Vankeus, yhdyskuntaseuraamukset ja eri syistä johtuvien kuolemien riski päihdehoidossa olleille potilaille – suomalaiseen rekisteriaineistoon pohjautuva 28 vuoden seuranta

Tutkimuksen nimi:

Vankeus, yhdyskuntaseuraamukset ja eri syistä johtuvien kuolemien riski päihdehoidossa olleille potilaille – suomalaiseen rekisteriaineistoon pohjautuva 28 vuoden seuranta

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Imprisonment, community sanctions and mortality by cause of death among patients with substance use disorder – a 28-year follow-up using Finnish register data

Tekijä:

Laine, R. Myrskylä, M. Kaskela, T. Pitkänen, T.

Viitteet:

Riku Laine, Mikko Myrskylä, Teemu Kaskela & Tuuli Pitkänen (2022). Imprisonment, community sanctions and mortality by cause of death among patients with substance use disorder – a 28-year follow-up using Finnish register data. Drug and Alcohol Dependence, volume 232. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2022.109327

Julkaisuvuosi:

2022

Ingressi:

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa todettiin päihdeongelmien vuoksi hoitoon hakeutuneiden ihmisten kuolemanriskin pysyvän koholla jopa kuukausia vankilasta vapautumisen jälkeen. Huolimatta buprenorfiinin asemasta väärinkäytettynä opioidina, myös Suomessa vapautumisen jälkeisten viikkojen aikana huumekuoleman riski on suuri.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vankeuden ja yhdyskuntaseuraamuksien yhteyttä päihdehoidon asiakkaiden kuolleisuuteen.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen aineistona käytettiin 10887 päihdeongelmansa vuoksi hoitoon hakeutuneen ihmisen anonymisoituja rekisteritietoja. Päihdehoitotietoja oli yhdistetty vankeus- ja yhdyskuntaseuraamus- sekä kuolintietoihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuolemanriskiä ennen rikosseuraamusta, vankeuden tai yhdyskuntapalvelun aikana ja sen jälkeen vuosina 1992-2015.

Analyysimenetelmänä käytettiin diskreettiaikaista riskimallia. Analyysissa kontrolloitiin ikä ja sosiodemografisia tekijöitä. Kuolleisuutta tarkasteltiin yleisen kuolemanriskin lisäksi huumekuolemaan liittyvän (EMCDDA:n määritelmä B) riskin sekä laajemmin ulkoisten syiden (väkivalta, itsemurhat, myrkytykset ym.) kohdalta erikseen.

Keskeiset tulokset

Kuolemanriski oli noin 2,5-kertainen ensimmäisten kahden viikon aikana vankilasta vapautumisen jälkeen ja huumekuolleisuuden riski oli 8,5-kertainen. Kuolemanriski laski, kun vapautumisesta oli kulunut aikaa, mutta se pysyi koholla vielä 12 viikon jälkeenkin. Vankeusaikana kuolemanriski oli normaalia pienempi, mutta yhdyskuntapalvelun osalta samaa ilmiötä ei havaittu. Vapautumisen jälkeisellä kuolemanriskillä ei havaittu olleen yhteyttä henkilöiden koulutustaustaan.

Johtopäätökset

Kyseessä on ensimmäinen suomalaisten päihdehoidossa olleiden ihmisten rikosseuraamuksien ja kuolemanriskin välistä yhteyttä tarkasteleva tutkimus. Tutkimuksessa käy ilmi, että myös Suomessa ongelmallisesti päihteitä käyttävillä ihmisillä on kohonnut kuolemanriski pitkään vankilasta vapautumisen jälkeen.

Ensimmäisten vapautumisen jälkeisten viikkojen aikana erityisesti huumekuolemiin liittyvä riski on suuri, vaikka Suomessa pääasiallisesti väärinkäytettynä opioidina on heroiinin sijaan vähäisemmän yliannostuspotentiaalin omaava buprenorfiini. Vankeusaikana kuolemanriski oli muita ajanjaksoja vähäisempi päihdeongelmien kanssa painiskelevan ihmisen elämässä.

Tuloksen relevanssi:

Vapautumisen lähestyessä ja välittömästi vankeuden jälkeen toteutettavassa päihdetyössä yliannostusten ehkäisy tulisi ottaa erityiseksi painopisteeksi. Riskiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi yliannostusriskin vähentämiseen liittyvän tiedon jakamisella, vankilassa matalalla kynnyksellä aloitettavalla opioidikorvaushoidolla, korvaushoidon keskeytyksettömällä jatkumisella vankeuden ja vapautumisen nivelkohdassa, tehostetulla ja välittömällä tuella vapautumisen jälkeen, sekä naloksonin jakamisella vapautuville vangeille.

Ulkoisista syistä johtuvan kuolemat olivat yleisempiä useamman vuoden vankilasta vapautumisen jälkeen, minkä vuoksi aiempi vankeustausta on hyvä ottaa huomioon päihdehoidossa. Vankeusaikana kuolemanriski oli normaali alhaisempi, mutta sama ei pätenyt yhdyskuntaseuraamuksiin.

On hyvä miettiä, voisiko yhdyskuntaseuraamuksia integroida paremmin päihdehoitojärjestelmään. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi tarjoamalla halukkaille päihdepalvelujaksoa osana yhdyskuntapalvelua ja vaihtoehtona vankeudeksi muuntamisen sijaan, kun jakso on keskeytymässä päihteidenkäytön vuoksi.

Teemat:

Haittojen vähentäminen
Huumeet
Päihteet ja tapaturmat

Viittaajan nimi:

Teemu Kaskela