26.05.2023 | Tutkimus
Hyvinvointialueiden johtajat arvostavat järjestöjen toimintaa
A-klinikkasäätiön teettämän päättäjäkyselyn mukaan päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminta täydentää merkittävästi hyvinvointialueiden palveluja. Läheisten palveluissa nähtiin eniten kehitettävää.
Hyvinvointialueiden johtajat pitävät päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaa alueellaan tärkeänä. Erityisen tärkeäksi he arvioivat järjestöjen työn päihdehaittojen ehkäisyssä, mielenterveyden edistämisessä, riippuvuuksista kärsivien aseman parantamisessa ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan järjestämisessä. Johtajien mielestä päihde- ja mielenterveysjärjestöt on myös otettu varsin hyvin huomioon hyvinvointialueiden toiminnan valmistelussa, mutta he eivät kuitenkaan tunteneet järjestöjen toimintaa kovin tarkasti.
”Tiedon tuottaminen ja välittäminen järjestöjen toiminnasta hyvinvointialueille on tärkeä osa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteisen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) toimintaa. Tutkittua tietoa tarvitaan myös heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ryhmien tuen ja palvelujen tarpeesta”, toteaa A-klinikkasäätiön tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen.
Läheisten palveluissa eniten kehitettävää
Suurin osa kyselyyn osallistuneista johtajista arvioi päihde-, mielenterveys-, rahapeli- ja rikosseuraamusasiakkaiden saavan omalla alueellaan kohtuullisen hyvää palvelua. Sen sijaan heidän läheistensä, erityisesti rahapeliriippuvaisten läheisten, palvelujen arvioitiin toteutuvan heikommin.
”Mielenkiintoinen havainto oli, että MIPA 2.0 -tutkimusohjelmassa havaitut kokemukset järjestöjen toimintaan osallistuneilla läheisillä palvelujen saannin vaikeuksista ovat samanlaisia kuin kyselyyn osallistuneiden johtajien näkemykset.”
Järjestöjen toiminta tukee ja täydentää julkisia palveluja
Hyvinvointialueiden johtajat näkivät järjestöjen julkisia palveluja täydentävän roolin merkittävänä ja asiantuntemukselle on tarvetta palveluiden kehittämisessä.. Järjestöjen tarjoamat toiminnat ja palvelut tulisikin integroida hyvinvointialueiden palvelutarjottimiin ja palveluketjuihin.
Järjestöt tuovat vahvaa osaamista ja paikallistuntemusta mm. matalan kynnyksen toimintoihin, vertaistyöhön ja läheisten tukemiseen. Ne tarjoavat monille myös merkittäviä yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistumisen kanavia. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava tulevalla hallitusohjelmakaudella parlamentaarisesti muodostetun linjauksen mukaisesti.
Kantar Public toteutti A-klinikkasäätiön toimeksiannosta 13.2.-9.3.2023 päättäjäkyselyn, jonka strukturoituihin puhelinhaastatteluihin osallistui 26 johtajaa 17 hyvinvointialueelta. Vastaajat olivat hyvinvointialuejohtajia, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajia sekä lasten, nuorten ja sosiaali- ja terveyskeskusten palvelujen vastuualuejohtajia.
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA 2.0) on A-klinikkasäätiön koordinoima yhdentoista järjestön, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkinto-ohjelman yhteinen hanke, joka tutkii järjestöjen toimintaa ja vahvistaa järjestöjen välistä tutkimusyhteistyötä.
Lisätietoja
Tykkää, jaa