Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery

Tutkimuksen nimi:

Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery

Tekijä:

Heiskanen, M.

Viitteet:

Publications of the Faculty of Social Sciences, 2017 (64), http://hdl.handle.net/10138/228528

Julkaisuvuosi:

2017

Ingressi:

Rahapeliongelma on pelaajan arjessa usein voimakkaasti myös taloudellinen ongelma. Raha ottaa uusia rooleja, kun pelaamiseen kuluu enemmän rahaa ja siitä aiheutuu puutteita muilla elämänalueilla. Näitä puutteita paikataan usein haavoittavilla keinoilla hankkia lisää rahaa. Rahapeliongelmien vakavuus ja niistä selviäminen liittyy pelaajan työ- ja taloustilanteeseen.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia rahan eri rooleja ongelmapelaajien arjessa sekä heidän mahdollisuuksiaan taloudelliseen toipumiseen. Rahapeliongelmien tarkastelu rahan, talousvaikeuksien ja sosiaalipalveluiden näkökulmista avaa uusia mahdollisuuksia ehkäisyn ja hoidon kehittämiselle.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa haastateltiin 17 henkilöä, jotka olivat kokeneet oman pelaamisensa vuoksi ongelmia. Haastatteluista analysoitiin rahan eri merkityksiä pelaajien arjessa. Lisäksi tutkittiin pelaajien reittejä taloudelliseen toipumiseen rahapeliongelmasta. Sosiaalijohtajien sähköpostihaastatteluilla (11) kerättiin tietoa siitä, miten rahapeliongelma sosiaalipalveluissa ymmärretään ja kohdataan, ja millaista taloudellista ja sosiaalista apua on saatavilla. Yhdessä osa-artikkelissa tarkasteltiin suomalaisten rahapelikulutusta väestötasolla: millaisia rahapelaajien ryhmiä Suomessa on.

Keskeiset tulokset

Väestökyselyn perusteella löydettiin kuusi erilaista rahapelaajien ryhmää. Suurin oli silloin tällöin lottoa pelaavien ryhmä. Ongelma- tai riskipelaaminen oli yleisintä miesvaltaisissa ryhmissä, joissa pelattiin rahapeliautomaatteja, urheiluvedonlyöntiä tai paljon erilaisia pelejä rinnakkain. Tulosten mukaan yksittäisten pelien riskiarvioinnin lisäksi on tärkeää tarkastella eri pelien kokonaisuutta pelaajan arjessa.

Pelaajien taloudelliset ja sosiaaliset asemat liittyvät siihen, millaisiin taloudellisiin ongelmiin he ajautuvat ja miten he niistä selviävät. Rahapeliongelma ei siis ole (vain) samanlainen mielenterveysongelma kaikilla: koska pelaamiseen tarvitaan rahaa, rahan menettämisen ja lisärahan hankkimisen tavat määrittävät kunkin rahapeliongelman luonnetta. Käytettävissä oleva raha määrittää myös pelaamisen intensiteettiä, ja esimerkiksi palkkapäivinä panokset voivat olla korkeammat kuin muulloin. Keinot hankkia lisää rahaa vaihtelevat lainoista varastamiseen ja saattavat siis olla hyvin haavoittavia pelaajan arjen ja itseymmärryksen kannalta. Riippuvuuden kuvataan kohdistuvan yhtä voimakkaasti rahan hankkimiseen kuin pelaamiseen. Lopulta pelaajat näkevät pelaamisen ainoana vaihtoehtona saada niin paljon rahaa, että voisivat ratkaista syntyneet talousongelmat. Muodostuu kierre, jonka katkaiseminen on vaikeaa.

Sosiaalijohtajien näkemyksen mukaan rahapeliongelma on sosiaalinen ongelma, joka muodostuu esimerkiksi taloudellisen eriarvoisuuden yhteydessä: pelaaminen nähdään ratkaisuksi elintason korottamiseksi. Rahapeliongelma jää sosiaalipalveluissa muiden ongelmien varjoon ja sen tunnistaminen on vaikeaa. Taloudellista tukea pelaajille on kuitenkin saatavilla. Osa tutkimukseen osallistuneista pelaajista oli saanut esimerkiksi toimeentulotukea toipumisen yhteydessä. Tärkeää olisi ajoittaa taloudellinen tuki siten, että se ei ruokkisi rahapeliongelmaa.

Johtopäätökset

Rahapeliongelmien tunnistamista erityisesti sosiaalipalveluissa olisi tehostettava. Säännöllinen kysyminen pelaamisesta saattaisi tuoda ongelman esiin esimerkiksi velkaantumisen taustalta.

Rahapeliongelman ymmärtäminen talousongelmana sen rinnalla, että se nähdään mielenterveysongelmana, olisi tärkeää sen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen kannalta. Taloudellinen kyvykkyys, ihmisten kyvyt ja mahdollisuudet taloudelliseen toimintaan, tarjoaa yhden viitekehyksen rahapeliongelmalle. Sekä talousosaaminen että taloudellinen tilanne liittyvät rahapeliongelman kehittymiseen ja siitä selviämiseen.

Rahapeliongelmaan liittyy kontrollin menetys, ja käytettävissä olevan rahan määrällä saatetaan pyrkiä hallitsemaan myös pelaamista. Käyttörahojen siirtäminen toisen haltuun saattaa hillitä pelaamista, mutta olisi hyvä sopia säännöt tällaisissa järjestelyissä, jotta ne eivät kuormita esimerkiksi parisuhdetta liikaa.

Raha on rahapelaamisessa samaan aikaan kaikki ja ei mitään: pelaamiseen tarvitaan rahaa, mutta pelin sisällä raha menettää merkityksensä. Peliraha on kuitenkin aina arjen rahaa, ja siksi olisikin tärkeää kiinnittää huomiota siihen mistä pelattu raha on pois ja miten sitä hankitaan lisää.

Tuloksen relevanssi:

Tutkimus tuo esiin tarpeen kehittää rahapeliongelman tunnistamista eri palveluissa. Pelaajat tarvitsevat tukea myös taloudelliseen toipumiseen pelaamisen lopettamisen rinnalla, ja tässä on otettava huomioon pelaajien erilaiset taloudelliset tilanteet. Palveluissa on myös tuettava perheiden ratkaisuja käyttörahojen siirtämisestä väliaikaisesti toisen haltuun. Pelaaminen saattaa sotkea mahdollisesti jo ennalta vaikean rahasuhteen, ja toipumisen yhteydessä onkin tehtävä työtä myös rahakäsitysten ja taloudellisen kyvykkyyden kanssa.

Teemat:

Toiminnalliset riippuvuudet

Viittaajan nimi:

Maria Heiskanen