Rekisteritutkimus hoidon vaikuttavuudesta ja alkoholiehtoisista terveydenhuollon käynneistä alkoholiongelman yhteydessä

Tutkimuksen nimi:

Rekisteritutkimus hoidon vaikuttavuudesta ja alkoholiehtoisista terveydenhuollon käynneistä alkoholiongelman yhteydessä

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Care outcomes and alcohol-related treatment utilisation profiles of patients with alcohol-use disorder: A prospective cohort study using electronic health records

Tekijä:

Rautiainen, E. Ryynänen, O. Laatikainen, T.

Viitteet:

Rautiainen, E., Ryynänen, O.-P., & Laatikainen, T. (2018). Care outcomes and alcohol-related treatment utilisation profiles of patients with alcohol-use disorder: A prospective cohort study using electronic health records. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 35(5), 329–343. https://doi.org/10.1177/1455072518783972

Julkaisuvuosi:

2018

Ingressi:

Tutkimuksessa seurattiin potilaita 5 vuotta. Seuranta-ajan aikana kuolleilla oli vähemmän käyntejä sekä päihdehoidossa että mielenterveyden palveluissa. Lisäksi myös muita terveyshaittoja ja korkeampi kuolleisuus havaittiin koko kohortissa.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alkoholiin liittyvien terveyspalveluiden käyntien vaikutusta alkoholiongelmasta toipumisen sekä kuoleman todennäköisyyteen. Lisäksi tutkijat halusivat muodostaa palveluiden käyttöprofiilit potilaille, joilla oli alkoholiin liittyviä käyntejä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseen valittiin työikäisiä (18–65-vuotiaita) pohjoiskarjalaisia, joille oli merkitty potilastietoihin alkoholiin liittyvä käynti vuonna 2011 tai 2012. Näistä henkilöistä otettiin 396 potilaan satunnaisotos, jota seurattiin tammikuusta 2011 joulukuuhun 2016. Tutkijat hakivat toimeentulotukea koskevat tiedot sosiaalipalveluiden kunnallisista asiakastietokannoista. Alkoholiongelmasta toipuminen määriteltiin seuranta-ajan loppuun kestäneenä raittius- tai hallitun käytön jaksona. Analyyseissä käytettiin ristiintaulukointia ja muita tilastollisia perusmenetelmiä.

Keskeiset tulokset

Tutkimuksessa havaittiin, että alkoholiongelmasta toipuneiden joukossa useimmilla oli käyntejä joko erikoistuneessa päihdehoidossa tai mielenterveyden palveluissa. Seuranta-aikana kuolleiden joukossa enemmistöllä ei ollut ollut kontaktia erikoistuneeseen päihdehoitoon.

Johtopäätökset

Tutkimukseen valikoitui pääasiassa potilaita, joilla oli alkoholiongelman vaikeimpia muotoja. Syynä saattaa olla se, että diagnoosi alkoholiongelmasta annetaan vasta tilanteen kehityttyä. Tutkijat havaitsivat myös ongelmia siinä, että vaikka potilailla oli alkoholiongelman vaikeampia muotoja, pysyväisdiagnooseja oli annettu vähän ja päihdehoitoa oli hyödynnetty niukasti, viitaten mahdollisesti hoidon vaikuttavuuden ongelmiin.

Tuloksen relevanssi:

Kuten artikkelissakin todetaan, palveluntarjoajia tulisi kouluttaa tunnistamaan ja hoitamaan päihdeongelmia jo aikaisemmassa vaiheessa, esimerkiksi hyödyntäen AUDIT-testin kolmea ensimmäistä kysymystä. Hoitotyössä oikeiden palveluiden pariin ohjaamisella voidaan alentaa kuolleisuutta ja saavuttaa myös säästöjä.

Teemat:

Alkoholi
Haittojen vähentäminen
Kuntoutus
Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Riku Laine