Pitkävaikutteisen ihon alle pistettävän ja päivittäin suun kautta otettavan lääkkeen vaikutusten vertailu opioidiriippuvuuden korvaushoidossa

Tutkimuksen nimi:

Pitkävaikutteisen ihon alle pistettävän ja päivittäin suun kautta otettavan lääkkeen vaikutusten vertailu opioidiriippuvuuden korvaushoidossa

Tutkimuksen alkuperäinen nimi:

Weekly and monthly subcutaneous buprenorphine depot formulations vs daily sublingual buprenorphine with naloxone for treatment of opioid use disorder: a randomized clinical trial.

Tekijä:

Lofwall, M. Walsh, S. Nunes, E. et al.

Viitteet:

JAMA Internal Medicine: 2018, 178(6), p. 764–773.

Julkaisuvuosi:

2018

Ingressi:

Pitkävaikutteinen korvaushoitolääke tuo uusia mahdollisuuksia opioidiriippuvuuden korvaushoitoon.

Tiivistelmä:

Tutkimuksen tavoite

Vertailla uudenlaisen pitkävaikutteisen (1 vko-1 kk) lääkkeen ja perinteisen suun kautta otettavan lääkkeen vaikutuksia huumeiden oheiskäyttöön ja hoitoon kiinnittymiseen opioidiriippuvuuden korvaushoidossa.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kokeena 35 avohoitoyksikössä USA:ssa ajanjaksolla 12/2015-10/2016. Tutkimukseen osallistui 428 korvaushoitoon hakeutuvaa henkilöä, joiden opioidiriippuvuus oli arvioitu joko kohtalaiseksi tai vakavaksi. Tyypillinen osallistuja oli n. 30-vuotias mies. Kolmasosa oli työttömiä, kaksi kolmasosaa oli ollut pidätettynä ja puolet oli käyttänyt opioideja pistämällä. 70 %:lla pääpäihde oli heroiini.

Osallistujat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai suun kautta otettavia placebo-lääkkeitä ja oikeaa ihon alle pistettävää pitkävaikutteista lääkettä. Toinen ryhmä sai placebona pistettävää lääkettä ja suun kautta oikeaa lääkettä. Hoito kesti 24 viikon ajan. Osallistujat saivat lääkkeensä aluksi viikoittain (12 viikkoa), lopuksi kerran kuukaudessa (12 viikkoa). Jokaiseen käyntiin klinikalla sisältyi lääkkeen saamisen lisäksi keskustelu ja huumeseulan antaminen. Keskeiset seurattavat asiat olivat negatiivisten huumeseulojen osuus sekä hoitoon kiinnittyminen. Hyvin hoitoon kiinnittyneiksi katsottiin henkilöt, joilla ei havaittu huumeiden käyttöä 8:lla 10:sta käynnillä, joista vähintään kaksi sijoittui 12–24 viikon välille.

Keskeiset tulokset

Kaikki 428 osallistujaa aloittivat lääkehoidon ja molemmissa ryhmissä n. 95 % osallistui sovittuihin keskustelutapaamisiin ja n. 70 % suoritti 24 viikon hoidon loppuun. Pitkävaikutteisen lääkkeen ryhmässä 37 % huumeseuloista oli puhtaita, suun kautta otettavan lääkkeen ryhmässä 27 %. Pitkävaikutteisen lääkkeen ryhmässä 15 % oli pistänyt hoidon aikana huumeita, suun kautta otettavan lääkkeen ryhmässä 31 %. Hyvin hoitoon kiinnittyneiksi arvioitiin 17 % pitkävaikutteisen lääkkeen ja 14 % suun kautta otettavan lääkkeen ryhmästä. Erot ryhmien välillä eivät muodostuneet tilastollisesti merkitseviksi.

Johtopäätökset

Pitkävaikutteinen ihon alle pistettävä lääkitys ei osoittautunut huonommaksi kuin perinteinen suun kautta otettava lääkitys hoidon aikaisen huumeiden käytön vähentämisessä ja hoitoon kiinnittymisessä. Pitkävaikutteinen lääke voidaan katsoa tehokkaaksi ja potilaiden hoitoa hyödyttäväksi. Lääkkeen hyötyjen uskotaan tulevan paremmin esille normaalissa hoidossa, kun potilaat tietävät, mitä lääkettä he saavat.

Tuloksen relevanssi:

Pitkävaikutteinen ihon alle pistettävä lääke voi vähentää monia suun kautta päivittäin otettavaan lääkkeeseen liittyviä riskitekijöitä kuten lääkkeen ottamisen väliin jättäminen, lääkkeen luovuttaminen muille tai hoidon keskeytyminen. Pitkävaikutteinen lääke voi helpottaa korvaushoidossa olevien elämää, kun lääkettä ei tarvitse hakea niin usein. Säästyneitä resursseja voidaan – toivottavasti – suunnata muuhun kuntoutumisen tukemiseen.

Teemat:

Haittojen vähentäminen
Huumeet
Kuntoutus

Viittaajan nimi:

Jouni Tourunen