Ota yhteyttä
Tekstikoko Font size smaller Font size normal Font size bigger

28.03.2023 | Research summary

Sosiaalisen median ja muun digiteknologian käytön yhteys päihteiden käyttöön yhdysvaltalaisilla nuorilla

Tutkimuksen nimi:

Sosiaalisen median ja muun digiteknologian käytön yhteys päihteiden käyttöön yhdysvaltalaisilla nuorilla

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Associations between digital technology and substance use among U.S. adolescents: Results from the 2018 Monitoring the Future survey

Tekijä:

Kaur, N. Rutherford, C. Martins, S. Keyes, K.

Viitteet:

Kaur, N., Rutherford, C. G., Martins, S. S., & Keyes, K. M. (2020). Associations between digital technology and substance use among US adolescents: Results from the 2018 Monitoring the Future Survey. Drug and Alcohol Dependence, 108124. https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2020.108124

Julkaisuvuosi:

2020

Ingressi:

Sosiaaliset verkostot ovat päihteidenkäyttöön vaikuttava keskeinen tekijä. Somen ja pikaviestinten käyttö ovat vain nykyaikaisia tapoja olla yhteydessä muihin ihmisiin, mutta niiden ei havaittu olevan syynä kasvaneeseen päihteiden käyttöön. Videoiden katsomisen ja pelien pelaamisen ei havaittu olevan yhteydessä päihteiden kulutukseen.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida eri medioiden ja päihteiden käytön yhteyttä hyödyntämällä yhdysvaltalaisen nuorisotutkimuksen (Monitoring the Future) tuloksia vuodelta 2018. Tutkimukseen vastasi yhteensä 44 482 nuorta ikävuosilta 13–18. Päihteistä tutkittiin alkoholin, kannabiksen ja sähkötupakan käyttöä. Median käytössä tutkijat keskittyivät etenkin median viihdekäyttöön, kuten yhteydenpitoon, sosiaaliseen mediaan, pelaamiseen ja videoiden katseluun.

Tutkimuksen toteutus

Nuorisotutkimus toteutettiin yli 400 koulussa tehtynä kyselynä. Samassa kyselyssä kysyttiin nuorilta heidän käytökseensä, vanhempien kontrolliin ja sosiodemografisiin tietoihin liittyviä tarkentavia kysymyksiä, joita käytettiin taustamuuttujina.

Sähkötupakan käyttö eroteltiin sen mukaan, käytettiinkö laitteessa makunesteitä, kannabista vai nikotiinia sisältävää nestettä. Alkoholinkäytöstä tutkittiin erikseen raskasta kertajuomista (yli 5 annosta) viimeisen kahden viikon aikana. Kaikista päihteistä kysyttiin kulutuskertojen lukumäärää edeltävän 30 päivän aikana.

Tilastollisissa analyyseissä hyödynnettiin Poisson-regressiota.

Keskeiset tulokset

Tutkimuksessa havaittiin, että vuorovaikutuksellisten medioiden (esim. pikaviestimet ja muu sosiaalinen media) käyttö oli yhteydessä kasvaneeseen alkoholin, kannabiksen ja sähkötupakan käyttöön. Videoiden katselun ja pelaamisen, jotka eivät vaadi vuorovaikutusta, ei havaittu olevan yhtä vahvassa yhteydessä päihteiden käyttöön.

Kun malleissa otettiin vanhempien kontrolli ja nuoren käytös (esim. elämyshakuisuus tai itsetunto) huomioon, havaittiin pääosin samanlaiset tulokset.

Johtopäätökset

Sosiaalinen vuorovaikutus ja sen helppous on yksi nuorten päihteidenkäyttöä tukeva tekijä. Tutkijoiden mukaan sosiaalisen median välittämä mainonta ja päihdemyönteiset normit eivät ole niin keskeisessä asemassa päihteidenkäytön kehityksessä kuin vuorovaikutus vertaisten kanssa yleensä. Toisin sanoen sosiaalisen median itsessään ei havaittu olevan riskitekijä päihteiden käyttöön.

Tuloksen relevanssi:

Tutkijat eivät pystyneet tutkimuksessaan tunnistamaan päihteidenkäytön muutokseen johtavaa mekanismia: he eivät voineet suoraan osoittaa käytön kasvun johtuvan päihdemyönteisestä sisällöstä joko muilta nuorilta tai mainostajilta. Tutkimuksen tulosten tulkinnassa on otettava lisäksi huomioon, että päihteidenkäytön muutosta verrattiin niihin nuoriin, jotka eivät käyttäneet kyseistä mediaa ollenkaan, eli jotka eivät esimerkiksi käyttäneet sosiaalista mediaa tai pikaviestimiä. Päihdetyön kannalta tulokset kertovat kuitenkin sen, että videopelien pelaamisella ja videoiden suoratoistopalveluiden käytöllä ei ole haitallisia vaikutuksia päihteiden käyttöön. Ne joko eivät suoraan tue vuorovaikutteisuutta tai niissä on vähemmän päihdemyönteistä sisältöä. Erityisesti sähkösavukkeiden osalta muualla julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa todetaan suomenkielistä mainontaa ja muuta sisältöä olevan vielä varsin vähän (Mäkelä, S. A. (2020, SLA); https://doi.org/10.23990/sa.78015).

Teemat:

Alkoholi
Huumeet
Nuoret
Tupakka

Viittaajan nimi:

Riku Laine