Aivodoping haastaa työelämän perusarvot

Työelämä on muuttunut entistä vaativammaksi. Tehtävät monimutkaistuvat, työpäivät venyvät, ja kilpailu osaamisesta kiihtyy. Etenkin asiantuntijatyössä korostuu jatkuva saavutettavuuden vaatimus – sähköpostien, viestipalveluiden ja palaverien keskellä odotetaan nopeita vastauksia ja jatkuvaa valmiutta reagoida. Samaan aikaan digitaalinen maailma ja some kuluttavat keskittymiskykyä. Näissä paineissa on houkutus kääntyä aivodopingin puoleen parantaakseen omaa suorituskykyään.

Lääkkeillä lisää suorituskykyä

Aivodoping viittaa lääkkeiden tai muiden aineiden käyttöön kognitiivisen suorituskyvyn parantamiseksi. Yleisimpiä ovat ADHD:n hoitoon tarkoitetut lääkkeet, kuten metyylifenidaatti ja amfetamiinin johdannaiset, sekä unihäiriöiden hoitoon käytettävä modafiniili. Käytössä on myös laittomia aineita, kuten efedriiniä ja MDMA:ta.

Aivodopingin motivaattoreina toimivat usein työelämän kiristyvät vaatimukset. Asiantuntijatyössä tätä korostaa jatkuva saavutettavuus ja suorituskeskeisyys.

Saksalaisessa tutkimuksessa jopa 10 % tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä oli valmis käyttämään kognitiota parantavia aineita. Korkean vaatimustason ammateissa, kuten terveydenhuollossa ja johtotehtävissä, aivodoping voi olla houkutteleva keino suoriutua kiireisestä arjesta ja ylläpitää tarkkaavaisuutta.

Tällä hetkellä Suomesta puuttuu tutkimustieto siitä, miten yleistä aivodopingin käyttö on.

Keskittymiskyvyn salakavalat viholliset

Työelämän paineiden rinnalla sosiaalinen media ja jatkuvat keskeytykset heikentävät keskittymiskykyä. Asiantuntijatyö, jossa ongelmanratkaisu ja luovuus ovat keskeisiä, kärsii erityisen paljon digitaalisista häiriöistä. Tämä lisää kuormitusta ja johtaa helposti uupumukseen.

Paradoksaalisesti teknologian ja somen, jotka on suunniteltu yhdistämään ihmisiä, tiedetään myös lisäävän riittämättömyyden tunteita. Paine olla jatkuvasti saavutettavissa yhdistettynä kilpailuun näkyvyydestä ruokkii suorituskeskeisyyden kierrettä, jossa aivodoping voi näyttäytyä helppona ja nopeana ratkaisuna.

Aivodopingista hetkellinen apu ja pitkäaikaiset riskit

Vaikka aivodoping voi tarjota lyhytaikaista helpotusta, sen riskit ovat merkittäviä. ADHD-lääkkeiden tai amfetamiinien johdannaisten käyttö voi aiheuttaa fyysisiä haittoja, kuten sydämen rytmihäiriöitä ja riippuvuutta, sekä mielenterveysongelmia. Lisäksi harmaan kaupan kautta hankittujen aineiden todellista koostumusta riskiä on mahdoton tietää, joka voi lisätä haittavaikutusten riskiä.

Ilmiö laittaa pohtimaan työpaikkojen kulttuuria ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Onko oikein, että työntekijöiltä vaaditaan yhä korkeampaa suorituskykyä, jos se johtaa siihen, että osa saattaa turvautua keinotekoisiin keinoihin selvitäkseen? Samalla on tärkeää miettiä, millaisia paineita tällaiset käytännöt voivat luoda niille, jotka eivät halua tai voi käyttää kognitiota parantavia aineita.

Hyvinvointia tukeva työelämä

Aivodopingin normalisoituminen ei ole vielä meillä Suomessa todellisuutta, mutta keskustelu on tärkeää jo nyt. Ilmiön yleistyminen voi pahimmillaan johtaa työympäristöihin, joissa menestys määräytyy entistä enemmän suorituskyvyn maksimoinnin eikä hyvinvoinnin perusteella. Tällaiset paineet haastavat työelämän perusperiaatteita, kuten tasapuolisuutta, työntekijöiden arvoa yksilöinä ja heidän oikeuttaan tehdä työtä ilman ulkoisia suorituspaineita.

Työpaikoilla on tärkeää edistää rakenteita, jotka tukevat työntekijöiden jaksamista ja keskittymistä. Selkeät rajat työ- ja vapaa-ajan välillä, kohtuullinen työkuorma ja mahdollisuudet palautumiseen ovat ratkaisevia hyvinvoinnin edistämisessä.

Jokaisella on oikeus työelämään, jossa ei tarvitse turvautua lääkkeisiin selviytyäkseen. Tämä vaatii tutkittua tietoa, avointa keskustelua aivodopingista, sen taustatekijöistä ja työelämän kestävämmistä toimintamalleista.

Lähteet

• Franke AG, Bagusat C, Dietz P, Hoffmann I, Simon P, Ulrich R et al.  Use of illicit and prescription drugs for cognitive or mood enhancement among surgeons. BMC Med 2013;11:102
• Baum, M., Sattler, S. & Reimann, M. Towards an understanding of how stress and resources affect the nonmedical use of prescription drugs for performance enhancement among employees. Curr Psychol 42, 4784–4801 (2023)
• Holloway, K., & Bennett, T. (2011). Prescription drug misuse among university staff and students: A survey of motives, nature and extent. Drugs: Education, Prevention and Policy, 19(2), 137–144
• Singh I, Bard I, Jackson J. Robust resilience and substantial interest: a survey of pharmacological cognitive enhancement among university students in the UK and Ireland. PLoS One. 2014 Oct 30;9(10): e105969. doi: 10.1371/journal.pone.0105969
  

Lue lisää