Vulnerability-käsitteen kiistanalaiset merkitykset – systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Tutkimuksen nimi:

Vulnerability-käsitteen kiistanalaiset merkitykset – systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

The contested concept of vulnerability – a literature review

Tekijä:

Virokannas, E. Liuski, S. Kuronen, M.

Viitteet:

Elina Virokannas, Suvi Liuski & Marjo Kuronen (2020) The contested concept of vulnerability – a literature review, European Journal of Social Work, 23:2, 327-339, DOI: 10.1080/13691457.2018.1508001

Julkaisuvuosi:

2020

Ingressi:

Haavoittuvuus-käsitteellä [eng: vulnerability] viitataan usein sosiaalitieteissä, poliittisessa keskustelussa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaalityön käytännöissä tiettyihin ihmisiin tai asiakasryhmiin. Käsitettä on kritisoitu leimaavana, välineellistävänä ja epäselvänä. Haavoittuvaisuutta harvemmin määritellään tai analysoidaan teoreettisesti.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli esittää kriittinen kirjallisuuskatsaus haavoittuvuus-käsitteen käytöstä akateemisissa, vertaisarvioiduissa, sosiaalitieteellisissä aikakauslehdissä. Keskiössä oli käsitteen kriittinen tarkastelu sosiaalityön tutkimuksen näkökulmasta.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa analysoitiin haavoittuvuuteen liitettyjä teemoja ja asioita, miten käsite liitetään sukupuoleen sekä millaista käsiteanalyysia aineiston artikkeleissa esitetään. Englanninkielinen kirjallisuuskatsaus tehtiin vertaisarvioiduissa sosiaalitieteellisissä aikakauslehdissä vuosien 2000 ja 2016 välisenä aikana.

Keskeiset tulokset

Yhteensä 86 kansainvälistä artikkelia valikoitui kirjallisuuskatsaukseen. Haavoittuviksi kohderyhmiksi määriteltiin mm. lapset ja nuoret, ikäihmiset, naiset sekä [väkivallan, rikollisuuden] uhreiksi ja erilaisiin riskiryhmiin identifioidut henkilöt. Myös ihmiset, kenen suostumuksen saantiin liittyi eettisiä kysymyksiä [esim. psykiatrisella osastolla olevat tai pakolaiset].

Johtopäätökset

Kriittisen kirjallisuuskatsauksen perusteella haavoittuvuus-käsitteestä käydään tärkeää kriittistä keskustelua, mutta vain harvoin käsitettä analysoidaan teoreettisesti tai käsitteellistetään innovatiivisesti. Sen sijaan, että sosiaalityön tutkimuksessa määriteltäisiin ihmis- tai asiakasryhmiä haavoittuviksi, tulisi kirjoittajien mukaan keskittyä haavoittavia elämäntilanteita aiheuttaviin rakenteisiin. Sosiaalityön tutkimuksessa tulisi tunnistaa ajallisia, paikallisia, relationaalisia ja rakenteellisia käsitteen käyttöön liittyvä ulottuvuuksia.

Tuloksen relevanssi:

Tutkijoiden mukaan on tärkeä huomioida kuinka hyvinvointipalvelut voivat vähentää mutta mahdollisesti myös ylläpitää haavoittuvuutta.

Viittaajan nimi:

Alix Helfer