvää, että valvonta tulee heikkenemään ja virheiden määrä kasvamaan. Nuorten on jo tänäkin päivänä helpompi saada siideriä, olutta ja lonkeroa kuin väkevää viinaa.”
5. Uusi alkoholilaki on surullinen viesti
”Alkoholilain vapauttamisella on ehdottomasti myös symbolinen painoarvo ja viesti ihmisille. Minkälaisen ajatuksen valtio ja yhteiskunta haluaa antaa lapsille ja nuorille alkoholista nautintoaineena? Espad-tutkimus, eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteidenkäytöstä, osoittaa, että lasten ja nuorten täysraittiuden myönteinen kehitys on pysähtynyt. On riski, että vapaamman alkoholipolitiikan myötä humalanhakuisuuden ihannointi lähtee kasvamaan.”
6. YK:n lapsen oikeuksien komitealta noottia
”YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi Suomelle kesäkuussa 2023 päätelmän, jossa se suositteli valtiota huomioimaan paremmin päihteitä käyttävien perheiden lapset ja heidän asemansa. Onko uusi alkoholilaki todella Suomen tapa huomioida lasten ja nuorten hyvinvointi? Valtiolla on velvollisuus suojella lapsia ja nuoria alkoholin haitoilta ja antaa heille mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan – uusi alkoholilaki ei tue tätä.”
7. Aiempi lakiuudistus lisäsi alkoholikuolemia ja maksasairauksia
”Alkoholikuolemien ja maksasairauksien määrä on kasvanut, kun kauppaan tuotiin 4,7-prosenttisen juomien rinnalle 5,5-prosenttiset vuonna 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti osoittaa kiistatta aiemman lakiuudistuksen haitat. Nyt kauppaan tuodaan 8-prosenttista alkoholia eli juomien alkoholipitoisuus nousee 2,5 prosentilla. Alkoholia runsaasti käyttävät tulevat suurella todennäköisyydellä lisäämään juomistaan – uusi alkoholipolitiikka tekee rumaa jälkeä.”
8. Kotiinkuljetus mahdollistaa tauottoman juomisen
”Alkoholin kotiinkuljetuksen taustalla lienee viehättävä ajatus kiireisestä, ylemmän keskiluokan perheestä, joka haluaa kotiin kannettavan niin illallisen peston, fenkolin kuin ruokaan sopivan viininkin. Unohdetaan, että päihderiippuvuudesta kärsivien vanhempien perheissä kotiinkuljetus mahdollistaa tauottoman juomisen ilman, että tarvitsee edes ryhdistäytyä lähtemään lähikioskille. Ruokalähettien on mahdotonta alkaa rappukäytävässä tarkistaa alkoholin vastaanottajan ikää tai vanhempien humalatilaa. Tässä piilee myös isoja työturvallisuusriskejä ruokakuskeille.”
9. Mallia Pohjoismaista, ei Euroopasta!
”Päättäjien tulisi ottaa mallia alkoholipolitiikkaan muista Pohjoismaista, eikä Euroopasta. Suomessa on jo nyt liberaalimpi alkoholipolitiikka kuin esimerkiksi Norjassa, Islannissa ja Ruotsissa, joissa ei myydä edes keskiolutta ruokakaupassa. Islannissa alkoholia ei saa lainkaan kaupasta ja paikallisten Alkojen aukioloajat ovat suppeat. Tämä on tuottanut myös tulosta: alkoholin haittavaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin on saatu pysäytettyä.”
10. Leikkaukset osuvat lapsiin ja nuoriin
”Uudistukseen liittyy myös taloudellinen ristiriita: valtio menettää ison osan alkoholin myyntituloista. Näin hupenee myös mahdollisuus huolehtia alkoholin aiheuttamista kansanterveydellisistä haitoista. Lisäksi hallitus leikkaa sote-järjestöjen avustuksia. Säästövaikutukset muuttuvat kustannuksiksi hyvin nopeasti, jos menetämme kolmannen sektorin ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön. Tämä negatiivinen kierre iskee jälleen kaikkein pahiten lapsiin ja nuoriin.”
Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? Läheisten oikeudet ja yhteiskunnan vastuu -keskustelu SuomiAreenassa 25.6. klo 11-11:45, Porin kaupungintalon pihalla. Keskustelun juontaa Katja Ståhl ja Elina Pekkarisen lisäksi paneelissa ovat mukana Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes, THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo, Satakunnan hyvinvointialueen lastenpsykiatrian ylilääkäri Auli Laakso-Santavirta ja läheistyön asiantuntijamme, tutkija Janne Takala.
Kuka?
- Elina Pekkarinen on työskennellyt Suomen lapsiasiavaltuutettuna vuodesta 2019. Hänet valittiin tehtävään toistamiseen toukokuussa 2024.
- Elinalla on laillistetun sosiaalityöntekijän koulutus ja hänellä on pitkä kokemus ja tausta lastensuojelutyöstä. Hän on valtiotieteiden tohtori ja dosentti.
- Elina on vannonut tuomarin valan hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenenä ja ollut ratkaisemassa lastensuojelua koskevia valitus- ja päätösasioita.
Lue lisää
25.06.2024 – 28.06.2024
SuomiAreena 2024
Tervetuloa SuomiAreenan paneeliimme Loppuuko lasinen lapsuus koskaan? Yksilön oikeudet ja yhteiskunnan vastuu. Asiantuntijat keskustelevat aiheesta Katja Ståhlin johdolla ti 25.6. klo 11-11.45.
Osallistu
Tykkää, jaa