Riippuvuuksista toipumisen todennäköisyys ja sitä ennakoivat tekijät

Tutkimuksen nimi:

Riippuvuuksista toipumisen todennäköisyys ja sitä ennakoivat tekijät

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Probability and predictors of remission from life-time nicotine, alcohol, cannabis or cocaine dependence: results from the National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions.

Tekijä:

Quintero, C. Hasin, D. Cobos, J.

Viitteet:

Addiction: 2011, 106 (3), s. 657-669.

Julkaisuvuosi:

2011

Ingressi:

Suuri osa päihderiippuvaisista toipuu jossakin elämänsä vaiheessa – enemmistö ilman päihdehoitoa.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Arvioida eri riippuvuuksista toipumisen (remissio) todennäköisyyttä ja määritellä toipumista ennakoivia tekijöitä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus perustuu USA:ssa vuosina 2000-2001 toteutettuun kansalliseen väestökyselyyn, johon haastateltiin 43.093 henkilöä. Strukturoiduissa diagnostisissa haastatteluissa 6937:lla todettiin nikotiini-, 4781:lla alkoholi-, 530:lla kannabis- ja 408:lla kokaiiniriippuvuus. Elämänaikainen riippuvuus määriteltiin DSM-IV:n kriteerien mukaisesti. Ikä, jolloin riippuvuuskriteerit olivat täyttyneet ensimmäistä kertaa, määriteltiin riippuvuuden alkamisen ajankohdaksi (onset). Oireeton vaihe (remissio) määriteltiin alkaneeksi, kun riippuvuuden kriteerit eivät olleet täyttyneet viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Keskeiset tulokset

Kymmenen vuotta riippuvuuden alkamisen jälkeen 18 % nikotiini-, 37 % alkoholi-, 66 % kannabis- ja 76 % kokaiiniriippuvaisista oli oireettomia (remissio). Puolet kohderyhmistä oli oireettomia kokaiiniriippuvuudessa 5 vuoden, kannabisriippuvuudessa 6 vuoden, alkoholiriippuvuudessa 14 vuoden ja nikotiiniriippuvuudessa 26 vuoden jälkeen. Vain harvat olivat käyttäneet hoitopalveluita: 2/3 toipuneista ei ollut osallistunut mihinkään päihdehoitoon.

Miesten toipuminen erityisesti kannabis- ja kokaiiniriippuvuudesta oli epätodennäköisempää kuin naisten. Mustien toipuminen nikotiini- ja kokaiiniriippuvuudesta oli epätodennäköisempää kuin valkoisten. 80 %:lla nikotiini- ja alkoholiriippuvaisista ja lähes kaikilla kannabis- ja kokaiiniriippuvaisilla oli todettu jossakin elämänvaiheessa myös muu psykiatrinen häiriö (mukaan lukien käyttäytymis- tai persoonallisuushäiriö). Samanaikainen persoonallisuushäiriö vähensi kannabis- ja alkoholiriippuvuudesta toipumisen todennäköisyyttä.

Johtopäätökset

Suuri osa päihderiippuvaisista toipuu (remissio) jossakin elämänsä vaiheessa. Kannabis- ja kokaiiniriippuvuudesta toipuminen näyttäisi tapahtuvan nopeammin kuin alkoholi- ja nikotiiniriippuvuudesta toipuminen. Mustaihoisten alhaisemmat remissiotodennäköisyydet liittyivät valkoihoisia heikompaan yhteiskunnalliseen asemaan, suurempiin sosiaalisiin ja psykologisiin ongelmiin ja useimpiin samanaikaisiin riippuvuuksiin.

Tutkimuksen rajoitusten vuoksi tuloksiin tulee suhtautua kuitenkin varauksella, kun otetaan huomioon päihderiippuvuuden usein epäsäännöllinen luonne sekä retkahdusten ja oireettomien kausien vuorottelu. Tutkimustietoa ei ollut mm. elämänaikaisten oireettomien vaiheiden määrästä ja kestosta, vaan tarkastelu keskittyi ainoastaan viimeisimpään remissiovaiheeseen.

Tuloksen relevanssi:

Tulosten perusteella tarvitaan integroituja hoitopalveluja samanaikaisista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville.

Teemat:

Alkoholi
Huumeet
Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen