Työntekijöiden näkemyksiä opioidiriippuvuuden korvaushoitolääkkeen valintaan ja apteekkijakeluun siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä

Tutkimuksen nimi:

Työntekijöiden näkemyksiä opioidiriippuvuuden korvaushoitolääkkeen valintaan ja apteekkijakeluun siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Työntekijöiden näkemyksiä opioidiriippuvuuden korvaushoitolääkkeen valintaan ja apteekkijakeluun siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä

Tekijä:

Tourunen, J. Vahter, T. Jokelainen, S. Pitkänen, T.

Viitteet:

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 59 (1): 34–47 (1/2022) https://journal.fi/sla

Julkaisuvuosi:

2022

Ingressi:

Korvaushoidon käytännöt ja lääkevalintojen perustelut vaihtelivat edelleen eri paikkakuntien välillä.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Opioidiriippuvuuden korvaushoidon potilaiden siirtyminen apteekkijakelun ja perusterveydenhuollon piiriin ei ole toteutunut viimeisimmän korvaushoitoasetuksen (33/2008) tavoitteiden mukaisesti. Tutkimuksen tavoittena on tarkastella korvaushoidon työntekijöiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat korvaushoitolääkkeen valintaan ja potilaan mahdollisuuteen siirtyä apteekkijakeluun.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus perustuu korvaushoitoyksiköiden työntekijöiden yksilö- ja ryhmähaastattelujen (N=40) ja työntekijöille suunnatun kyselyn (N=88) avovastausten teemakohtaisiin aineistolähtöisiin sisällönanalyyseihin.

Keskeiset tulokset

Työntekijöiden näkemysten perusteella korvaushoidon käytännöt ja lääkevalintojen perustelut vaihtelivat eri paikkakuntien välillä. Buprenorfiinia käytettiin yleensä korvaavana lääkkeenä kuntouttavassa ja metadonia haittoja vähentävässä korvaushoidossa, mutta näkemykset buprenorfiinin ja metadonin hyödyistä ja haitoista suhteessa toisiinsa ja eri potilasryhmiin vaihtelivat. Työntekijöiden mukaan metadonin käytön yleistymiseen korvaushoidossa on voinut vaikuttaa sen alhaisempi hinta.

Apteekkijakeluun siirtymisestä oli myönteisiä kokemuksia: se voi vahvistaa potilaan vastuunottoa omasta kuntoutumisestaan, vähentää hoitoon liittyvää stigmaa ja normalisoida hoitoa tavalliseksi sairaudenhoidoksi. Korvaushoitolääkkeen omavastuuosuus, jatkohoitopaikkojen vähyys, hoitoyksikön vaihtumiseen liittyvät tekijät sekä oheiskäytön jatkuminen ovat kuitenkin estäneet potilaiden siirtymisiä apteekkijakeluun.

Johtopäätökset

Työntekijät kaipaavat työnsä tueksi valtakunnallisia hoitolinjauksia, mutta korostavat myös yksilöllisen hoidon merkitystä. Hoidon toteutuksessa tarvittaisiin edelleen yhtenäisempää näkemystä hoidon tavoitteista ja periaatteista. Hoidon kehittäminen osana laajempaa hoito- ja kuntoutusjärjestelmää vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden suunnitelmallisempaa yhteistyötä. Uusi pistettävä pitkävaikutteinen lääke voi vähentää merkittävästi apteekkijakelun tarvetta.

Tuloksen relevanssi:

Käytäntöjen vaihtelu on ongelmallista päihderiippuvaisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Korvaushoitoa tarvitsevat voivat olla eriarvoisessa asemassa, jos hoitolinjaukset vaihtelevat tai tarjolla on vain yhdenlaista hoitomallia. Valtakunnallisten ohjeiden tulisi taata kaikkien käypä hoito -suositusten mukaisten hoitovaihtoehtojen käyttö koko maassa.

Teemat:

Haittojen vähentäminen
Huumeet
Kuntoutus

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen