Psykologiset stressitekijät, jotka vaikuttavat alkoholin käytön lisääntymiseen koronakriisin aikana: kansallinen pitkittäistutkimus työntekijöistä Suomessa

Tutkimuksen nimi:

Psykologiset stressitekijät, jotka vaikuttavat alkoholin käytön lisääntymiseen koronakriisin aikana: kansallinen pitkittäistutkimus työntekijöistä Suomessa

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Psychological Stressors Predicting Increased Drinking During the COVID-19 Crisis: A Longitudinal National Survey Study of Workers in Finland

Tekijä:

Oksanen, A. Savolainen, I. Savela, N. Oksa, R.

Viitteet:

Alcohol and Alcoholism, 56 (3), 299-306. https://doi.org/10.1093/alcalc/agaa124

Julkaisuvuosi:

2020

Ingressi:

Uuden koronaviruksen puhkeamisen aiheuttama maailmanlaajuinen kriisi on lisännyt etätyötä nopeasti monessa maassa vuonna 2020. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa psykologisia stressitekijöitä, jotka ennakoivat alkoholin lisääntyneen käytön riskejä koronakriisin aikana. Lisäksi analysoitiin vastaajien yksilöllisiä ja sosiodemografisia eroja.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa psykologisia stressitekijöitä, jotka ennakoivat alkoholin lisääntyneen käytön riskejä poikkeustilan aikana.

Tutkimuksen toteutus

Kansallisesti edustava otos suomalaisista työntekijöistä (n=1308) kerättiin ennen koronapandemian puhkeamista syys-lokakuussa 2019. Vastaajista 82,02 % osallistui maalis-huhtikuussa 2020 toteutettuun seurantakyselyyn. Tulosmuuttujana oli lisääntynyt juominen, jota mitattiin AUDIT-C-kyselyllä ennen koronakriisiä ja sen aikana. Ennen kriisiä mitattuina ennustavina muuttujina käytettiin työpaikalla verkkokiusaamisen uhriksi joutumista, ahdistusta, loppuun palamista ja työilmapiiriä. Lisäksi tarkasteltiin vastaajien yksilöllisiä sosiodemografisia taustatietoja, kuten ammattitaustaa.

Keskeiset tulokset

Neljäsosa tutkimukseen osallistuneista suomalaisista työntekijöistä (25,37 %) ilmoitti alkoholin käyttönsä lisääntyneen koronakriisin aikana. Verkkokiusaamisen uhriksi joutuminen työpaikalla ja ahdistus ennen kriisiä ennustivat alkoholin lisääntymistä kriisin aikana. Alkoholin kulutustaan vähensivät suurella todennäköisyydellä persoonallisuuspiirteiltään tunnolliset työntekijät sekä koulutus-, terveys- ja hyvinvointialoilla työskentelevät, kun taas alkoholin lisääntyminen oli yleisintä alle 30-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa.

Johtopäätökset

Psykologiset stressitekijät ovat riskitekijöitä alkoholin lisääntyneelle kulutukselle koronakriisin kaltaisissa poikkeusaikoina. Verkkokiusaamisen uhriksi joutuminen työpaikalla ja ahdistus todettiin myös merkittäviksi riskitekijöiksi.

Tuloksen relevanssi:

Ennaltaehkäisevää työtä tulisi tehdä työpaikoilla, erityisesti jos alkoholia käytetään selviytymiskeinoina koettelevissa elämäntilanteissa, kuten työpaikkakiusaamisen ja ahdistuksen ilmetessä.

Teemat:

Alkoholi
Haittojen vähentäminen
Mielenterveys

Viittaajan nimi:

Alix Helfer