Saavatko erityistä tukea tarvitsevat päihteitä käyttävät sosiaalityön asiakkaat tarvitsemiaan palveluita?

Tutkimuksen nimi:

Saavatko erityistä tukea tarvitsevat päihteitä käyttävät sosiaalityön asiakkaat tarvitsemiaan palveluita?

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Erityistä tukea tarvitsevat päihteitä ongelmallisesti käyttävät asiakkaat sosiaalityöntekijöiden tulkinnoissa.

Tekijä:

Kuusisto, K. Ekqvist, E. Puha, L.

Viitteet:

Yhteiskuntapolitiikka 86 (4): 419-430.

Julkaisuvuosi:

2021

Ingressi:

Erityistä tukea tarvitsevat tunnistetaan sosiaalityössä hyvin, mutta tunnistaminen ei välttämättä johda tarvittaviin palveluihin.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia sosiaalityöntekijöiden tulkintoja siitä, milloin päihteitä ongelmallisesti käyttävä asiakas nähdään Sosiaalihuoltolain (3 §) mukaisesti erityistä tukea tarvitsevana. Lisäksi tutkitaan sitä, mitä tunnistamisesta on sosiaalityöntekijöiden kokemuksen mukaan seurannut: onko sosiaalihuoltolain mahdollistamia toimenpiteitä otettu käyttöön.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastasi viidestä maakunnasta eri puolilta Suomea 164 kuntien sosiaalityöntekijää, joista 144 sosiaalityöntekijän vastaukset muodostivat lopullisen tutkimusaineiston. Aineistoa analysointiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Vastaajat olivat pääasiassa naisia (87 %), keskimäärin 45,5-vuotiaita ja työskennelleet sosiaalityössä keskimäärin 15 vuotta.

Keskeiset tulokset

Valtaosa vastaajista (85 %) tunnisti päihteitä käyttävistä asiakkaistaan erityistä tukea tarvitsevia, joilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada palveluita. Sosiaalityöntekijöiden mielestä erityistä tukea tarvitseva päihteitä käyttävä asiakas tarvitsee moniammatillista tukea, koska hänen tilanteessaan yhdistyvät terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät haasteet, syrjäytymisen riski, erilaiset sosiaaliset ongelmat sekä heikentynyt kyky huolehtia itsestään ja asioistaan. 43 % vastaajista arvioi tunnistamisen myös mahdollistaneen asiakkaan paremman tukemisen, 35 %:n mielestä mahdollisuudet tukeen eivät kuitenkaan olleet lisääntyneet.

Sosiaalityöntekijöiden mielestä parhaiten Sosiaalihuoltolain keinovalikoimasta olivat toteutuneet sosiaalityöntekijän toimiminen omatyöntekijänä (49 %) ja päätöstentekijänä (46 %). 74 % oli kuitenkin sitä mieltä, ettei viranomaisten yhteistyö ollut parantunut ja 94 % sitä mieltä, ettei päihteitä käyttävien asiakkaiden palvelujen saanti ollut parantunut.

Johtopäätökset

Erityistä tukea tarvitsevia päihteitä käyttäviä asiakkaita tunnistetaan sosiaalityössä hyvin. Sosiaalihuoltolain tarjoamia keinoja parantaa päihteitä käyttävien asiakkaiden asemaa ja palveluja ei kuitenkaan ole otettu täysimääräisesti käyttöön. Keinoja ei ole osattu tai resurssipulassa pystytty tai haluttu ottaa käytännöiksi.

Vaikuttaa myös siltä, että erityisen tuen tarve voi syntyä tai vaikeutua myös palvelurakenteesta itsestään johtuvista syistä kuten palvelujen joustamattomuudesta, verkostoissa olevista puutteista, organisaatiorakenteista tai moniammatillisen yhteistyön rajanvedoista.

On huolestuttavaa, ettei vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki ole parantanut erityistä tukea tarvitsevien päihteitä käyttävien palvelujen saantia, hyvinvoinnin seuraamista ja palvelujen kehittämistä.

Tuloksen relevanssi:

Päihteitä ongelmallisesti käyttävät on Sosiaalihuoltolaissa nimetty yhdeksi keskeiseksi asiakasryhmäksi. Päihdeasiakkaiden psyykkiseen ja somaattiseen terveyteen, moniammatilliseen tukeen ja tarpeellisten palvelujen saamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Teemat:

Alkoholi
Huumeet
Kuntoutus
Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen