Koukuttaako tekoäly työelämän nopeisiin voittoihin, kysyy Hanna Saari

Kun Hanna Saari vaihtoi kymmenen vuotta sitten rahoitusalalta teknologian pariin, alan kuuma puheenaihe oli ohjelmistorobotiikka eli tietotyön automatisointi. Ajatus oli, että robotit tulevat ja hoitavat aiemmin ihmisen tekemän työn.

Jo silloin kysyttiin, mitä tapahtuu ihmistyölle, jonka teknologia vapauttaa. Mihin ihmisen aikaa käytetään, jos osa työstä automatisoituu?

Nyt sama kysymys on palannut tekoälyn myötä uudella voimalla.

Saari on seurannut teknologian murrosta läheltä. Hänen mukaansa keskustelu jää helposti siihen, miten tekoälyllä voidaan tehdä työtä nopeammin. Vähemmälle huomiolle jää se, mitä jatkuva digitaalinen läsnäolo, eri sovellusten käyttö ja tekoälyn tuottaman työn tarkistaminen tekevät ihmisen kuormalle.

A-klinikkasäätiön SuomiAreena-keskustelussa kysytään, mitä dopamiinitalous tekee luottamukselle. Paneeliin osallistuvan Saaren mukaan myös työpaikoilla ihminen voi jäädä kiinni nopeuteen, onnistumisen tunteeseen ja jatkuvaan teknologiseen valmiustilaan.

Tekoälyhuumassa työn todellinen kuorma voi jäädä piiloon

Saari huomauttaa, että puhumme paljon teknologian koukuttavuudesta vapaa-ajalla. Hänen mielestään katsetta pitäisi laajentaa myös työelämään.

Tekoälyn yleistyessä työpöydälle voi ilmestyä nopeasti suuri määrä materiaalia, jonka tekoäly on tuottanut. Se ei kuitenkaan poista ihmisen vastuuta. Jonkun on tarkistettava, arvioitava ja viimeisteltävä lopputulos.

“Liian vähän puhutaan siitä, kuinka kuormittavaa tekoälyn tarkistaminen on. Esimerkiksi tekstin tuottaminen tekoälyllä voi olla nopeaa. Työ, jonka joutuu tekemään tarkistamisen eteen, voi aiheuttaa kognitiivista kuormaa, johon ihminen ei ole valmis.”

Saaren mukaan tekoälystä ei pidä kuitenkaan tehdä pelkkää uhkaa vaan kysyä, käytetäänkö sitä viisaasti.

Tehokkuus ei saa olla ainoa mittari

Saarta häiritsee, kuinka paljon liike-elämässä puhutaan tehokkuudesta. Hänen mielestään parempi sana olisi tuottavuus.

Tehokkuus vie ajatukset helposti säästettyihin tunteihin ja euroihin.

“Mitä saamme työpäivän aikana aikaiseksi? Jos tekoäly tuottaa nopeasti asioita ja ihmiselle vapautuu aikaa, voisiko aikaa käyttää ajatustyöhön ja palautumiseen sen sijaan, että leikataan ja irtisanotaan ihmisiä?”

Saaren mukaan vaarana on, että ihminen ajetaan ensin ylikierroksille teknologian ja tekoälyn työparina. Sen jälkeen, kun tekoäly alkaa tehdä yhä suuremman osan työstä, ihminen voidaan irtisanoa valmiiksi kuormittuneena.

Tekoälykeskustelun pelottava sävy voi vaikuttaa myös luottamukseen työpaikoilla. Jos työntekijä pelkää oman työnsä puolesta, hän ei välttämättä uskalla kertoa, missä asioissa tekoälystä voisi olla aidosti hyötyä.

Viisas teknologia tarvitsee yhteisiä sääntöjä

Viime vuosina Saari on puhunut viisaasta teknologiasta. Se tarkoittaa, että teknologian käyttöä tarkastellaan kokonaisuuden, tavoitteiden ja ihmisten jaksamisen kautta.

“Missä kohtaa teknologia palvelee meitä ja missä ei? Milloin asioita voidaan ratkoa muilla tavoilla? Otetaanko työntekijöiden jaksaminen ja kuormittuminen huomioon?”

Työpaikoilla tämä tarkoittaa myös arkisia päätöksiä. Mitä sovelluksia käytetään? Missä kanavissa viestitään? Kuinka nopeasti ihmisen odotetaan olevan tavoitettavissa?

Saaren mukaan työnantaja voi linjata, millaisia keskustelukanavia organisaatiossa on ja kuinka nopeasti niissä pitää olla läsnä. Jos työntekijän pitää olla aktiivinen useassa kanavassa ja hoitaa työt niiden päälle, kokonaisuudesta voi tulla kuormittava.

Milloin vastavoima syntyy?

Saari uskoo, että teknologiaähkylle syntyy ennen pitkää vastavoima. Suuret murrokset ovat ennenkin synnyttäneet niitä.

Vastavoima ei synny yhdestä päätöksestä, vaan siitä, että ihmiset alkavat tunnistaa arjen pieniä signaaleja: jatkuva tavoitettavuus väsyttää, työpäivä täyttyy keskeytyksistä tai tekoälyn tuottaman materiaalin tarkistaminen vie enemmän energiaa kuin sen tuottaminen.

“Kuinka pitkälle voimme mennä ja minkä rajan pitää ylittyä riippuvuuksissa, kansantaloudessa ja ihmisten terveydessä ennen kuin vastavoima syntyy?”

A-klinikkasäätiö SuomiAreenassa

A-klinikkasäätiön paneeli järjestetään torstaina 25.6. klo 16.00 SuomiAreenassa Puuvillan lavalla. Keskustelun aiheena on Koukutettu yhteiskunta: mitä dopamiinitalous tekee luottamukselle?

Keskustelussa kysytään, mitä yhteiskunnan luottamukselle tapahtuu maailmassa, jossa huomio, tunne, pelko ja nopeat palkinnot muuttuvat yhä useammin liiketoiminnaksi ja politiikan käyttövoimaksi.

Panelisteina ovat Hannu Jouhki, Timo Soini, Ina Mikkola ja Hanna Saari. Tilaisuuden juontaa Nuppu Stenros.

Näkökulmia dopamiinitaloudesta

Ole mukana rakentamassa inhimillistä yhteiskuntaa