Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

04.09.2023 | Tutkimus

Tutkimus: Järjestöjen ryhmätoimintaan osallistuminen vaikuttaa myönteisesti ja monialaisesti osallistujien hyvinvointiin

Ryhmätoiminta voi olla vaikuttava tapa vahvistaa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sosiaalista osallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä heikkoon osallisuuden kokemukseen liittyvää syrjäytymisen riskiä.

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ryhmiin osallistuneiden hyvinvointi ryhmän alussa osoittautui useilla osa-alueilla heikoksi. Osallisuusindikaattorin keskiarvo oli huomattavan alhainen verrattuna suomalaiseen aikuisväestöön: joka neljännellä vastaajalla osallisuuden kokemus oli erittäin heikko. Vastaajista neljännes koki ryhmän alkaessa paljon yksinäisyyttä, neljännes yhdenvertaisuuden puutetta ja lähes puolet arvioi työkykynsä heikoksi. Mielenterveyskuntoutujat arvioivat hyvinvointinsa huonommaksi kuin päihdekuntoutujat lähes kaikilla tarkastelluilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Hyvinvoinnin kokemukset paranivat kuitenkin merkittävästi ryhmätoimintaan osallistumisen aikana.

Tulokset pohjautuvat Sari Jurvansuun, Janne Takalan ja Jouni Tourusen tutkimukseen, joka perustuu päihde- tai mielenterveysjärjestöjen ryhmätoiminnoista vuoden 2022 aikana tehtyyn kyselyyn. Vastaukset koostuvat yhdeksästä eri ryhmästä, joiden kesto vaihteli muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Ryhmiä ohjasi ammattilainen joko yksin tai yhdessä kokemusasiantuntijan tai vertaisohjaajan kanssa. Ryhmän alussa kyselylomakkeen täytti 52 vastaajaa ja ryhmän lopussa 29 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin osana A-klinikkasäätiön koordinoimaa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmaa (MIPA 2.0).

Ryhmiin osallistumisen vahvistaa toimijuutta ja sosiaalisia suhteita

Ryhmätoimintaan osallistumisella oli monia myönteisiä vaikutuksia kuntoutujien hyvinvointiin. He arvioivat osallisuutensa, työkykynsä ja elämänlaatunsa ryhmän loppuessa paremmiksi kuin ryhmän alkaessa. Eniten paranivat osallistujien kokemukset osallisuudesta ja elämänlaadusta. Yksittäisistä osa-alueista vahvistuivat erityisesti kokemus päivittäisten tekemisten merkityksellisyydestä, tunne yhteisöön kuulumista ja kokemus mahdollisuuksista vaikuttaa oman elämän kulkuun. Arviot osallisuudesta ja toimintakyvystä paranivat sitä enemmän mitä alhaisemmaksi ne oli arvioitu ryhmän alussa. Osallisuuden ja toimijuuden vahvistuminen voi ehkäistä heikkoon osallisuuden kokemukseen liittyvää syrjäytymisriskiä.

Tulokset vahvistavat aiempien kyselytutkimusten tuloksia, joiden mukaan järjestöjen toiminnasta omaan mielenterveys- tai päihdeongelmaan apua hakevat kokevat toimintaan osallistumisen parantavan tai vähintäänkin ylläpitävän hyvinvointiaan. Tulosten perusteella ryhmätoiminnan keskeisimmät vaikutukset liittyivät toimijuuden ja sosiaalisten suhteiden vahvistumiseen. Ryhmän myötä kuntoutujat olivat saaneet arkeensa merkityksellistä tekemistä, näkivät toimintansa muillekin tarpeellisena sekä kokivat toimijuutensa vahvemmaksi ja elämänkulkunsa hallittavammaksi.

Jurvansuu, S., Takala, J. & Tourunen, J.: Ryhmästä osallisuutta? Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osallisuuden sekä toiminta- ja työkyvyn muutokset ryhmätoiminnan aikana. A-klinikkasäätiö; Katsauksia ja näkökulmia 1/2023.

Lisätietoa: Tutkija Sari Jurvansuu, A-klinikkasäätiö, 046-9210804.