Tulkinnat ja palaute avainasemassa motivoivassa haastattelussa

Tutkimuksen nimi:

Tulkinnat ja palaute avainasemassa motivoivassa haastattelussa

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

A Peircean analysis of counselors' interpretations and clients' responses in motivational interviewing sessions

Tekijä:

Sarpavaara, H.

Viitteet:

Social Semiotics, 23:1, 67-82

Julkaisuvuosi:

2013

Ingressi:

Suomalainen tutkimus osoittaa alustavasti, että motivoivissa haastatteluissa ohjaajan onnistuneet tulkinnat vastaajan tilanteesta ovat kuntoutumisen kannalta ratkaisevassa asemassa.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimus luo katsauksen motivoivan haastattelun ohjaaja ja asiakas -suhteeseen. Tutkimus keskittyy siihen, kuinka, millä keinoin ja miten tehokkaasti ohjaaja pystyy vaikuttamaan asiakkaan muutoshaluun ja sitä tukevaan ajatteluun. Tutkimuksen tavoitteet olivat: 1. Millaisia tulkintoja ohjaaja teki haastateltavien muutospuheista ja miten tulkinnat rakentuivat 2. Kuinka haastateltava vastasi vastaajan tekemään tulkintaan 3. Oliko ohjaajan tekemillä tulkinnoilla ja haastateltavan vastauksilla merkitystä hoidon lopputulokseen?

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen aineistona käytettiin yhdyskuntapalvelua tai ehdonalaista suorittavien päihderiippuvaisten kuntoutustoimintaan liittyviä ohjaaja-asiakas -haastatteluja. Haastatteluparien aineisto koostui 20 tapauksen haastattelujen videoinneista sekä pöytäkirjoista. Tapaukset olivat osa Rikosseuraamuslaitoksen kuntouttavaa toimintaa, jossa oli hyödynnetty MI-haastattelusta johdettua ruotsalaista BSF-haastattelua (Beteende-Samtal-Förändring = Käytös-Haastattelu-Muutos), joka oli kehitetty eritysesti ehdonalaisvalvontaa silmällä pitäen rikolliseen ja päihdeongelmaiseen käytökseen. Kaikilla haastatteluun osallistuneilla asiakkailla oli joko alkoholin tai huumeiden väärinkäyttöongelma. Haastateltavien päihteidenkäyttöä kartoitettiin 6 ja 12 kuukautta kuntoutuksen jälkeen.

Sarpavaraa hyödyntää tutkimuksessaan Charles S. Peircen semioottista merkkiteoriaa tutkiessaan ohjaajien tekemiä tulkintoja haastattelutilanteissa. Olennaista on, kuinka ohjaaja tulkitsee asiakkaan antaman vastauksen sisältöä. Ohjaajan vastaaminen (reflektio) luokitellaan kolmeen luokkaan: rheme (ohjaaja toisti lähinnä sen, mitä vastaaja oli jo todennut), dicent (ehdotettiin erilaisia toimintatapoja joko yleisesti tai, mikä näyttäytyi vastaajan sen hetkisen tilanteen valossa mahdolliselta – olivat luonteeltaan kannustavia) ja argument. Argument -luokka jakautuu vielä kolmeen kategoriaan, sen mukaan kuinka ohjaaja onnistuu päättelemään haastateltavan toimintamalleja ja luo ehdotuksia näiden pohjalta. Vastauksen perusteella hän saattoi esimerkiksi a) poimia ne tekijät, jotka vaikuttivat väärinkäyttöön b) huomata tilanteen, jossa asiakas oli toiminut ennakko-oletusten vastaisesti esimerkiksi olemalla päihteittä tai c) päätellä vastauksesta yleisesti mihin suuntaan tulisi mennä tai oltaisiin menossa. Eri tulkintojen tehoa hoidon tehokkuuteen tutkittiin ristiintaulukoinneilla.

Keskeiset tulokset

Asiakkaiden myönteinen suhtautuminen ohjaajan tulkintoihin vaikutti positiivisesti kuntoutumiseen ja positiivisten toimintamallien omaksumiseen. Merkkiluokkien kannalta ajateltuna huomattiin, että varsinkin argument-luokan tulkinnoilla oli hoidon kannalta myönteisin merkitys. Toiseksi paras teho oli dicent ja argument -yhdistelmillä ja heikoin rheme-luokalla. 20 vastaajasta 13 ylsi tavoitteeseen 12 kuukauden seurannan aikana.

Johtopäätökset

Argument-luokan tulkinnat takaavat parhaat tulokset. Tämä johtuu tutkimuksen valossa siitä, että vastauksista tehtävillä oikeilla päätelmillä pystytään vaikuttamaan parhaiten asiakkaan myönteisen ajattelun kehittämiseen. Päättelyt tekevät vastaajalle näkyväksi asioita, mitä hän ei ole kenties aikaisemmin huomannut itsessään tai toiminnassaan. Verrattuna dicent-luokkaan, joka tarjoaa lähinnä ehdotuksia muutokselle, argument on suorempi, henkilökohtaisempi ja tulosten valossa tehokkaampi keino vaikuttaa myönteisen ajattelun kehitykseen. Samalla se on myös haastavin ja vaatii ohjaajalta harkintaa sekä tarkkanäköisyyttä. Tämän tutkimuksen tulosten kannalta Sarpavaarankin myöntämä ongelma on se, että otos on ollut varsin pieni ja hoidon lopputuloksiin on voinut vaikuttaa muutkin seikat.

Tuloksen relevanssi:

Ohjaajan reflektointikyky on avainasemassa motivoivan haastattelun onnistumisessa. Tutkimuksen valossa asiakkaan vastauksista tehdyt suorat päätelmät ja oikeanlainen palaute takaavat paremman hoidollisen lopputuloksen. Samalla ohjaajalta vaaditaan enemmän, jotta asiakkaan vastauksista löydetään kehityksen kannalta olennaiset asiat, joiden pohjalta annettava palaute kohdistuisi tavalla, joka kehittäisi asiakkaan positiivista ajattelukulkua. Tulos auttaa kehittämään päihdetyössä käytettyä MI-haastattelua ja motivoi ohjaajia/haastattelijoita kehittymään paremmiksi kuntouttajiksi.

Teemat:

Alkoholi
Haittojen vähentäminen
Huumeet

Viittaajan nimi:

Misha Henriksson